-
Voisilmäpeliä

Voisilmäpeliä
Eeva on 23-vuotias opiskelija ja harrastelijakokki, joka syö aina rusinat pullasta ja sokerit pohjalta.
Tässä blogissa kokeillaan enimmäkseen yksinkertaisia, mutta silti jokapäiväisestä leivästä poikkeavia ohjeita.
Aiheet
- Aamiainen (17)
- Aiheeton (3)
- Hedelmät (14)
- Intia (9)
- Itä- ja Kaakkois-Aasia (7)
- Jälkiruoat (19)
- Joulu (13)
- Juomat (16)
- Juusto (30)
- Kakut ja piiraat (22)
- Kala & merenelävät (21)
- Kana (11)
- Kasvisruoat (85)
- Keitot (23)
- Leipä (20)
- Leivonnaiset, makeat (40)
- Leivonnaiset, suolaiset (14)
- Liharuoat (24)
- Lisukkeet (26)
- Low carb (36)
- Makeat tahnat, hillot ja kompotit (3)
- Marjat (12)
- Marokko (3)
- Muffinsit (7)
- Niksit (6)
- Paasaus! (3)
- Pasta (9)
- Pikkuleivät (7)
- Pikkupurtavat ja alkupalat (26)
- Salaatit (36)
- Suklaa (14)
- Tahnat, dipit ja kastikkeet (12)
- Tex Mex (6)
- Välimerelliset (43)
- Vegaani (32)
- Vihannekset (67)
- Viini (4)
- Yleistä jorinaa (28)
- Yrtit (15)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Aihearkisto: Kala & merenelävät
Eväkäsjuttuja
Jokunen lukija saattaa muistaa, että yksi uudenvuodenlupauksistani oli syödä enemmän kotimaista kalaa. Ylpeyttä äänessäni voin kertoa, että lupaukseni on pitänyt! Viime aikoina olen syönyt ahventa, kuhaa ja haukea (sekä silliä, joka ei tietenkään ole kotimaista, mutta tästä olen muuten vain ylpeä. Taas yksi lapsuuden kammoruoka selätetty!). Kalaohjeita ei ole pahemmin tullut julkaistua, koska en jotenkin osaa tehdä valkoisesta kalasta mitään kamalan ihmeellistä — yleensä meillä vain paistetaan ne voissa ja syödään kasvisten, sienten tai perunamuusin kanssa. Ja ihan hitsin hyväähän se on pelkästään noinkin, mutta pidemmän päälle “paista kala voissa ja syö” -ohjeet alkaisivat ehkä hieman toistaa itseään… Lohi on … Lue loppuun
Kesäruokaa kalasta
Ja taas niitä grilliohjeita… Vannoin jokunen aika sitten, että alan sen ainaisen lohen sijaan syömään enemmän kotimaista kalaa. Melko ahkerasti meille on ostettukin madetta, haukea ja ahventa, mutta myönnän, että niiden valmistaminen on kyllä ollut enemmän poikaystävän heiniä. Nyt löytyi kuitenkin niin helppo tapa valmistaa vaaleaa kalaa, että tästä selviää tunarikin. Ei siis enää tekosyitä. Bongasimme uusimmasta Glorian Ruoka&Viinistä kivan tavan valmistaa kalaa: se laitetaan grillinyytteihin uusien perunoiden kanssa ja koko komeus kruunataan yrttivoilla. Seuraksi lasillinen kylmää valkkaria ja ihana kesäruoka on valmis! Grillinyytit kuhasta ja uusista perunoista 300 g uusia perunoita 2 kuhafileetä (n. 200 g) tai muuta kotimaista … Lue loppuun
Marinointihommissa
Kuten kaikki hyvin tiedämme, markettien valmiiksi marinoituja lihoja ja kaloja ei kannata ostaa, jos arvostaa ruokansa tuoreutta tai lisäaineettomuutta. Marinointi kotona on ihan iisi juttu, ainoa haaste on malttaa odotella marinadin tekevän taikansa. Etenkin näin grillikaudella on hyvä pitää takataskussa muutamaa helppoa ja nopeaa marinadiohjetta. Tämä on juuri sellainen, ja se sopii kalalle, niin vaaleanpunaiselle kuin valkoisellekin. Mehevimmän lopputuloksen saat kypsentämällä kalan folioon käärittynä, mutta myös ilman foliota grillaaminen ja uunissa paistaminen sopii hyvin. Lime-valkoviinimarinadi kalalle (2-4 annosta) 1 limen mehu hyppysellinen raastettua limen kuorta 1 dl kuivaa valkoviiniä 1 tl soijakastiketta 1 tl hunajaa suolaa mustapippuria valkopippuria Valmista marinadi … Lue loppuun
