Vuosittainen arkisto: 2011

Voisilmäpeluri kiittää ja kumartaa

Arvoisat ystäväni keittiössä ja toverini ruuanlaitossa, on tullut aika sanoa hei hei. Tällaisen postauksen alussa kuuluu aina hämmästellä, miten aika onkaan rientänyt. Ja onhan se! Uskomatonta, että siitä on jo kolme vuotta, kun kirjoitin ensimmäisen postauksen ruokablogiin, jolla oli hölmö nimi, mutta sitäkin innokkaampi kirjoittaja. Kolme vuotta ruokabloggaamista ovat jättäneet jälkensä. (Pääosin vyötäröön.) Takataskuun on jäänyt nippu fantastisia reseptejä, säkillinen niitä vähän vähemmän fantastisia, ja muistikortillinen tärähtäneitä valokuvia. (Muita ruokabloggaamisen jättämiä jälkiä: en voi syödä mitään, ennen kuin olen valokuvannut sen.) Uusien työkuvioiden vuoksi nyt on kuitenkin tullut aika sanoa jäähyväiset Voisilmäpelille. Blogin elinkaaren aikana olen oppinut valtavasti ruuasta ja … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Yleistä jorinaa | 66 kommenttia

Eväkäsjuttuja

Eväkäsjuttuja

Jokunen lukija saattaa muistaa, että yksi uudenvuodenlupauksistani oli syödä enemmän kotimaista kalaa. Ylpeyttä äänessäni voin kertoa, että lupaukseni on pitänyt! Viime aikoina olen syönyt ahventa, kuhaa ja haukea (sekä silliä, joka ei tietenkään ole kotimaista, mutta tästä olen muuten vain ylpeä. Taas yksi lapsuuden kammoruoka selätetty!). Kalaohjeita ei ole pahemmin tullut julkaistua, koska en jotenkin osaa tehdä valkoisesta kalasta mitään kamalan ihmeellistä — yleensä meillä vain paistetaan ne voissa ja syödään kasvisten, sienten tai perunamuusin kanssa. Ja ihan hitsin hyväähän se on pelkästään noinkin, mutta pidemmän päälle “paista kala voissa ja syö” -ohjeet alkaisivat ehkä hieman toistaa itseään… Lohi on … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Kala & merenelävät, Salaatit | 5 kommenttia

Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa

Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa

… ja kerron, vaikka ette täytäkään. Törmäsin Facebookissa tempaukseen nimeltä Monopoliton perjantai. Intouduin sen myötä naputtelemaan muutaman sanasen siitä, mitä itse tuumin Alkon monopoliasemasta. Minua ette löydä riekkumasta yökerhojen baaritiskeiltä tai roudaamasta Viruvalgeta Tallinnan-laivalta, mutta minä rakastan viiniä. Juon sitä punaisena ja valkoisena, juhlissa ja arkena, kuplilla ja ilman. Mielestäni hyvä ateria ei koskaan ole täydellinen ilman siihen sopivaa viiniä… … Minkä vuoksi joudunkin aika usein syömään epätäydellisen aterian. Monet ovat ne sunnuntait, kun olen kutsunut pari kaveria syömään ja harkinnut avaavani pitkään valmistellun sunnuntaipäivällisen kanssa pullon punaviiniä ja… ai niin. Tilannehan olisi pitänyt osata ennakoida jo lauantaina ennen kello … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Paasaus!, Viini, Yleistä jorinaa | 30 kommenttia

