-
Ympäristössä
Ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä raportoi blogissaan maalla, merellä ja ilmassa. Ympäristössä-blogi pohtii kuluttajille tärkeitä valintoja, luontoa, eläimiä ja elämää.
Aiheet
- Ilmasto (16)
- Itämeri (14)
- Jätteet (5)
- Kuluttaminen (11)
- Luonto (17)
- Merikotkat (2)
- Yleinen (23)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Vuosittainen arkisto: 2011
Ilmasto ei pelastunut, mutta oikea suunta löytyi
Durbanin ilmastokokouksessa nuijittiin lopulta sopu pöytään kello viisi tänä aamuna. Neuvottelut venyivät puolitoista vuorokautta suunniteltua pidemmiksi ja se on jopa YK:n mittapuulla ennätysmäisen pitkä jatkoaika. Onneksi sentään jotain saatiin aikaan, ettei neuvottelijoita valvotettu turhaan kolmea yötä peräkkäin. EU:lle eurokriisin ratkaiseminen tuntuu tällä hetkellä olevan huomattavasti vaikeampaa kuin maailman pelastaminen. EU vaati Durbanissa alusta asti kaikkia maita sitoutumaan uuden, kaikkia maita velvoittavan ilmastosopimuksen solmimiseen vuonna 2015. Vastineeksi EU lupasi suostua ensi vuonna päättyvän Kioton ilmastosopimuksen jatkoon. Historiallisena voi pitää sitä, että kehitysmaat liittoutuivat EU:n kanssa yhteiseen tavoitteeseen. Aiemmin teollisuusmaat ja kehitysmaat ovat ilmastoneuvotteluissa pysytelleet tiukasti omissa ryhmissään. Tämä uusi liitto loi … Lue loppuun
Ilmastoennätykset rikki – ratkaisut hukassa
Maailman Ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan tämä vuosi on ennätyslämmin. Mittausten mukaan vuosi 2011 kirjataan kymmenenneksi lämpimimmäksi vuoden 1850 jälkeen, jolloin mittaukset alkoivat. 13 lämpimintä vuotta on mitattu viimeisten 15 vuoden aikana. Ilmakehässä on nyt ennätysmäärä kasvihuonekaasuja. Nyt ollaan jo lähellä rajaa, jolloin ilmaston lämpenemistä ei pystytä enää rajoittamaan kahteen asteeseen. Arktinen merijää on taas sulanut ennätysvauhtia. Määrällisesti jäätä on mitattu toiseksi vähäisin määrä (ennätysvähän mitattiin vuonna 2007), mutta jään ohuusennätys saavutettiin. Sään ääri-ilmiöitä on tänä syksynä nähty poikkeuksellisen paljon: tulvia Thaimaassa, kuivuutta Keniassa, tulvia Australiassa, kuivuutta Somaliassa, rankkasateita Italiassa, myrskytuhoja Meksikossa, ennätyssateita Brasiliassa, aikainen lumimyrsky Yhdysvalloissa ja niin edelleen. Monenlaisia … Lue loppuun
Jätteiden arvo nousee
Jätteistä voi valmistaa liikennepolttoaineita. Jätteet kelpaavat kivihiilen korvikkeeksi lämmön ja sähkön tuotantoon. Kaatopaikat tuottavat metaania, jota voi käyttää niin polttoaineena kuin energiantuotannossakin. Kierrätyslasista voi valmistaa eristeeksi kelpaavaa vaahtolasia. Lähes päivittäin — tai ainakin viikoittain — tuntuu tulevan uutisia siitä, mihin kaikkeen jätteitä voi hyödyntää. Miten ihmeessä meillä on ollut tähän asti varaa jättää näin monipuolinen raaka-aine hyödyntämättä? Keski-Eurooppaan verrattuna Suomi on kyllä ollutkin jätteiden hyödyntämisen takapajula. Toisaalla kaatopaikoista on pidetty kynsin hampain kiinni ja toisaalla jätteitä on kipattu surutta mihin sattuu — järviä ja metsiähän meillä riittää. Nyt tilanne on pikkuhiljaa muuttumassa. Nähdäänköhän vielä sekin päivä, jolloin vanhoja kaatopaikkoja kaivetaan … Lue loppuun
