-
Voisilmäpeliä

Voisilmäpeliä
Eeva on 23-vuotias opiskelija ja harrastelijakokki, joka syö aina rusinat pullasta ja sokerit pohjalta.
Tässä blogissa kokeillaan enimmäkseen yksinkertaisia, mutta silti jokapäiväisestä leivästä poikkeavia ohjeita.
Aiheet
- Aamiainen (17)
- Aiheeton (3)
- Hedelmät (14)
- Intia (9)
- Itä- ja Kaakkois-Aasia (7)
- Jälkiruoat (19)
- Joulu (13)
- Juomat (16)
- Juusto (30)
- Kakut ja piiraat (22)
- Kala & merenelävät (21)
- Kana (11)
- Kasvisruoat (85)
- Keitot (23)
- Leipä (20)
- Leivonnaiset, makeat (40)
- Leivonnaiset, suolaiset (14)
- Liharuoat (24)
- Lisukkeet (26)
- Low carb (36)
- Makeat tahnat, hillot ja kompotit (3)
- Marjat (12)
- Marokko (3)
- Muffinsit (7)
- Niksit (6)
- Paasaus! (3)
- Pasta (9)
- Pikkuleivät (7)
- Pikkupurtavat ja alkupalat (26)
- Salaatit (36)
- Suklaa (14)
- Tahnat, dipit ja kastikkeet (12)
- Tex Mex (6)
- Välimerelliset (43)
- Vegaani (32)
- Vihannekset (67)
- Viini (4)
- Yleistä jorinaa (28)
- Yrtit (15)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Kuukausittainen arkisto:heinäkuu 2009
Ja varret kanssa
Parsakaalin ystävälle saattaa joskus tulla eteen kysymys: mites ne varret? Suurin osa ohjeista hyödyntää vain kauniit nuput ja jättää varret biojäteroskikseen soittelemaan. Olen tullut kertomaan teille, että parsakaalien varret ovat täysin oivallisen makuisia, eikä niitä sovi hyljeksimän! Tähän ohjeeseen voi käyttää koko parsakaalin, nuput ja varret. Se on myös mainio tapa hyödyntää ne varret, jotka ovat jääneet jostain nuppuja suosivasta ohjeesta yli. Ohje vaatii garam masala -mausteseosta, jota saa nykyisin kaikista marketeista sekä etnisistä ruokakaupoista. Jos sitä ei satu olemaan, oma pikakorvikkeeni garam masalalle on käyttää puolet curryjauhetta ja puolet jauhettua juustokuminaa (oikeastihan garam masalassa voi olla kaikkea sinapinsiemenistä kaneliin). … Lue loppuun
Sinistä kultaa
Vaikka asun kaupungissa, onnistuin silti eräänä päivänä pääsemään mustikkaan. Käppäiltiin vain lenkkipolulle kaupungin laitamille, ja siellähän metsien sinistä kultaa oli mättäät puolillaan! Meitä ennenkin oli käynyt marjastajia, mikä ei oikeastaan osannut edes harmittaa vaikka se tiesi itselle pienempää saalista. Ihanaa huomata, että suomalaiset vielä käyvät marjassa kaupungissakin ja osaavat arvostaa sitä, että yksi maailman terveellisimmistä (ja herkullisimmista) ruoka-aineista kasvaa meidän metsissämme, “luomuna” — ja kuka tahansa saa niitä käydä ilmaiseksi poimimassa. Viime kesänä sydämeni oli särkyä, kun näin opiskelijalähiössä täysinä notkuvat viinimarjapensaat. On se kumma, kun ilmaiset, ihanat ja huipputerveelliset marjat eivät opiskelijoille kelpaa… itse kökin siellä muutamana päivänä poimimassa, … Lue loppuun
Minä ja mafiaveljet
Lukioikäisenä rakastin mafiaelokuvia. Kuuntelin Sinatraa ja kähisin Marlon Brandon kanssa vuorosanoja täydellisessä synkassa. Kun TV:ssä näytettiin samanaikaisesti eri kanavilta Ally McBealia ja Sopranosia, lehdissä kirjoiteltiin mukahauskoja juttuja siitä miten kotisohvilla nyt käydään verisiä riitoja, kun naiset haluavat katsoa räpsyripsisen juristin miessekoiluja ja miehet HBO:n laatudraamaa. Arvaatte varmaan mitä meidän sohvalla tiirattiin… (Sydämessäni on silti aina paikka myös Allylle.) Nykyään pidän, noh, hieman vähemmän väkivaltaisesta viihteestä, mutta erästä asiaa muistelen yhä lämmöllä: mafiaveljien ruokapöytiä. Ei ole mafialeffaa, jossa sivuosassa ei esiintyisi mamman lihapullat! Tärkeimmät vinkit aitojen amerikanitalialaisten lihapullien tekoon opin tietysti Mafiaveljistä, siitä kohtauksesta jossa kokataan vankilan keittiössä (ei kai aito … Lue loppuun
