(huom. tekniset ongelmat on nyt saatu korjattua, roskapostit siivottua ja kuvienkin pitäisi näkyä. Pahoittelut sekoiluista, mennään tästä eteenpäin uusin ja toivottavasti paremmin toimivin eväin :D)
Olette saattaneet huomata, että kakkujen suhteen kallistun enemmän sellaisille amerikkalaistyyppisille överikakuille kuin hienostuneen yksinkertaisille kahvikakuille. Yleisesti ottaen ajattelen, että mitä enemmän suklaata, sattumia, tuorejuustoa ja vähemmän jauhoja, sen parempi.
Toisinaan iskee kuitenkin tarve (kyllä, se on tarve) tehdä jotain oikein vanhanaikaisen yksinkertaista kakkua, joka sopii teen ja Agatha Christien dekkarin seuraksi. Vanhanaikainen kirja vaatii vanhanaikaista kakkua -- on tärkeää ymmärtää kirjan ja leivonnaisen oikeanlainen yhteensovittaminen. Olen kuullut myös, että jotkut ihmiset itse asiassa lukevat syömättä samalla leivonnaisia, mutta uskoisin sen olevan vain huhu.
Ranskalainen sitruuna-jugurttikakku on otollinen ehdokas. Se on yksinkertainen ja hyvin hillitty, muttei lainkaan kuiva tai mauton. Kosteus tulee reilusta määrästä öljyä, ja kuten öljypohjaisten kakkujen kohdalla yleensäkin, tämäkin yksilö on ehdottomasti parhaimmillaan saatuaan vetäydyttyä yön yli jääkaapissa.
Sitruuna maistuu kakussa vahvasti, ja etenkin yksinkertainen sitruunamehukuorrute on aivan taivaallista.
Sitruuna-jugurttikakku
1 dl maustamatonta jugurttia (suosittelen kreikkalaista, saat täyteläisemmän maun)
2 1/2 dl sokeria
3 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl raastettua sitruunan kuorta
1 dl rypsiöljyä
kuorrute:
2 sitruunan mehu
1/2 dl tomusokeria
Sekoita huolellisesti keskenään jugurtti, sokeri ja munat. Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe ja raastettu sitruunankuori ja lisää jugurtti-munaseokseen.
Lisää öljy nauhana valuttaen ja sekoita kunnes taikina on tasaista ja pehmeää.
Voitele kakkuvuoka (jos käytät irtopohjavuokaa, kannattaa vuorata pohja leivinpaperilla). Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa n. 20-30 minuuttia. Tämän kakun kohdalla on erityisen tärkeää, ettet paista sitä liian kuivaksi. Tee siis tasaisin väliajoin testi hammastikulla -- heti kun kakun keskelle pistetty hammastikku tulee puhtaana ulos, ota kakku pois uunista.
Anna kakun jäähtyä. Sekoita puristettu sitruunamehu ja tomusokeri ja kaada kakun päälle. Kannattaa ensin kaataa osa kuorrutteesta kakun päälle ja antaa sen imeytyä kunnolla, sen jälkeen kaataa loput. Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.
Ohje täältä, hiukan sovellettu.
Ihania nämä sinun reseptit.. =)
tekisitkö palveluksen kun itsekin ruvennut pitämään blogia…
mutta näyttää ainakin vielä että ei ole yhtään lukijaa.. =)
että näkyykö se blogi kuitenkin =)
blogilista.comiin koetin lisätä
blogin nimi on levottoman tuhkimon ajatuksia
RAKASTAN TÄTÄ BLOGIA.
ei muuta tällä erää :)
Heips! Taidan olla vakiolukija ja kommentoija, vaan haetannooko tuo! Tuli nimittäin mieleen, kun jouluksi ostin semmoista italialaista sitruunalikööriä, eli sitä kirpeänmakeaa, jolla liimaantuu huulet toisiinsa kiinni, jos sitä maistaa… Tasan kerran sitä käytin täytekakun kostutukseen (ja täytteeksi lemoncurdia), ja nyt tämän antamasi kakkuohjeen inspiroimana mietin, että jos kokeilis tuohon kakkuun mainittua likööriä. Nämä antamasi ohjeet taitaa natsata oikein hyvin kaappini sisältöön?! Ja tämä blogi on oikeesti hyvä, kiitos siitä!