Au revoir, simpukkakausi
Vanhan ranskalaisen viisauden mukaan simpukoita kannattaa syödä vain kuukausina, joiden nimissä on r-kirjain. Nyt elämme avrilia, ihan pian onkin jo mai. Sitten täytyy odottaa neljä pitkää kuukautta, kunnes koittaa septembre. (No, onneksi noiden kesäkuukausien aikana saattaa keksiä jotain tekemistä, vaikka simpukoita ei söisikään.) Juttu perustuu siihen, että kylmemmissä vesissä simpukoista tulee parempia, ja ärrättömät kuukaudet ovat liian lämpimiä. En tiedä onko ohjeistuksessa mitään tieteellisesti todistettua perää, mutta itse noudatan sitä orjallisesti. On siis aika sanoa au revoir simpukkakaudelle — ja mikäs sen parempi tapa kuin kokata vielä kerran kunnon simpukka-ateria! Tämä on oikeastaan muunnelma klassisista merimiehen eukon simpukoista ja todella … Lue loppuun
Universumi vaatii paellaa
Vierailu Stockan Hulluilla päivillä suorastaan vaati, että tänään illalliseksi tehdään paellaa. Kaikki ruokaan tarvittavat herkut olivat nimittäin varsin hyvässä tarjouksessa. En ole vielä vanha ja viisas, mutta yhden asian olen minäkin tähänastisen elämäni aikana oppinut: kun universumi tyrkyttämällä tyrkyttää merkkejä, niitä kannattaa kuunnella. Niin tänäänkin — juuri nyt istun nimittäin varsin tyytyväisenä vatsa täynnä paellaa. Paellasta puhuttaessa keskustelu ajautuu aina siihen, mikä nyt sitten on oikeasti paellaa. Minä en sitä tiedä, sillä en ole ikinä käynyt Valenciassa ruuan alkulähteillä. Ohjeestakin liikkuu hurjasti erilaisia versioita, mutta yhdistelin eri ohjeista parhaalta kuulostavat jutut. Tätä voin suositella, sillä oli se sitten oikeaoppista tai … Lue loppuun
Ruokaa yhdelle (ohje kahdelle)
Terveiset Tampereelta, pienoisen, joskin jo pääosin taltutetun muuttosekamelskan keskeltä. Yli puolen vuoden jonotuksen, väliaikaisten ratkaisujen, kaverien sohvilla nukkumisen, asunnottomuuden ja loputtomalta tuntuneen odotuksen jälkeen sain täältä vihdoin vakituisen kämpän. Ja arvatkaa mitä, siellä on KEITTIÖ! Jossa on siis uuni ja pakastin ja kaikki. (Viimeiset puoli vuotta ovat opettaneet, ettei tällaisia asioita pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Opiskelijakämpän haku Tampereella pistää ihmisen nöyrtymään…) Tosin tämäkin keittiö on pieni ja jaan sen toisen asukkaan kanssa, mutta keittiö silti. Suurin osa vuosien aikana haalimastani omaisuudesta jäi Turkuun minun ja miehen yhteiseen kotiin, joten täällä on tullut vastaan kaikenlaisia yllätyksiä. Miten usein ihminen esimerkiksi huomaakaan tarvitsevansa … Lue loppuun
Karppiklassikko
