Jos amerikkalaista populaarikulttuuria on uskominen, ranskalaiset ovat tylyjä, koppavia snobeja, jotka eivät käy suihkussa tai käytä rintaliivejä. (Ja itäeurooppalaisilla naisilla on aina viikset, ruotsalaiset ovat seksimaanikkoja ja saksalaiset kulkevat jatkuvasti lederhoseneissa bratwurstia mussuttaen -- eikä nyt unohdeta sitä, ettei Britanniassa kellään ole kaikki hampaat tallella.)
Olkoon ranskalaiset mitä ovat, kukaan ei voi kieltää sitä, että mitä ruokaan tulee, ne ihmiset ovat neroja. Jos neroudella tarkoitetaan nimenomaan sitä, miten yhdistämällä pari yksinkertaista raaka-ainetta saadaan aikaiseksi jotain, mikä on paljon enemmän kuin osiensa summa.
Toinen populaarikulttuurin lietsoma stereotypia on se, että ranskalainen ruoka on hifistelyä ja piperrystä. Voi se olla sitäkin, mutta juuri Ranskassahan osataan tehdä hyvää arkiruokaa vaatimattomista ja edullisista raaka-aineista.
Enpä olisi esimerkiksi uskonut, että arkisesta sipulista tehty keitto voi tuoksua näin huumaavalta. Tai että sen liemi voi olla noin järisyttävän maukasta…
Tämä keitto on ranskalainen klassikko, jota jostain syystä ei ole tullut kotona tehtyä aikaisemmin. Se on paitsi maukasta ja sesonkiin varsin sopivaa, myös erittäin edullinen ruoka. Laskin huvikseni, että yhden annoksen hinnaksi tuli nipinnapin euro jos sitäkään -- tässä siis todiste siitä, että kotona kokkaamisen ei tarvitse olla kallista, vaikka käyttäisi ruokaan “ylellisyysraaka-aineita” kuten viiniä ja aitoa voita. Eläköön ranskalaiset!
Ranskalainen sipulikeitto (2-3 annosta)
500 g sipulia
25 g voita
5 dl vettä
1 dl (kuivaa) valkoviiniä
1 (liha)liemikuutio
1 tl timjamia
suolaa
mustapippuria
2-4 viipaletta vaaleaa/täysjyväleipää
kourallinen juustoraastetta (emmental/gruyère)
Kuori ja viipaloi sipulit. Sulata voi kattilassa, lisää sipulit ja paista hitaasti miedolla lämmöllä noin vartin verran. Lisää vesi, valkoviini, liemikuutio ja muut mausteet. Keitä hiljalleen puoli tuntia.
Kuumenna uuni 275 asteeseen. Kaada keitto 2-3 keittokulhoon. Laita jokaisen keittokulhon päälle 1-2 leipäpalaa ja ripottele leivän päälle juustoraaste. Laita kulhot uuniin n. 6-8 minuutiksi, kunnes juusto on kauniisti ruskistunut.
Voi hitsi kun mies joi sen pienen valkkaripullon loppuun risottokokkailujen jälkeen eilen, olisin muuten tehnyt tänään tuota sipulikeittoa. Ehkä olisi kerrankin pitänyt ostaa isompi pullo vaikka se aina riski on kun taloudessa ainoastaan yksi viininkuluttaja. Pitää vaan suunnitella viikon ruokalista niin, että tekee murkinoita, joissa käytetään sitä viiniä niin ettei jää isoja pohjia.
Onneli: suunnittelu kannattaa aina! Säästää rahaa ja menee paljon vähemmän mitään hukkaan. Meidän taloudessa tosin on jo aivan mahdoton ajatus, että viiniä menisi hukkaan… heh :D Ja jos se pullo on siellä kaapissa valmiina, niin valkkariahan voi lisätä melkein kaikenlaisiin keittoihin ja kastikkeihin, varsinkin jos kyseessä on kasvis-, kala- tai kanaruoka. Se tuo upeasti vihannesten maut esiin ja lisää toki ruokaan makua muutenkin, ja kuumennettaessahan alkoholikin haihtuu eli siitäkään ei tarvitse olla huolissaan :)
Sipulikeitto on kyllä tosiaankin enemmän kuin osiensa summa. Täytyy kokeilla valkkarilla, en kyllä oikein ymmärrä miksen oo ikinä lorauttanut sitä sekaan.
Täytyy kokeilla tätä varmaan ensi viikolla, kun puolisko on poissa. Hän ei tykkää sipulista (joskin syö sitä jo aika hyvin, sillä en ole suostunut luopumaan sen käyttämisestä kokkailuissa).
Tein viime viikolla blogistasi löytynyttä tomaattikeittoa, joka oli ihan huippua. Tänään kannoin kaupasta lisää edullisia tomaatteja, joista ajattelin keitellä toisen satsin ja pakastaa syyskylmiä odottamaan. Chipotle on myös löytänyt tiensä keittiöömme, kiitos sinun! Ja kun kerran kehutaan monia ohjeita, niin hehkutan vielä feta-meloni-salaattia. Aivan mahtavaa ja meloni on juuri nyt aika edullistakin.
Kiitos inspiroivista ohjeista! Odottelen aina uusia postauksia innolla =)
Kuulostaa ja näyttää herkulliselta! Ja helpolta. Potentiaalia syksyn suosikkikeitoksi iltojen pimentyessä ja takkatulen loimutessa! :)
Janna: valkkari on tässä ihan must! Kokeile ensi kerralla.