Kävin katsastamassa kuvan tuolta alkuperäisen ohjeen sivuilta ja nam! Tämä menee kyllä ehdottomasti kokeiltavien listalle, vaikken itsekään yleensä tykkää kahvikakkusista.
Olen kauppaan lähdössä ja tulin tänne tarkastamaan että mitäs siihen banaanikakkuleipään tulikaan ja törmäsin tähän! Että voi vitsi, kumpaas sitä nyt sitten tekisi. Taidan kuitenkin kallistua banaanikakkuleipään, kun se oli heti valmiinakin syötäväksi suositeltavaa ja jo monta viikkoa se on kummitellut mielessäni, kokeilua pyytäen. Mutta tätäkin kakkua täytyy ehdottomasti kokeilla. Voin kuvitella tämän sopivan täydellisesti Christien kanssa. Ehkäpä enemmän Marple-kertomuksiin?
Oon ihan koukussa tähän blogiin. Kiitos kovasti, tämä on osaltaan auttanut kadoksissa olleen kokkausinnon löytämistä. Tein muuten vihdoin tällä viikolla ruusukaalia ohjeellasi (tosin ruokakermalla ;)) ja hyvää oli! Teen toistekin.
Selja: Blogilista on viime aikoina tökkinyt pahasti, itse en pääse sinne tällä hetkellä ollenkaan. Josko johtuisi siitä? Kannattaa laittaa ylläpitoon mailia jos vielä on ongelmia..
Toinen Eeva: voi ihanaa, mä taas rakastan tuollaisia kommentteja! :)
Sirkkutäti: mahdatkohan tarkoittaa limoncelloa? Se vois olla kakussa ihanaa! Tosin jos ei ihan humalaisia kahvivieraita halua niin osa kannattaa korvata sitruunamehulla, tätä kakkua kannattaa nimittäin kostuttaa ihan reilusti!
Ansku: joo en tajua mihin tuo kuva oli tästä postauksesta jäänyt! Mutta nyt siis täälläkin kuvitus :) Kokeile, tää sopis varmasti hyvin ”aikaisin mummoutuneelle” nuorellenaiselle :D
Kerä: no mun mielestä sun kannattaa ehdottomasti tehdä molempia! Ja joo, tää on enemmän kyllä Marple- kuin Poirot -kakku :) Ja tosi kiva että tykkäät blogista ja olet taas löytänyt kokkailun ilon. Elämä ei ole ikinä tylsää, kun jaksaa intoilla ruuasta :) Ei ainakaan intoilun aiheet lopu heti kesken…
Heips! Oli ihan aiheellista muistuttaa, että liköörikin on alkoholijuomaa, ja yleensä liian väkevää/makeaa pelkästään käytettynä. Itse lantraan sitä huomattavasti, liika on liikaa tässäkin, eli pieni häivähdys vain liköörin sitruunanmakeaa makua riittää. Laimentamiseen soveltunee kevyt limppari tai mehu. Itse jatkan likööriä pelkällä vedellä ja hyvin toimii!
Tarvittavat ainekset on niin simppelit, että kaikki löytyi kaapista ja innostuin kokeilemaan kakkua. Korvasin sokerin ruokoraakasokerilla ja rypsiöljyn kookosöljyllä. Kakku olisi varmasti onnistunut muuten ihan hyvin, mutta 10 minuuttia uuniin panemisen jälkeen huomasin, että uuni oli sammunut (on siis kaasu-uuni ja oli ilmeisesti sammunut, kun laitoin kakkua uuniin). Annoin kakun olla vielä puoli tuntia sen jälkeen uunissa, mutta se jäi kuitenkin pannukakuksi! Harmittaa, mutta toivottavasti maku on kutakuinkin siedettävä…
Kokeilin ja kyllä tuli ihananmakuinen ja kostea kakku! Tykkään muutenkin sitruunakakuista, mutta yleensä on tullut tehtyä juustokakkua. Paistamisessa meni kyllä tunti ennen kuin kakku oli kypsä, vaikka ohjeessa paistoaika on 20-30 min. Minkäkokoisessa vuoassa olisi pitänyt paistaa?
