-
Voisilmäpeliä

Voisilmäpeliä
Eeva on 23-vuotias opiskelija ja harrastelijakokki, joka syö aina rusinat pullasta ja sokerit pohjalta.
Tässä blogissa kokeillaan enimmäkseen yksinkertaisia, mutta silti jokapäiväisestä leivästä poikkeavia ohjeita.
Aiheet
- Aamiainen (17)
- Aiheeton (3)
- Hedelmät (14)
- Intia (9)
- Itä- ja Kaakkois-Aasia (7)
- Jälkiruoat (19)
- Joulu (13)
- Juomat (16)
- Juusto (30)
- Kakut ja piiraat (22)
- Kala & merenelävät (21)
- Kana (11)
- Kasvisruoat (85)
- Keitot (23)
- Leipä (20)
- Leivonnaiset, makeat (40)
- Leivonnaiset, suolaiset (14)
- Liharuoat (24)
- Lisukkeet (26)
- Low carb (36)
- Makeat tahnat, hillot ja kompotit (3)
- Marjat (12)
- Marokko (3)
- Muffinsit (7)
- Niksit (6)
- Paasaus! (3)
- Pasta (9)
- Pikkuleivät (7)
- Pikkupurtavat ja alkupalat (26)
- Salaatit (36)
- Suklaa (14)
- Tahnat, dipit ja kastikkeet (12)
- Tex Mex (6)
- Välimerelliset (43)
- Vegaani (32)
- Vihannekset (67)
- Viini (4)
- Yleistä jorinaa (28)
- Yrtit (15)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Aihearkisto: Kasvisruoat
Korianterikoukussa
Olen pitkään kuvitellut, etten pidä korianterista. Sitten söin helsinkiläisravintola Pueblossa aivan älyttömän maukasta, korianterilla maustettua cevicheä. Ja sitten mentiin. Näin käy aina — ensin kuvittelen, etten pidä jostain ruuasta ja vuotta myöhemmin kehitän siihen pakkomielteen. Toisaalta parempi näin päin kuin elää loppuelämänsä jääden paitsi jostakin vain sellaisen pikkuseikan vuoksi, ettei satu pitämään siitä. Triviaalia! Teen tällaista intialaisittain maustettua linssikeittoa varsin usein. Se on helppo ja superhalpa arkiruoka. Tuli mieleeni, että himoitsemani korianteri sopisi varmasti siihen oivasti lisukkeeksi, ja tein korianterista soppani päälle eräänlaisen “peston”. Yhdistelmä oli herkullinen, ja mitä yksinkertaisin tapa tuhota kokonainen ruukku korianteria varsin pikaista vauhtia… Linssikeitto ja … Lue loppuun
Vielä on kesäkurpitsaa jäljellä
Niin paljon kuin radio jaksaakin soittaa Mambaa, kai se on myönnettävä: kesä on kovaa vauhtia ohi. Ihanaa on kuitenkin se, että vaikka kesä olisi ohi, satokausi jatkuu vielä pitkään! Esimerkiksi meidän kasvimaa pukkaa tällä hetkellä kesäkurpitsaa sellaista vauhtia, että on vaikeuksia ehtiä syömään sitä tarpeeksi nopeasti. Sama on nähtävissä myös kaupassa, kotimainen kesäkurpitsa ei maksa tällä hetkellä juuri mitään. Olen joutunut venyttämään mielikuvitustani aika pitkälle yrittäessäni keksiä uusia tapoja käyttää tätä hienoa vihannesta. Sitä on jo grillattu kaikin mahdollisin tavoin, on syöty salaatissa, keitossa, ratatouillessa, gratiinissa, paahdettuna, paistettuna ja pastalevyjen sijaan lasagnessa. No, kesä on ehkä pian ohi, mutta kesäkurpitsakausi … Lue loppuun
Kukkakaaligratiinien kuningatar
(Ooh, näittekö miten monta k- ja g- kirjainta voi saada yhteen otsikkoon?) Ennen tätä päivää en ollut ikinä elämässäni syönyt kukkakaaligratiinia. Se olisi outoa jo muutenkin, mutta erityisen kummallista se on siksi, että olin nuorempana useamman vuoden kasvissyöjä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kukkakaaligratiini on juuri se ruoka, jota tarjotaan aina kasvisvaihtoehtona silloin, kun ei ole keksitty mitään muuta. Ehkä kasvissyöjäkavereideni ankeiden gratiinitarinoiden vuoksi erehdyin pitämään tätä ruokalajia tylsänä ja mauttomana. Nyt se hiipi kuitenkin mieleeni, kun pohdin, mikä olisi jääkaapissa lymyävälle kukkakaalinpäälle sopiva kohtalo. Aloin selaamaan ohjeita ja löysin yhden, joka kuulosti kaikkea muuta kuin tylsältä, Thomas Kellerin Bouchon … Lue loppuun
