Nuoriso tekee paistia
En juuri koskaan osta valmisruokia, mutta kaupungilla sorrun kieltämättä melko usein täytettyihin patonkeihin. Olin sitten marketissa, Subwayssa tai Picnicissä, otan aina paahtopaistipatongin. Joskus olen kokeillut muitakin makuja, ja vaikka ne ovat ihan hyviä, niissä on yksi vika: ei paahtopaistia.
Olen siis äärimmäisen vahvasti kaavoihini kangistunut, mitä täytettyihin patonkeihin tulee.
Arvatkaapa millainen ahaa-elämys oli se, kun tajusin että paahtopaistiahan voi tehdä itse! Kotona! Kotitekoisia paahtopaistipatonkeja, jotka päihittävät valmiit niin hinnassa, maussa kuin laadussakin!
Veikkaan että aika harvalle, ainakaan nuorelle, tulee nykypäivänä mieleen alkaa tekemään paistia kotona. Kannattaisi kyllä, koska siitä syö monta päivää. Vajaan kilon paahtopaisti maksoi noin kympin ja laskeskelin että siitä saa 4 ateriaa - siis opiskelijalounaan hinta. Niipä nuoriso päätti opetella tekemään paahtopaistia, ja oli täysin yllättynyt siitä kuinka helppoa se oli.
Paahtopaisti on ah niin hyvää, oikeastaan pekonin ja ilmakuivatun kinkun lisäksi ainoa syy miksi en ikinä voisi alkaa ehdottomaksi kasvissyöjäksi. Ekana iltana paahtopaistia syötiin sellaisenaan parsakaalin kanssa, ja parina seuraavana päivänä siitä tehtiin patonkia. Kokeile myös piparjuurisen perunasalaatin seurana.. täydellinen yhdistelmä!
Paahtopaistin valmistaminen tapahtuu seuraavanlaisesti: paistin pintaan hierotaan mausteita. Itse laitoin hienoksi silputtua valkosipulinkynttä (3 kpl), suolaa, reilusti rouhittua mustapippuria sekä kuivattua rosmariinia. Survoin seosta vielä huhmareessa, mutta se ei ole pakollista. Paistin voi myös marinoida, mutta mielestäni se ei ole mitenkään tarpeellista - paistista tulee todella maukas ja mehukas ilman marinadiakin.
Liha kypsennetään pinnasta nopeasti mahdollisimman kuumalla pannulla. Ideana on saada rusketus pintaan, kun taas varsinainen kypsentäminen sisältä tapahtuu vasta uunissa. Tämä vaihe ei siis kestä pidempään kuin pari minuuttia. Tarinan mukaan pannulla ruskentaminen auttaa lihaa pysymään sisältä mehukkaana, mutta joka tapauksessa sillä saa ainakin herkullisen värin paistiin.
Paistia kypsennetään 160-asteisessa uunissa kunnes lihan lämpötila on sisältä 60-65 astetta. Jos et omista ruokalämpömittaria, ohjeellinen paistoaika on noin tunti per paistikilo. Meidän 800 gramman paisti oli uunissa reilut 50 minuuttia, sisälämpötila oli sen jälkeen 64 astetta ja koostumus oli täydellinen: reunoilta ruskeaksi paistunut, sisältä punainen muttei lainkaan raaka. Niin ja käytännön pikkuvinkkinä: lämpömittaria käyttäessäsi ÄLÄ työnnä sitä mittaria lihan keskiosaa syvemmälle: itse tein niin ja vaivuin jo epätoivoon luullessani paistaneeni lihan 80-asteiseksi, kunnes joku minua viisaampi ilmoitti että olin pistänyt mittarin lihan läpi uunipeltiin saakka, joka oli tietysti kuumempi kuin itse paisti :D
Paistamisen jälkeen paisti kannattaa kääräistä folioon ja antaa vetäytyä ainakin puolisen tuntia ennen syömistä. Valmis paisti kannattaa syödä esim. perunan tai muiden kasvisten kanssa, sille voi tehdä myös kastikkeen mutta omasta mielestäni se ei sitä kaipaa. Seuraavana päivänä paahtopaisti maistuu kylmänäkin esim. leipien tai salaatin kanssa.
Kannattaa kytätä tarjouksia, paahtopaistin hinta saattaa vaihdella huimasti, 10 eurosta yli 20 euroon kilo!
24. tammikuuta 2010 kello 13.38
Heips! Tätikin on niitä ihmisiä, joille tuo ahaa -elämys syttyi tässä taannoin, kun oli tulossa vieraita kylään ja piti miettiä miehekästä ja maistuvaa tarjottavaa. Kaivelin vanhat keittokirjat esiin ja tuumasta toimeen. Upea paistin tuoksu leijaili vastaan ovesta tulleelle herrahenkilölle, jolle oli matkan aikana iskenyt kamala mahatauti, ja joutui jättämään paistin sikseen. No, kyllä häntä harmittikin, ei ollut kuulema vuosiin sellaista saanut (eikä tälläkään kertaa). Mutta kotiväelle maistui. Ja näinhän se on, että “vanhat” ruuat on ihan hyviä näinäkin aikoina. Taitan tehdä tätä ens viikonloppuna perheelle. Kiitos muistutuksesta!