Ihana ja mehevä kakku tuli jälleen näillä sinun ohjeillasi. Pakko käydä pihistämässä se poikaystävän luota iltapalaksi.:)
Tämä on paras ja sympaattisin blogi ikinä.
Sirkkutäti: hih ei se varsinaisesti sellainen vastuullinen muistutus ollut, vaan lähinnä sellainen että sen takia ei kannata pihistellä kakun kosteudesta! Limoncello on tosiaan aika ärhäkän makuista, joten lantraaminen on varmasti tässä hyvä vaihtoehto. Kokeilehan muuten myös limoncello-jäätelöä, aivan ihanaa!
Nette: no voi hitsi! Itse en osaa ollenkaan paistaa mitään kaasu-uunilla, vihannekset ja lihat nyt vielä onnistuu mutta leivonnaiset ei ikinä. Mikähän siinä mättää? Toivottavasti kakun maku oli edes hyvä, sitruunapannukakkuhan on tavallaan ihan hauska idea :)
Kaisa: tuo ohje on sellaiselle 24-26 cm. irtopohjavuoalle. Itse tein tätä kerran 20-senttisessä ja siinä meni tosiaan melkein tuplasti aikaa! Se parikin senttiä vaikuttaa tosi paljon taikinan paksuuteen ja siten paistoaikaan. Tietysti paistoaika vaihtelee paljon myös uuneittain, nuo ajat onkin yleensä ohjeellisia, kun kaikki uunit ovat yksilöitä :) Onneksi kuitenkin tuli hyvä kakku!
Syyskuu: voi miten kiva kuulla, sekä kakusta että mielipiteesi blogista! :)
Ihana Blogi!
Seuraan säännöllisesti, kivoja reseptejä ja vinkkejä!
t Helena
Tuli todella hyvää! sovelsin itse hieman ja tuplasin jugurtin määrän & käytin limeä ja jätin kuorrutuksen väliin, nam. Lähipiirin synttäri & viime joulun suosikkikakku on muuten ollut voisilmäpelin maapähkinävoisuklaakakku, ollaan ohessa syöty itse tehtyä vadelmapyreetä/kirpakkaa aprikoosihilloa. Eli kiitos hyvistä ohjeista, kommetoin harvoin mutta teen näitä ”sun ruokia” melkein joka viikko (myös muita kuin kakkuja :)
Ai että! Tämä oli hyvää! Tosin mulla tuli aika ärhäkän kirpeät varsinkin reunaosista, kun tuota sitruunamehujuttua imytyi niihin eniten… Ehkä ensi kerralla laimennan hieman.
Kiitos muutenkin blogistasi! Törmäsin siihen sattumalta ja jumituin heti pitkäksi aikaa selailemaan ihania reseptejä. Tätä kakkua oli pakko testata heti ja Guinness-kakkua seuraavaksi! Sinulla on hyvä tyyli kirjoittaa :)
Mahtaisivatko onnistua hyvin silikonimuffinsivuoissa paistettuina? Saako vatkaimeen koskea aineita sekoitellessa?
Hanne, ei tartte käyttää sähkövatkainta, eikä oikeastaan edes kannata. Tämäntyyppiset leivonnaiset ei tykkää liiasta sekoittelusta. Toimisi varmaan muffinsivuoissakin, kunhan sen muistaa ottaa huomioon paistoajassa :)
Tekst jest dość stronniczy. Do danego problemu zawsze można podejść na parę przeróżnych sposobów, nie pojmuję wobec tego, skąd taka postawa ;)
Thank you so a lot regarding giving me personally an update on this theme on your web page. Please realize that if a new post becomes available or if any modifications occur towards the current publication, I would be considering reading a lot a lot more and focusing on how to make good usage of those approaches you reveal. Thanks for your efforts and consideration of other individuals by making this website available.