Taas joudun pahoittelemaan roskapostirobottien valtaamaa kommenttiboksia — saan kyllä luettua kommenttinne (kiitos jokaisesta!), mutta niihin vastailu takkuaa tällä hetkellä tuon ongelman vuoksi. Koetetaan saada touhuun pian joku roti. Noh, mukavempiin, syötäviin aiheisiin. Tuntuu, että en ole täysin vieläkään toipunut joulunpyhien ähkystä, joten olen yrittänyt antaa elimistöparalleni vähän lomaa gluteenista ja sokerista. Katkarapusalaatti avokadolla on varsinainen karppausklassikko — jokin versio siitä löytynee varmaan lähes jokaisesta vähähiilihydraattisesta ja GI-keittokirjasta. Tämä on kuitenkin terveellinen, maukas ja raikas ruoka myös niille, joita vähähiilihydraattisuus tai gluteenittomuus ei sinällään kiinnosta. Sopii mainiosti joko alkupalaksi tai kevyeksi lounaaksi salaatin kanssa. Itse tein täytteeksi aika perinteikkään skagen-salaatin, mutta … Lue loppuun
Suomusta suomalaista
Jos kuluttajaa tänä päivänä jokin hämmentää, niin kalan syöminen tai syömättä jättäminen. Yhtäällä lääkärit ja ravitsemusterapeutit kehottavat syömään kalaa niin paljon kuin suinkin mahdollista, toisaalla muistutellaan siitä miten epäeettistä ja epäekologista kalan syöminen on. Ja kamalasti epäpuhtauksia ja myrkkyjäkin niissä on, tonnikala kuolee sukupuuttoon ja norjalainen lohi tulee oikeasti Chilestä, ja niin edelleen. Tämän kaiken keskellä olen itse nostanut kädet pystyyn. Olen nähnyt, mistä esimerkiksi pangasius-kala Vietnamissa tulee, enkä usko, että thaimaalaisen tilapian tilanne siitä kovin poikkeaa. Kumpaakaan ei tee mieli syödä, ja melkein hävettää, että näitä kaloja raijataan meille Aasiasta saakka ja tarjoillaan jopa ihan keskitason ravintoloissa. Kun meillä … Lue loppuun
Saaristolainen ja wasabi
Tänään tarjolla kauden juhliin sopiva pikainen vinkki. Tein näitä viime viikolla glögi-iltaan (jossa loppupeleissä ei juotu ainuttakaan mukia glögiä, koska beaujolais nouveaussa oli kuulemma ihan tarpeeksi mehua yhdelle illalle), mutta nehän sopisivat oivasti myös joulupöytään tai uudenvuodenkekkereihin — toisaalta näkisin nämä myös kaikissa kesän juhlissa… Tarvitset vain siivutettua saaristolaisleipää, kylmäsavulohta, ruohosipulia, ranskankermaa ja wasabia, tahnana tai jauheena. Sekoita wasabia maun mukaan ranskankermaan. Wasabia voi laittaa melko rohkeastikin, koska saaristolaisleipä on niin makeaa, että se toppuuttaa ärhäkkyyttä. Kokoa jokaiselle leivälle ranskankermaa ja siivutettua lohta ja koristele parilla ruohosipulinvarrella. Voilà! Koska viittaan jatkuvasti blogin vanhasta arkistosta löytyvään saaristolaisleipään, ajattelin, että voisipa sen … Lue loppuun
Salaattia saaristohengessä
Mietin tuossa taannoin saaristolaisleivän mahtavaa kaksoispersoonallisuutta. Jouluna tuntuu, ettei mikään sovi talviseen juhlapöytään yhtä hyvin kuin saaristolaisleipä. Kesäisin taas tuntuu siltä, ettei mikään sano “kesä” niinkuin saaristolaisleipä kalan tai katkarapujen kanssa… koska lohi ja kananmuna on saaristolaisleivän päällä mahtava klassikkoyhdistelmä, ei liene yllätys, että sama setti toimii salaatissakin. Tein tätä salaattia ensimmäisen kerran joulun jälkeen, kun joulupöydästä jääneille leivänkäntyille oli pakko keksiä jotain käyttöä. Nyt vain toivon, että jääkaappiini ilmestyisi tyhjästä kuivumisvaarassa olevia saaristolaisleivän palasia, jotta voisin tehdä tätä salaattia useimminkin. Kiitän lähes päivittän olosuhteita siitä, että tuo kuivunut käntty oli kaapissani, muuten en ehkä koskaan olisi hoksannut saaristolaisleipäkrutonkeja ja … Lue loppuun

