Kerettiläiset nilviäiset

Nyt on jälleen Painavaa Asiaa.

Olen nimittäin hädissäni siitä suhtautumisesta, joka maassamme vallitsee simpukoita kohtaan! Tuntuu, että ihmisiä on pääasiassa kahdenlaisia, niitä jotka pitävät simpukoita vaikeina valmistaa tai hienostelevana piperryksenä, ja niitä joille simpukoita ei ylipäänsä ole olemassa, ainakaan mitä tulee kotona valmistettavaan ruokaan.

(Oma lukunsa ovat tietysti ihmiset, joiden mielestä simpukat ovat pahoja, vaikka eivät ole koskaan niitä maistaneetkaan. Heihin en edes puutu tässä puheenvuorossa. Tosin osittain ymmärrän ja syytän suomen kieltä: kuka hitto keksi antaa tämän eliöryhmän nimeksi NILVIÄISET? Ei järin ruokahalua kiihottava sana.)

Oi vääryyttä! Simpukat ovat oikeastaan muualla maailmassa hyvinkin arkista ja vaatimatonta sapuskaa (Suomessa toki hieman kalliimpia) ja niiden valmistaminen on todella helppoa ja aika nopeaakin. Koska niin moni innostui sekä pannacottapropagandastani että risoton kasvojenkohotuskampanjasta, kehotan teitä antamaan myös simpukoille mahdollisuuden. Sinisimpukkakausi on kylminä syyskuukausina parhaimmillaan -- toimitukset tulevat empiiristen tutkimusteni mukaan pääasiassa torstaisin, joten simpukoita kannattaa kysellä isompien markettien kalatiskeiltä tai Stockan Herkusta loppuviikosta.

Tyypillisin tapa on tietysti hauduttaa simpukat valkoviinissä tai vedessä, mutta itse tykkään vielä enemmän paistetuista tai grillatuista simpukoista (minkä vuoksi olen kuulemma KERETTILÄINEN).

Tällaisia gratinoituja simpukoita värkkäilimme yhtenä iltana, kun haudutettuja simpukoita oli jäänyt yli edelliseltä aterialta. Oli ehkä paras iltapala aikoihin muutaman patonkisiivun ja valkkarilasin kera!

Gratiinipäällisen kehittelystä kuuluu kunnia muuan nuorelleherralle, joka on paitsi itseäni lahjakkaampi kokki myös auttamatta parempi valokuvaaja (todiste yläpuolella). Pitäisiköhän vain suosiolla luovuttaa tämän blogin ylläpito kokonaan Nikolle…?

Gratinoidut sinisimpukat (kahdelle tai useammalle alkupalana)

n. 30 sinisimpukkaa

2 valkosipulin kynttä
n. 1 dl silputtua tuoretta persiljaa
1/2 dl raastettua parmesania
2 rkl korppujauhoa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Sekoita hienonnettu valkosipuli, persilja, parmesan korppujauho ja oliiviöljy sekä maun mukaan suolaa ja mustapippuria.

Puhdista simpukat pesemällä ja harjaamalla tai raaputtamalla kuoria veitsellä. Poista “parta”. Jos joukossa on avonaisia simpukoita, kopauta niitä. Jos simpukan kuori ei kopautettaessa sulkeudu, heitä pois.
Keitä simpukoita vedessä n. 5 minuuttia, jotta ne aukeavat. Kattilaa on hyvä välillä hiukan ravistella.
Jos joukossa on aukeamattomia simpukoita, heitä ne pois.

Poista simpukoista kuoren yläosa ja laita alaosa simpukkalihan kanssa uunipellille. Ripottele korppujauhoseosta jokaiseen kuoreen. Paista 225-asteisessa uunissa muutamasta minuutista 5 minuuttiin kunnes korppujauhoseos näyttää mukavasti hieman ruskettuneelta.

Aihe(et): Kala & merenelävät, Pikkupurtavat ja alkupalat, Välimerelliset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

14 vastausta kohteessa Kerettiläiset nilviäiset

  1. Herttainen sanoo:

    Minä kuulun siihen omaan luokkaan, mistä et varmaankaan yllättynyt ;D Mutta mieheni varmasti arvostaisi, jos joskus hälle kokkailisin annoksen niljakkaita nilviäisiä.

  2. viiru sanoo:

    Simpukat on ihan parasta herkkua kaikissa muodoissaan, niin paellassa kuin pizzassa ja mun lemppariherkkua on sinisimpukat valkoviinikastikkeessa…

  3. Eeva sanoo:

    Herttainen: haha no, ehkä meidän ei kannata keskustella tästä aiheesta enempää… Lisätään tää sinne vuohenjuustolinjalle! Mulla ja miehelläsi sen sijaan tuntuu olevan hyvin samanlainen ruokamaku! :)

    Viiru: niin on! Valkoviinissä haudutetut simpukat on kyllä ah, sitten vaan vähän valkosipulia (no okei, paljon) ja persiljaa… voi kun saiskin joskus kunnolla tehtyä paellaa!

  4. kitty sanoo:

    Simpukat ovat suurta herkkuani. Jostain kumman syystä ne mielestäni ovat keväistä ruokaa, jota halajan huhti – toukokuun iltoina kun eka kerran saa istuskella iltaa terassilla.
    No joo- Mutta niitä voi siis nauttia myös marraskuussa, paraaseeen glögiaikaan.

  5. Eeva sanoo:

    Kitty: hassua, mun mielestä ne on taas nimenomaan syysruokaa – mutta toisaalta kevätkin on vielä otollista sesonkia. Miten se sääntö nyt meni, sinisimpukoita kannattaa syödä vain kuukausina joiden nimessä on (ranskan kielessä) R? Ainakin huhtikuu menee vielä siihen kategoriaan! :)

  6. anne sanoo:

    itsehän en voi kuvitellakaan syöväni nilviäisiä. pelkkä mielikuva siitä, miltä nilviäinen tuntuu suussa riittää siihen, että ne eivät kuuluu ruokalistalle :)

    pannacottapropagandastasi innostuneena kokeilin toista jälkiruokaa, jota olen pitänyt tajuttoman vaikeana valmistaa eli suklaamoussea. Onneksi kokeilin, sillä onko helpompaa jälkiruokaa! lisäksi kun tein “vahingossa” sitä kahden annoksen sijaa kuusi annosta, niin harmaa marraskuukaan ei tuntunut enää niin ankealta!

  7. Eeva sanoo:

    Anne: voih, simpukat on niin niin hyviä! Ja jos ne valmistaa paistamalla tai grillaamalla niin ne ei ole edes ollenkaan niljakkaita :)
    Mahtavaa että selätit suklaamoussen! Se on kyllä ihanaa, sellainen oikeaan suklaaseen tehty eikä jauheesta. Sitä voisikin taas tehdä jonain päivänä… ja ihan oikea meininki, “vahingossa” liian suuret jälkkäriannokset pelastaa päivän kuin päivän! :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>