Kauniit periaatteet – rujo arki
Porin Ahlaisissa sijaitsevan Uksjoen perkaus ei anna järin hyvää kuvaa viranomaisten toiminnasta. Päätös ruoppauksesta tehtiin maanomistajien enemmistön päätöksellä eli demokraattisesti. Sitten alkoivatkin ongelmat: alueellisen ympäristöviranomaisen mielestä ruoppaus voitiin hyvin tehdä vanhojen oppien mukaan eli 1960-luvun alun suunnitelmien pohjalta. Silloinhan puro ruopattiin edellisen kerran. Tosin puro oli 50 vuodessa muuttunut aika lailla — luonnonmukaisemmaksi. Se, etteivät kaikki maanomistajat piittaa luontoarvoista, on vielä jotenkuten ymmärrettävää. Sen sijaan on vaikeampi käsittää, etteivät ympäristöviranomaiset puolusta luontoarvoja. Ruoppauksen jälkeen puro muistuttaa ojaa. Juuri ennen ruoppausta Uksjokeen oli tehty kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Se unohdettiin, kun ruoppauksesta päätettiin. Nyt ollaankin siinä tilanteessa, että saman viraston virkamiehet kiistelevät keskenään. … Lue loppuun
Horisontissa siintää terveempi Itämeri
Suomenlahden tila näyttää paremmalta. Vaikka mitään dramaattista äkillistä muutosta parempaan ei ole tapahtunut, hidas muutos myönteiseen suuntaan alkaa nyt näkyä. Päästöjä on vähennetty jo kauan, mutta Itämeri reagoi toimiin pitkällä viiveellä. Monet ovat jo ehtineet pohtia, paraneeko meren tila millään toimilla. On arvuuteltu, ollaanko ajauduttu jo niin huonoon tilanteeseen, ettei siitä ole lainkaan paluuta. Sen takia tuntuukin lähinnä ihmeeltä, että tutkijat nyt uskaltavat sanoa, että muutos parempaan alkaa näkyä. Mainio uutinen kaikille meren ystäville. Rohkaisevaa kaikille, jotka ovat edistäneet päästövähennyksiä. Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että ensi vuonna tilanne saattaa näyttää taas huonommalta. Itämeren ominaispiirteiden takia sääolot saattavat arvaamattomasti vaikuttaa meren … Lue loppuun
Mistä sitä luomua saa?
Luomu tuntuu nyt olevan kaikkien huulilla. Ja lähiruoka myös, vaikka ne ovatkin vähän eri asioita. Luomutiloilla menee lujaa, kun tuotteet viedään käsistä. Erilaisia ruokapiirejä perustetaan ennätystahtiin. Edelleen kuitenkin lähikaupan luomuhyllyt näyttävät pääasiassa vaisuilta. Ongelmaa tosin yritetään kuulemma nyt tosissaan ratkoa. Kauppaketjut yrittävät raivata esteitä luomuruuan tieltä. Ongelmaksi tulee usein se, että luomutuottajat eivät pysty takaamaan riittävän suuria tuotemääriä kauppaketjujen tarpeisiin. Pitäisi siis luoda systeemi, jossa yksittäiset kaupat ja luomutuottajat löytäisivät toisensa. Silloin luomutuottaja voisi toimittaa tuotteensa vaikka vain yhteenkin kauppaan. Maabrändityöryhmä visioi, että puolet Suomen maataloudesta olisi luomua vuonna 2030. Siinä kyllä on vielä työtä. Tuottajia tarvittaisiin paljon lisää. Ihan … Lue loppuun
Lintukosteikot tyhjenevät