Viikuna-aika

Viikuna-aika

Alkusyksyn ylihinnoiteltujen viikunaostosten jälkeen huomasin tänään, että kyllä vain! On jälleen se ihana, joskin ohikiitävän lyhyt aika vuodesta, kun viikunoita saa täällä pohjoisessakin paikoitellen jopa edullisesti. Meidän kaupassa nuo hedelmistä kauneimmat maksoivat tänään vitosen kilo, ja voi sitä maireaa hymyä, joka naamani valtasi, kun raahasin kotiin pussillisen! Tartelettien ja salaattien jälkeen: tässäpä viikunaohjeista se kaikken simppelein. Tai itse asiassa toiseksi simppelein, yksinkertaisin viikunaohjehan kuuluu “pese, leikkaa ja syö”. Tämä jälkkäri on niin hupaisan helppo, että sen voi tekaista minkä tahansa arkisen aterian päätteeksi. Toisaalta siinä on jotain ihanan ylellistä, joten se sopii myös hienomman illallisen aameneksi. Toimi siis näin: pese … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Hedelmät, Jälkiruoat | 7 kommenttia

Mausteista suklaakakkua kahvin pariksi

Mausteista suklaakakkua kahvin pariksi

Monen muun ruokabloggaajan tavoin minäkin otin osaa Pauligin järkkäämään makuparikisaan. Luomun ystävänä valitsin tietysti Mexico-kahvin. Huomioni kiinnittyi paketissa olevaan kuvaan, joka esittää maya-intiaanien El Castillo-pyramidia. Annoin siis ajatusteni vaeltaa mayoihin ja… päädyin ranskalaiseen pikkukylään. Niin, mitä minuun tulee, kaikki tiet vievät Ranskaan — ainakin, jos ne liittyvät ruokaan. Inspiraationa ohjeelleni oli nimittäin Pieni suklaapuoti-leffa, jossa Juliette Binoche pitää ranskalaisessa kylässä suklaakauppaa ja keittelee mausteista suklaajuomaa mayojen hengessä. Mausteinen, tumma ja intensiivisen makuinen kakku sopi hyvin täydentämään tämän kahvin aavistuksen hienovaraisempaa ja pehmeämpää makua. Inkiväärikermavaahtoa tein suklaakakun pariksi jo Ravintolapäivän ravintolassamme, ja se sopi mielestäni hyvin tähänkin, vaikkei tuo inkivääri taidakaan … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Kakut ja piiraat, Suklaa | 6 kommenttia

Kuinka suolainen piirakka kesytetään

Kuinka suolainen piirakka kesytetään

Minä ja suolaiset piirakat emme pitkään tulleet toimeen keskenämme. Piiraistani tuli aina jotenkin kuivakoita ja ankeita, vaikka väittävät, että suolaiset piiraat ovat “helppoja ja nopeita leivonnaisia, joihin voi helposti käyttää jääkaapin kaikki jämät”. Kerran onnistuin vahingossa tekemään mehevän ja herkullisen piiraan. Onneksi olin kerrankin fiksu ja pistin tarkasti ylös, mitä olin tehnyt. Sen jälkeen olen onnistunut aina, kun käytän täytteessä samaa kaavaa: 200 g ranskankermaa tai kuohukermaa tai vähän molempia, 2 munaa (3, jos käyttää vain kuohukermaa), 1 dl maukasta juustoraastetta. Näiden lisäksi sitten mitä ikinä piiraaseen haluaakaan laittaa, vihanneksia, kalaa, lihaa, sieniä… Onnistuu takuulla! Siitäkin on apua, jos täytteessä … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Leivonnaiset, suolaiset | 14 kommenttia

Onnellisten ihmisten skonssit

Onnellisten ihmisten skonssit

Eräs blogini lukija kysyi minulta vähän aikaa sitten, mikä on skonssi. Siinäpä hyvä kysymys! Skonssin olemusta ei voi yksioikoisesti selittää — englanninkielisissä maissa kinataan jopa siitä, miten sana lausutaan. Toisille skonssi on skoun ja toisille skon. Joskus skonssi on melkein kuin makea muffinsi, toisinaan lähestulkoon sämpylä. Minulle ainoa oikea skonssi on tällainen kermaan leivottu, vastustamattomasti mureneva möntti, joka on ennemminkin kermainen kuin makea, ja joka syödään hillon ja kermavaahdon kanssa. Olen järkeillyt asian niin, että muffinseja ja sämpylöitä voi syödä koska tahansa, joten skonssit olkoon ihan oma juttunsa! Ja voi, mikä juttu ne ovatkaan. Kerronpa teille tarinan, jonka ystäväparkani ovat … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Aamiainen, Leivonnaiset, makeat | 18 kommenttia

