Liki kolmen kuukauden poissaolo työpaikalta laittoi taas ajan käsityksen päässäni kovalle koetukselle. Kun palasin töihin, läheinen työkaverini totesi, että “joko se vapaasi loppui”. “Kuin olisit viime viikolla lähtenyt…” Sanoin hänelle, että näin se elämä menee — ja ettei vain kysyttäisi samaa sitten kun kalenteri pannaan lopullisesti kiinni. Vapaalla katsoin elokuvia kahdessa kuukaudessa enemmän kuin pariin vuoteen. Hyviä ja surkeita. Yksi parhaista oli Jörn Donnerin Kuulustelu, elämänsä aatteelle uhranneen neuvostovakoilija Kerttu Nuortevan tarina. Hän jäi kiinni sodan ajan Helsingissä ja hänet luovutettiin Neuvostoliittoon. Nuorteva kuoli sairauksien runtelemana 51-vuotiaana ja totesi miltei viimeisinä sanoinaan: Näinkö nopeasti elämäni meni. Lomallani minun piti tehdä … Lue loppuun →