Outo, ihana avokadopasta
Nöyrimmät pahoitteluni pitkäksi venähtäneestä postaustauosta. Kesä taisi tulla väliin. Olin mökillä, jossa ei ollut nettiyhteyttä sen enempää kuin jääkaappia tai uuniakaan. Ruoka tehtiin muurikkapannulla, ja se käsitti pääasiassa vihanneksia, lihaa tai kalaa — ja oli ihan hitsin hyvää. Yritin kirjata ylös reseptejä, mutta kun ne alkoivat näin: “Otetaan virveli ja uistin, työnnetään vene vesille…” Täällä kaupungissa elämä kaoottisessa yhteiskeittiössä jatkuu, ja se on omiaan sakottamaan kokkailuhaluja. Onneksi minulla on ruokaa rakastavia ystäviä, jotka tulevat silloin tällöin muistuttelemaan ruuanlaiton hienoudesta ja tärkeydestä, esimerkiksi linkkaamalla reseptejä Facebook-seinälleni. Sieltä Facebook-seinältäni löysin tämänkertaisenkin ohjeen. Ystäväni oli bongannut sen ilmeisesti jostain amerikkalaisesta terveysruokablogista. Tiedän, että … Lue loppuun
Yksinkertaista, rakas Watson
Kokkailemistani ruuista vain pieni osa päätyy blogiin. Yksi syy siihen on se, että teen paljon juttuja improvisoimalla tai erehdyksen kautta, ja lopulta en enää muista yhtään mitä olen tehnyt ja mitä olen laittanut minkäkin verran. Reseptin kirjoittaminen osoittautuu siis melko hankalaksi.. Toinen syy on se, että pidän monesti juttuja niin itsestäänselvinä tai yksinkertaisina, että ajattelen että kaikkihan tän nyt tietää. Niin taas ei pitäisi ikinä ajatella, sillä se yksinkertaisinkin juttu voi olla juuri se, joka joltain on jäänyt kokeilematta tai joka ei ole koskaan mieleen juolahtanutkaan. Hihittelin juuri tuossa marketissa ollessani, kun kajareista tuli ohje “mukavaan kesäsalaattiin” joka koostui mozzarellasta, … Lue loppuun
Provence keittiössä
Jos koskaan niin nyt on hyvä aika tehdä ratatouillea, tuota klassista Välimeren kasvispaistosta. Kaikki siihen tarvittava on sesongissa, tuoretta ja hyvää! Tämä ruoka on ehdoton varsinkin kaikille kotipuutarhureille, joiden palstoilta tai parvekkeilta löytyy yrttejä tai kesäkurpitsaa. Rakastan paitsi ratatouillea ruokana, myös sitä samannimistä piirroselokuvaa, joka tosin Suomessa kulki nimellä Rottatouille. Olen huomannut, että tosielämässä monien asenne ratatouilleen on sama kuin elokuvassakin: pyh ja pah. Ratatouillen voi tehdä monella tapaa ja lopputulosten kirjokin on sen vuoksi mitä suurin. Monille tutuin taitaa olla sellainen mössö, jossa kasvikset ovat menettäneet sekä tunnistettavan ulkomuotonsa että koostumuksensa Minullekin ratatouille oli ennen juuri sitä. Löysin kuitenkin … Lue loppuun
Matkamuistoja