Linnut katoavat kiihtyvää tahtia Suomen lintujensuojelualueilta. BirdLifen selvityksen mukaan lintualueiden arvo on romahtanut, koska niitä ei hoideta riittävästi. Ensin perustetaan suojelualue ja sitten ei riitä rahaa sen hoitamiseen. Pikkuhiljaa ne arvot, joiden takia jokin alue on suojeltu, häviävät kokonaan. Täysin järjetöntä siis. Eikä rahapula näytä helpottavan ainakaan lähitulevaisuudessa. Joitakin lintukosteikkoja on sentään saatu kunnostettua EU-rahoituksen turvin. Niissäkin ongelmana on ollut se, että osa rahoituksesta pitää löytyä omasta maasta ja sen osuuden hankkiminen on ollut työn ja tuskan takana. Luulisi, että minkä tahansa tuottavuus-tarkastelun mukaan suojelualueita kannattaisi hoitaa. Mitä pidempään hoitotyöt laiminlyödään, sitä kalliimpia kunnostuksia joudutaan tekemään. Jo Suomen allekirjoittamat kansainväliset … Lue loppuun
Kyllä tulee kurpitsalle hintaa
Kotipuutarhurin kannalta tämä kesä on ollut unelma. Lähes kaikki kasvit kasvavat vauhdilla ja satoa tulee enemmän kuin vuosiin. Mikä mahtava tunne, kun saa hakea pihalta ihan ensimmäisen itse kasvattamansa kesäkurpitsan. Se tosin saattaa jäädä ainoaksi, koska muut alut näyttävät mätänevän pikavauhtia. Inhorealistinen tuttava muistutti, että tulee siinä kurpitsalle hintaa, kun ensin laitetaan kasvupaikat kuntoon multineen kaikkineen ja sitten kylvetään pussillinen siemeniä ja kuukausien työn jälkeen tuloksena on yksi kurpitsa. Kaupastakin saa kuulemme nyt kurpitsoja tosi halvalla. Taloudellisesti ottaen järki onkin kaukana, mutta siitähän puutarhaviljelyssä ei olekaan kysymys. Kysymys on pelkästään siitä mahtavasta tunteesta, kun omin käsin kylvetystä siemenestä oikeasti kasvaa … Lue loppuun
Levämössöä odotellessa
Suomenlahdelle ennakoidaan pahaa leväkesää. Suomen ympäristökeskuksen leväennusteessa isossa osassa Suomenlahtea leväriski on suuri. Näiden ennusteiden ei toivoisi toteutuvan, mutta toisaalta ne muistuttavat meitä siitä, että Itämeren tila on edelleen heikko. Surkeinta on se, että vaikka päästöjä vähennetään, meren tila kohenee tuskastuttavan hitaasti. Toivoa paremmasta on vaikea ylläpitää, kun muutosta ei näy. Pitäisi vain jaksaa uskoa, että kun päästöjä vähennetään tarpeeksi, meren tila pikkuhiljaa paranee. Jos emme itse saa nauttia tuloksista, niin ehkä lapsemme saavat. EU:n seuraavalle maataloustukikaudelle lankeaa paljon paineita. Moneen kertaan on jo todettu, että nykyinen maatalouden ympäristötuki on ollut täysin tehoton. Seuraavalta kaudelta pitää jo vaatia täsmätoimia, jotka … Lue loppuun
Kuka omistaa kalat?
Merimetsokiistoissa ollaan pääsemässä perimmäisten kysymysten äärelle. Ammattikalastajat ovat tuohtuneita, kun merimetsot popsivat heidän kalansa. Mutta ovatko kalat kalastajien omaisuutta?Tuskin ainakaan ennen kuin ne ovat tarttuneet kalastajan verkkoon. Linnuilla on siis yhtä suuri oikeus kaloihin kuin kalastajillakin. Ihan näin yksinkertainen ei asia tietenkään ole. Niin kalastajille kuin merimetsoillekin pitää järjestää elämisen edellytykset. Viime keväänä saatiin jo jonkinlainen välirauha aikaan, kun merimetsojen häätäminen sallittiin joillakin kalastusalueilla. Tänä keväänä lupien myöntäminen venyi niin pitkään, ettei häätötoimia ehditty toteuttaa. Syksyisiä ampumalupiakin kiristettiin, koska Turun hallinto-oikeuden mielestä viime keväänä lupia myönnettiin liian hölläkätisesti. Linja on siis edelleen hakusessa. Kaikkien etu kuitenkin olisi, jos yhteiset toimintatavat … Lue loppuun