Maarilyn: tosi kiva kuulla, että olet tykännyt ohjeista! Ja ei kannata luovuttaa sen sipulin kanssa, ehkä puoliskokin oppii siitä vielä tykkäämään :) Ruoka ilman sipulia on kieltämättä aika absurdi ajatus, tuo se vaan niin paljon makua!
Satu: tässä on juurikin kuvailemaasi potentiaalia :)
Olin kysymässä, että miten sen viinin kanssa, kun ei kaikkea kerralla käytä, onko jotain erikoisvinkkiä sen säilyttämiseen. Että voisiko sitä ajatella vaikka pakastavansa jääpalamuottiin, meneekö koko idea ja maku ja kaikki, onko syntiä?
barbro v, alkosta saa sellaisia pumppuja, jolla vajaaseen viinipulloon saa aikaan tyhjiön, eikä viini näin ollen väljähdy. Maksavat jotain 10e luokkaa muistaakseni, todella käteviä! :)
Hiphei! Sipulinen ruoka on vaan hyvää! Tein joku aika sitten ranskalaista sipulipiirakkaa, siihen sain upotettua varmaan 1,5 kiloa sipulia… Ja se oli TAIVAALLISTA! Sipulin haju kyllä tarttui joka paikkaan, esim. keittiön verhoihin, joten kyllä pitkään haistoi, että tässä huuhsållissa syödään sipulisia ruokia. Kiitos muistutuksesta, sipulikeitto on myös hyvää. Ja kunnon juustokuorrutettu leipä vaan aateloi sen. Viininkäyttöä ruuanvalmistuksessa suositaan meilläkin. Kannattaa ostaa suht huokeaa valkkaria (kuivaa mieluummin) pienessä hanapakkauksessa. Siitä kun lorottaa tarvittavan tilkan ruokaan jos toiseenkin, niin sehän säilyy kylmässä. Jos säilyy… :)!
Loistava ohje! Veikkaan että siitä tulee meidän huushollissa tämän syksyn hitti.
Mistä voisin löytää tuollaisen käyttämäsi astian? Mii laiks!
Barbro V: itse en osaa sanoa, mutta onneksi Anniella oli hyvä vinkki, kiitos siitä!
Sirkkutäti: hanapakkaukset on tuossa mielessä kyllä käteviä, viini säilyy pidempään hyvänä kuin pullossa. Ja niitäkin saa nykyään vähän pienemmissä erissä kuin 3 litran… ei sillä että tässä taloudessa olisi koskaan ollut vaikeuksia tyhjentää sellaistakaan :D Meillä juodaan viiniä, ei nyt joka aterian kanssa, mutta useampana kertana viikossa kuitenkin.
Hannia: vuoka on Revolin ja niitä myy ainakin Stockmann :)
Tiedätkö, luin lehdestä että ransalaisten perunankulutus henkeä kohti vuosittain on suurempi kuin meidän suomalaisten. Minusta tämä oli hyvin hämmästyttävä tieto – mutta kuten toteat arkisia raaka-aineita arkiruokiin.
Mun mielesta sipulit taytyy karamellisoida ehdottomasti keittoa tehdessa. Talla ohjeella olen tehnyt keittoa jo pari vuotta ja onnistuu aina. Ei tarvitse paivystaa hellan aarella vaan uuni hoitaa homman puolestasi. Kannattaa kokeilla. http://www.cookography.com/2008/the-best-french-onion-soup-ever
Oi oi, ihanan näköistä! Teenpäs tätä taas itsekin, sopii niin syksyyn. Salvia toimii muuten myös ihanasti sipulikeitossa.
AIvan upean näköinen annos, menee heti kokeiluun ensi viikolla! Kiitos, näitä on kiva seurata ja kokeilla. Se mafiosolihapulla-reseptisi oli aivan huippu, sitä meillä kotona osataan jo vaatia useasti.. :)
Taas täytyi ohje ottaa ylös, sen verran herkulliselta kuulosti! Rakastan sipulia, mutta sipulikeitto on aina jäänyt hieman vieraaksi, se jotenkin kuulostaa liian sipuliselta. Muistoja lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta, jolloin vihasin sipulia? Ehkä. Olisi siis aika antaa sipulikeitolle mahdollisuus.
Viiniruokia olen itsekin pohtinut, kun en mikään viininjuoja ole. Keskustelua lukiessani tuli mieleen Alkossa esillä olleet parin desin viinitetrat. Itse en ole koskaan niiden kohdalla pysähtynyt, mutta sellainen ehkä tulisi itselläkin käytettyä kokonaan, ettei tarvitsisi lähes täyttä pulloa kaataa viemäriin. Tiedä sitten minkä makuisia ovat…
Iso kiitos Eeva blogistasi!
Älyttömän hyvää! Tehtiin tätä kaverin kanssa ja ajattelin aluksi, että mitä – raaka-aineina pari sipulia ja viiniä – huh huh! Mutta herranen aika! Aivan ihanaa! Alan tästä lähin seuraamaan blogia! Lisää tällaisia ihanan yksinkertaisia, herkullisia reseptejä!
I’m happy I found this blog ! It’s very good and thank you for sharing it !