24. tammikuuta 2010 kello 15.28
Tätä aion kokeilla! Mistä löydän tuon mainitsemasi piparjuuriperunasalaatin ohjeen? :)
24. tammikuuta 2010 kello 17.49
täällä kans yks ikuinen paahtopaisti(patonkien) ystävä, mulle jo nauretaan kun en suostu kokeilemaan muita - mihis sitä nyt muka hyvän vaihtais.. :)
24. tammikuuta 2010 kello 19.56
Minä taas en ole ikinä maistanut paahtopaistipatonkeja, valitsen aina täytettyihin patonkeihin kanaa. Kappas kummaa, postauksesi luettuani päätin, että ensi kerralla voisin valita paahtopaistin. Ehkä jopa kaupan hyllyltä.
Löysin blogisi vasta muutama päivä sitten, mutta tässähän tämä viikonloppu on kulunut lukemalla ruokaohjeitasi. Iso kiitos suuresta inspiraatiosta! Muutaman ohjeen tallensin koneelle ja ehkä jopa saan joskus testattua niitä. Tärkeintä on kuitenkin, että opin täältä uusia vinkkejä ja makuyhdistelmiä. Itse olen myös reilu parikymppinen opiskelija, mutta tuntuu ettei ruokaa koskaan kerkeä ajatuksella tehdä ja silloin kun sitä tekee, kierrättää vanhoja reseptejä. Tästä lähtien yritän nipistää ruoanlaittoon enemmän aikaa.
Miten se sanonta menee, “elän syödäkseni”? Kyllä. Ja blogiasi tulen takuuvarmasti seuraamaan kuin hai laivaa, kiitos vielä tästä! :)
25. tammikuuta 2010 kello 3.21
Sirkkutäti: miesparka! Kyllä kiukuttais jos joku olis tehnyt paistia eikä vatsataudin vuoksi voisi syödä… itse saattaisin siinä kohtaa ehkä uhmata vatsatautia :D Hyvää paistiviikonloppua, näin etukäteen jo!
Muna-sinko: no vitsi, mulla ei ole nyt tähän hätään tarkkaa ohjetta antaa (mutta hyvä kun kyselit, voisin sellasen laittaa joku päivä kun taas pääsen omaan keittiöön) mutta voit tehdä ihan perinteisen majoneesipohjaisen perunasalaatin, johon lisäät hieman tuoretta raastettua piparjuurta, piparjuuritahnaa taikka esim. piparjuurella maustettua tuorejuustoa.
Liisi: hihi no sama täällä! Kerran otin Subwayssa jonkun kanapatongin ja sen jälkeen piti taas toistella useempaan kertaan että miksi en vaan ottanut taas sitä paahtopaistia, hukkaan meni sekin vitonen!
Himalataiel: tervetuloa lukemaan, tosi kiva kuulla aina uusista tyypeistä jotka tänne eksyy! :) Se on yllättävää, miten ruuanlaitolle alkaa löytymään aikaa kun siitä tosissaan innostuu. Sen jälkeen pitääkin yleensä nipistää aikaa sitten muille jutuille, kuten opiskelulle :D Oikein hyvää uuden ruokavuoden alkua siis!
26. tammikuuta 2010 kello 21.41
olen samoissa mietteissä ruskan kanssa :) mitä lihaa ostan paahtopaistiin?
kiitos ihanasta blogista, jännityksellä tulen tänne aina katsastelemaan että mitä kivaa ja herkullista olet keksinyt!! :)
27. tammikuuta 2010 kello 0.28
Ruska ja Elisa,
lihatiskillä myydään kyseistä tuotetta ihan paahtopaisti-nimellä. En tiedä tarkalleen mikä osa se on ja käytetäänkö sitä muihinkin tarkoituksiin, mutta pitäis löytyä ihan tuolla nimellä. Citymarketissa ja Stockan herkussa on usein tarjouksia, kannattaa kyttäillä niitä! Paahtopaistia ei välttämättä ihan joka päivä lihatiskissä ole, mutta suuremmissa marketeissa varmaan kyllä aina.
27. tammikuuta 2010 kello 16.26
Kommentoin tänne Blogspot-Voisilmäpelistä poimimaani ohjetta, nimittäin mua kauan houkuttaneita raejuustolettuja. :) Kehitin tänään lounasnälässäni ruokaisamman vaihtoehdon letuista, jossa korvasin sokerit mausteilla ja lisäsin vielä hieman viipaloitua kinkkua ja juustoraastetta. Tulos oli jännittävä yhdistelmä makeisiin lettuihin mieltämääni kuohkeutta ja suolaisia aineksia. Jatkossa tätä voisi varmasti kehittää eteenpäin jalostamalla suolaisia lisäkkeitä, mutta olivat letut hyviä tässäkin versiossa :)
6. helmikuuta 2010 kello 9.20
Tein eilen tähän tyyliin paistia naudan sisäpaistista, enkä oikein osaa sanoa onko sillä paistin nimellä loppujen lopuksi niin suurta merkitystä… Ehkä se paahtopaisti on hieman mureampaa mutta kun sekin riippuu monesta muustakin tekijästä. Tällä hetkellä Turun Citymarketeista saa paahtopaistia 8,99 euron kilohintaan, mutta laiskotti eilen ja nappasin lähikaupasta lähes samaan hintaan sisäpaistia. Kannatti! :)