Ennen kuin minusta tuli tylsä keski-ikäinen (siis henkisesti), luuhasin paljon Aasiassa. Noilla reissuilla perusvarma polttoaineeni oli paistettu riisi, jota sai jonkinlaisena muunnelmana kaikista Kaakkois-Aasian maista. Aasiassa ravaaminen on vaihtunut kaupunkilomiin Euroopassa (ja yhä useammin lomiin omalla kotisohvalla), mutta paistettu riisi on jäänyt. Se on mainiota arkiapetta, joka syntyy äkkiä ja täyttää vatsan edullisesti. Paistetusta riisistä tulee parasta, kun siihen käyttää pari päivää aikaisemmin keitettyä riisiä, joka on päässyt jo hieman kuivahtamaan. Se on siis myös oiva keino hyödyntää jääkaapin jämät! Vaikka ohje on alkuperältään aasialainen, tähän tulee paljon sellaista, mikä on sesongissa Suomessakin juuri nyt: porkkanaa, herneitä, kesäsipulia, kurkkua. Oma … Lue loppuun
Minttua grilliin
Välillä tunnen itseni vähän hölmöksi postaillessani näitä maailman yksinkertaisimpia grilliohjeitani, mutta toisaalta: eikös kesälomalla juuri tarvita maailman yksinkertaisimpia grilliohjeita? Tässä nyt taas yksi. Meidän takapihan minttupuskat ovat kasvaneet aivan hillittömiksi, ja ne jouduttiin jo eristämään ruukkuihin kun leviämistahdistaan päätellen suunnittelivat vähintäänkin maailmanvalloitusta. Yritän siis jatkuvasti keksiä mintulle käyttötarkoituksia. Mitään varsinaisia pääruokia siitä ei oikein taida saada aikaiseksi, mutta marinadeja ja lisukkeita muille herkuille kyllä! (Jos te muuten keksitte, mihin voisi käyttää pari kiloa minttua, niin pistäkää vain vinkkejä! Minttu-vesimelonisalaattia, mojitoja ja minttusmoothieita on nautiskeltu melkein kyllästymiseen asti. Siis melkein.) Sivuhuomautuksena: kattokaas nyt kun siskoni asetteli hienosti tuon annoksen. Minähän olisin … Lue loppuun
Sesonkiruokaa parhaimmillaan
Olen siinä mielessä varsin tyypillinen suomalainen, että minullakin on kesäkeittoon liittyviä traumoja. Tiedän, että teistäkin monella — mutta silti, hiiri pois sieltä selaimen back-nappulalta! Tämä juttu kannattaa kuunnella, vaikka vihaisi kesäkeittoa. Muutama vuosi sitten alkoi nimittäin tapahtua kummia — ystäväni alkoi ylistää tuota traumaruokien ykköstä aina sopivan tilanteen saavuttua. Kyllä, siis juuri sitä kamalaa soppaa, jota tarhassa lusikoin itku kurkussa samalla kun vieressäni istuva Niilo kaivoi nenää ja joi salaa mehulasistani. Olin alkuun ihan yhtä ymmälläni kuin tekin ehkä nyt, mutta viime kesänä näin valon. Kesäkeitto on paitsi malliesimerkki sesonkiruuasta, myös aivan ihanaa! Siis, kun sen tekee kunnolla. Ne taskulämpimässä … Lue loppuun
Juhannuksenjälkeinen perunasalaatti
Terveiset nenäliinojen keskeltä! Toivottavasti kaikilla lukijoilla oli mainio ja maistuva juhannus. Meillä ainakin oli — tosin taisin intoutua istumaan ulkona hieman liian pitkään kesämekossani. Juhannuksesta jäi nimittäin muistoksi paitsi 794 valokuvaa kameran muistikortilla ja pari säkillistä tyhjiä kuohuviinipulloja, myös mojova vilustuminen. Olo alkaa kuitenkin olla osapuilleen normaali ja makuaisti on hiljalleen palautunut, joten näitä ruokatouhujakin jaksaa taas alkaa ajatella. Kuten olen varmasti ennenkin maininnut, rakastan perunasalaattia. Kesä on ehdottomasti perunasalaatin aikaa. Koska pidän siitä niin kovin, yritän jatkuvasti keksiä uusia tapoja tehdä se. Blogista taitaakin jo löytyä useampia ohjeita. Viime kesän perunasalaattiteemani oli majoneesittomuus (ja ranskankermattomuus, ja kermaviilittömyys — siis … Lue loppuun