Terveisiä Kyprokselta…
…tai oikeastaan marketista. Kyllä ruokakaupoissa roikkuminen kannattaa: tein taas mainion löydön. Rakastan halloumijuustoa, mutta harvemmin olen sitä raaskinut ostaa. Onneksi sitäkin saa nykyään Pirkkana, ja hinta on huomattavasti kohtuullisempi kuin ennen! Okei, voi olla että jonkun mielestä se 3,50 on silti liikaa juustopaketista, mutta todettakoon että olen itse nyt tehnyt kyseisestä paketista ruokaa jo kolme kertaa. Jos halloumi on entuudestaan tuntematon, niin kerron sen verran että se on kyproslainen juusto (perinteisesti kai vuohen-ja lampaanmaidosta tehty) jonka sulamispiste on huomattavasti korkeampi kuin muilla juustoilla, eli se sopii mainiosti grillattavaksi. En ole koskaan käynyt Kyproksella, mutta olen kuullut että siellä halloumia tarjoillaan … Lue loppuun
Kikherneitä ja kukkakaalia
Olen keväästä asti kärsinyt kroonisesta papuhimosta. Aiemmin sen tyydytti vegetaristinen opiskelijaruokala, mutta sen sulkeuduttua kesäksi olen ollut avuton. Ongelma ei ole siinä, että papujen kokkailu olisi ylitsepääsemättömän vaikeaa, se vain vaatii liikaa ennakoimista. Omatuntoni ei salli purkkipapujen ostamista, kun kuivatut ovat sata kertaa halvempia eivätkä tuota jätettäkään yhtä paljon. Ne pitäisi kuitenkin muistaa laittaa likoamaan edellisenä iltana. Tähän asti tehtävä on osoittautunut uskomattoman vaikeaksi: suunnittelen seuraavan päivän papuhimotusruuan ja seuraavana aamuna minua kohtaa taas sama tuttu näky: papupussi on keittiön pöydällä, liotusvesi edelleen kraanassa. Eräänä päivänä planeettojen asennot olivat kohdallaan koska omaksi ihmetyksekseni olin muistanut laittaa likoamaan valtavan kulhon kikherneitä. … Lue loppuun
Onni kääntyy
Kirouksen ote alkaa hellittää! Alkuun näytti huonolta: heti marinadia tehdessäni keraaminen kohokasvuoka luiskahti lattialle, hajosi palasiksi ja läikytti puoli desiä öljyä housuilleni. Mutta sirpaleet näemmä tietävät onnea, koska sen jälkeen onneni kääntyi ja onnistuin valmistamaan täysin kelpo aterian kahdelle hengelle. Jopa banaanikärpäsistä moni on langennut sokeri-etikka-tiskiaineansaani! No, itse ruokaan: näin vähän aikaa sitten telkkarissa kun Maija Silvennoinen teki inkivääri-valkosipulilohta. En ehtinyt kirjoittaa ohjetta muistiin mutta muistin kuitenkin jutun pääpiirteet. Lisäsin vielä marinadiin yhden limen kuorineen, ja hyväähän siitä tuli! Lohta inkivääri-lime-valkosipulimarinadissa (kahdelle) 2 lohifilettä 2 rkl miedonmakuista öljyä 2 rkl soijakastiketta 1 limen mehu 1 limen kuori raastettuna 2 rkl … Lue loppuun
Keittiökirous
