-
Voisilmäpeliä

Voisilmäpeliä
Eeva on 23-vuotias opiskelija ja harrastelijakokki, joka syö aina rusinat pullasta ja sokerit pohjalta.
Tässä blogissa kokeillaan enimmäkseen yksinkertaisia, mutta silti jokapäiväisestä leivästä poikkeavia ohjeita.
Aiheet
- Aamiainen (17)
- Aiheeton (3)
- Hedelmät (14)
- Intia (9)
- Itä- ja Kaakkois-Aasia (7)
- Jälkiruoat (19)
- Joulu (13)
- Juomat (16)
- Juusto (30)
- Kakut ja piiraat (22)
- Kala & merenelävät (21)
- Kana (11)
- Kasvisruoat (85)
- Keitot (23)
- Leipä (20)
- Leivonnaiset, makeat (40)
- Leivonnaiset, suolaiset (14)
- Liharuoat (24)
- Lisukkeet (26)
- Low carb (36)
- Makeat tahnat, hillot ja kompotit (3)
- Marjat (12)
- Marokko (3)
- Muffinsit (7)
- Niksit (6)
- Paasaus! (3)
- Pasta (9)
- Pikkuleivät (7)
- Pikkupurtavat ja alkupalat (26)
- Salaatit (36)
- Suklaa (14)
- Tahnat, dipit ja kastikkeet (12)
- Tex Mex (6)
- Välimerelliset (43)
- Vegaani (32)
- Vihannekset (67)
- Viini (4)
- Yleistä jorinaa (28)
- Yrtit (15)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2011
Voisilmäpeluri kiittää ja kumartaa
Arvoisat ystäväni keittiössä ja toverini ruuanlaitossa, on tullut aika sanoa hei hei. Tällaisen postauksen alussa kuuluu aina hämmästellä, miten aika onkaan rientänyt. Ja onhan se! Uskomatonta, että siitä on jo kolme vuotta, kun kirjoitin ensimmäisen postauksen ruokablogiin, jolla oli hölmö nimi, mutta sitäkin innokkaampi kirjoittaja. Kolme vuotta ruokabloggaamista ovat jättäneet jälkensä. (Pääosin vyötäröön.) Takataskuun on jäänyt nippu fantastisia reseptejä, säkillinen niitä vähän vähemmän fantastisia, ja muistikortillinen tärähtäneitä valokuvia. (Muita ruokabloggaamisen jättämiä jälkiä: en voi syödä mitään, ennen kuin olen valokuvannut sen.) Uusien työkuvioiden vuoksi nyt on kuitenkin tullut aika sanoa jäähyväiset Voisilmäpelille. Blogin elinkaaren aikana olen oppinut valtavasti ruuasta ja … Lue loppuun
Eväkäsjuttuja
Jokunen lukija saattaa muistaa, että yksi uudenvuodenlupauksistani oli syödä enemmän kotimaista kalaa. Ylpeyttä äänessäni voin kertoa, että lupaukseni on pitänyt! Viime aikoina olen syönyt ahventa, kuhaa ja haukea (sekä silliä, joka ei tietenkään ole kotimaista, mutta tästä olen muuten vain ylpeä. Taas yksi lapsuuden kammoruoka selätetty!). Kalaohjeita ei ole pahemmin tullut julkaistua, koska en jotenkin osaa tehdä valkoisesta kalasta mitään kamalan ihmeellistä — yleensä meillä vain paistetaan ne voissa ja syödään kasvisten, sienten tai perunamuusin kanssa. Ja ihan hitsin hyväähän se on pelkästään noinkin, mutta pidemmän päälle “paista kala voissa ja syö” -ohjeet alkaisivat ehkä hieman toistaa itseään… Lohi on … Lue loppuun
Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa
… ja kerron, vaikka ette täytäkään. Törmäsin Facebookissa tempaukseen nimeltä Monopoliton perjantai. Intouduin sen myötä naputtelemaan muutaman sanasen siitä, mitä itse tuumin Alkon monopoliasemasta. Minua ette löydä riekkumasta yökerhojen baaritiskeiltä tai roudaamasta Viruvalgeta Tallinnan-laivalta, mutta minä rakastan viiniä. Juon sitä punaisena ja valkoisena, juhlissa ja arkena, kuplilla ja ilman. Mielestäni hyvä ateria ei koskaan ole täydellinen ilman siihen sopivaa viiniä… … Minkä vuoksi joudunkin aika usein syömään epätäydellisen aterian. Monet ovat ne sunnuntait, kun olen kutsunut pari kaveria syömään ja harkinnut avaavani pitkään valmistellun sunnuntaipäivällisen kanssa pullon punaviiniä ja… ai niin. Tilannehan olisi pitänyt osata ennakoida jo lauantaina ennen kello … Lue loppuun
Viikuna-aika
Alkusyksyn ylihinnoiteltujen viikunaostosten jälkeen huomasin tänään, että kyllä vain! On jälleen se ihana, joskin ohikiitävän lyhyt aika vuodesta, kun viikunoita saa täällä pohjoisessakin paikoitellen jopa edullisesti. Meidän kaupassa nuo hedelmistä kauneimmat maksoivat tänään vitosen kilo, ja voi sitä maireaa hymyä, joka naamani valtasi, kun raahasin kotiin pussillisen! Tartelettien ja salaattien jälkeen: tässäpä viikunaohjeista se kaikken simppelein. Tai itse asiassa toiseksi simppelein, yksinkertaisin viikunaohjehan kuuluu “pese, leikkaa ja syö”. Tämä jälkkäri on niin hupaisan helppo, että sen voi tekaista minkä tahansa arkisen aterian päätteeksi. Toisaalta siinä on jotain ihanan ylellistä, joten se sopii myös hienomman illallisen aameneksi. Toimi siis näin: pese … Lue loppuun
Mausteista suklaakakkua kahvin pariksi
Monen muun ruokabloggaajan tavoin minäkin otin osaa Pauligin järkkäämään makuparikisaan. Luomun ystävänä valitsin tietysti Mexico-kahvin. Huomioni kiinnittyi paketissa olevaan kuvaan, joka esittää maya-intiaanien El Castillo-pyramidia. Annoin siis ajatusteni vaeltaa mayoihin ja… päädyin ranskalaiseen pikkukylään. Niin, mitä minuun tulee, kaikki tiet vievät Ranskaan — ainakin, jos ne liittyvät ruokaan. Inspiraationa ohjeelleni oli nimittäin Pieni suklaapuoti-leffa, jossa Juliette Binoche pitää ranskalaisessa kylässä suklaakauppaa ja keittelee mausteista suklaajuomaa mayojen hengessä. Mausteinen, tumma ja intensiivisen makuinen kakku sopi hyvin täydentämään tämän kahvin aavistuksen hienovaraisempaa ja pehmeämpää makua. Inkiväärikermavaahtoa tein suklaakakun pariksi jo Ravintolapäivän ravintolassamme, ja se sopi mielestäni hyvin tähänkin, vaikkei tuo inkivääri taidakaan … Lue loppuun