Pieni on kaunista

Pieni on kaunista

Tänään tarjolla yksi pieni ketkuvinkki, jolla omista leivonnaisista saa huippuhelposti elegantimman ja kaikin puolin professionaalimman näköisiä tekemättä oikeastaan mitään ekstraa. Tartelettivuoat, mes amis, tartelettivuoat! Ihmisellä on luontainen taipumus kihertää aina, kun hän näkee jotain pientä ja söpöä. Kuka voi muka vastustaa koiranpentua? Miksi nukkekodin esineet tai riisinjyvään kaiverretut Buddhan kuvat ovat niin siistejä? Koska ne ovat pieniä! Sama pätee torttuihin. Isoon piirakkavuokaan tehty torttu… toi näyttää aika hyvältä. Yksittäisiin tartelettivuokiin tehty torttu… siis vähänkö ihanaa miten sä jaksatkin aina väkertää kaikkea tommosta, noihan on ihan ku ravintolassa! Ja siis vähänkö kivaa kun nyt jokainen saa vähän niinku oman piirakan! Tykkään … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Kakut ja piiraat, Leivonnaiset, makeat, Välimerelliset | 5 kommenttia

Kuka pelkää kohokasta?

Kuka pelkää kohokasta?

Tein kohokasta ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten. Tuolloin olin autuaan tietämätön sen maineesta. Tiedättehän nämä tarinat: kohokasta ei osaa tehdä kukaan, paitsi ehkä joku viiksekäs ranskalainen keittiömestari tai satunnainen palvottu isoäiti, kohokas lässähtää jos uunin edessä tömistellään liikaa ja epäonnistuu, jos taikinan sattuu tekemään vääränä viikonpäivänä. Kohokkaani onnistui heti ensimmäisellä kerralla mainiosti, ja olen varma, että se johtui juuri siitä, etten tiennyt kohokkaan maineesta kammottavan vaikeana jälkiruokana. Osasin suhtautua sen tekemiseen ilman turhia pelkoja ja vapisevia käsiä. Olen siis nyt tänään täällä kertomassa teille kohokasta pelkääville, ällös huoliko. Jos minä pystyin siihen, pystyt sinäkin. Kohokkaan teko ei ole mitään ydinfysiikkaa … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Jälkiruoat, Suklaa | 8 kommenttia

Korianterikoukussa

Korianterikoukussa

Olen pitkään kuvitellut, etten pidä korianterista. Sitten söin helsinkiläisravintola Pueblossa aivan älyttömän maukasta, korianterilla maustettua cevicheä. Ja sitten mentiin. Näin käy aina — ensin kuvittelen, etten pidä jostain ruuasta ja vuotta myöhemmin kehitän siihen pakkomielteen. Toisaalta parempi näin päin kuin elää loppuelämänsä jääden paitsi jostakin vain sellaisen pikkuseikan vuoksi, ettei satu pitämään siitä. Triviaalia! Teen tällaista intialaisittain maustettua linssikeittoa varsin usein. Se on helppo ja superhalpa arkiruoka. Tuli mieleeni, että himoitsemani korianteri sopisi varmasti siihen oivasti lisukkeeksi, ja tein korianterista soppani päälle eräänlaisen “peston”. Yhdistelmä oli herkullinen, ja mitä yksinkertaisin tapa tuhota kokonainen ruukku korianteria varsin pikaista vauhtia… Linssikeitto ja … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Kasvisruoat, Keitot | 6 kommenttia