Rakkaat ystävät, en edes tiedä mistä alottaisin selitykseni siitä, miksei minusta ole kuulunut mitään. Lyhyesti — uskon että jonkinlainen kirous on langetettu minun ja keittiöni ylle. Ensin reissasin ympäri Suomea, se oli toki mukavaa mutta eräänkin lonkeronsa ympäri Suomea ulottaneen aakkoshuoltoasemaketjun sapuskat tulivat harmittavan tutuiksi, samoin kuin mökillä hätäisesti kyhätty einesape. Kaipasin jo kiihkeästi omaan keittiööni, kokkailemaan ja syömään jotain tuoretta. Mikä rakkaassa keittiössäni sitten odotti? VALTAISA banaanikärpäsarmeija! Eikö niiden pirulaisten pitäisi kuolla, jos uusia roskia ei ole tarjolla? Nämä rambokärpäset ovat tainneet käydä jonkin sortin selviytymiskurssin, sillä ällötykset ovat vain jatkaneet sukua ja määrästä päätellen ovat suurperheihmisiä. Ja parveke? … Lue loppuun
Joka tilanteen juustokakku
Olin eilen ystäväni synttärijuhlilla, jossa ei ollut tarjolla kakkua koska päivänsankari vihaa leipomista. Muutaman skumppalasin jälkeen sain päähänpinttymän siitä, miten kenenkään kohtalo ei voi olla niin julma että jäisi syntymäpäivänään ilman kakkua ja päätin väsätä mokoman paikan päällä. Koska kaikki lempparikakkuni (täytekakku, suklaakakku, key lime pie ja uunijuustokakku) vaativat yön yli lepäämisen, oli aika taas turvautua vanhaan suosikkiin, sitruunaiseen vadelmajuustokakkuun. Tämän kakun teen aina kun en keksi mitään muuta tai kun ei ole aikaa odotella kakun tekeytymistä yön yli. Kuva ei ole kovin edustava, mutta kuvaa hyvin sitä, että tämän kakun voi tehdä melkein missä vain ja milloin vain, jopa … Lue loppuun
Uudenlainen uuniperuna
Helle on ikävä kyllä hellittänyt, joten salaattihimoni on.. no, ei laantunut, mutta aivoni rekisteröivät nykyään mahdollisuuden syödä muutakin ruokaa. Pari päivää sitten tein tällaisia uudenlaisia uuniperunoita (jotka kuitenkin syötiin salaatin kanssa, tietysti!). Ohje on Glorian Ruoka&Viinin mahtavasta kesänumerosta, mutta ohjeessa tuntui olevan jokin vähän pilalla, perunat jäivät raaoiksi eikä salvia maistunut ollenkaan jne. Fiksasin siis ohjetta vähäsen ja homma toimi paljon paremmin. Lopputuloksena ihanaa herkkua, joka ei muistuta tippaakaan niitä totuttuja puunmakuisia, rutikuivia uuniperunoita. Salvia-valkosipuliuuniperunat (neljälle) 4 Rosamunda-perunaa 1 ruukku salviaa 5 valkosipulinkynttä 1/4 dl oliiviöljyä 1/2-1 dl parmesanjuustoa (raastettuna) suolaa Kääri perunat yksitellen folioon ja paista 200-asteisessa uunissa n. … Lue loppuun
Tosimies ei sanojaan tai salaattia syö
… totesi Tony Halme männävuosien “hitissään”. Rohkenen olla eri mieltä, mutta jos tuttavapiirisi tosiaan koostuu stereotyyppisistä lihapiirakkamiehistä, voi olla hyvä verhoilla salaatti “pekoniruokalajiksi”. Tätä salaattia en kehitellyt itse, vaan löysin ohjeen sattumanvaraisesti klikkailemalla ympäri tiedon valtatietä. Kiinnostuin kovasti itsetehdystä tomaattisesta salaatinkastikkeesta, eikä avokado, mozzarella ja pekonikaan varsinaisesti ole inhokkilistallani :) Hellepäiville tämä on ollut lähestulkoon täydellistä ruokaa, koska kuumalla säällä itse kaipailen aina samanaikaisesti rasvaista, suolaista ja silti “kevyttä”. Tässäpä siis salaatti, joka täyttää varmasti vähän nälkäisemmänkin ruokailijan (vaikka nyt sitten sen stereotyyppisen hieltä haisevan karvaisen “tosimiehen” joka kesäpäivän ratoksi on laittanut Karhun sixpackin pahvikuoret päähänsä, eikä muuten varmana käytä … Lue loppuun

