Helsingissä nuorille 9-luokkalaisille (siis 15-vuotiaille) järjestetty kauhutaiteen kurssi on taas esimerkki aikuisen maailman kaksinaismoralismista. Pehmolelujen “pahoinpitely” on saanut tuomionsa, huippuna tunnettu kirjailija, joka kutsui nettikeskustelussa kurssia “psykopaattikoulutukseksi”.
Voi pyhä yksinkertaisuus.
Nuoret kävivät taidekasvattajan ohjauksessa läpi yhteiskunnan väkivallan muotoja. Pehmonallet vuotivat “verta”. Väkivallasta puhuttiin eikä sitä vähääkään ihannoitu. Metodi oli uusi, omaa ja itsenäistä ajattelua nostattava -- ja rajoja koetteleva. Nuori pystyi keskustelemaan siitä, mihin aikuinen vastasi kauhistelulla. Kun rajalle mennään, miksi aikuinen näyttää pelkäävän enemmän?
Entä jos lasten taidekurssilla katseltaisiin mätiä ruumiita tonkivaa sarjamurhaajapoliisiviihdettä (jota tulee kotitelkkarista) ja analysoitaisiin yhdessä, millaista arvomaailmaa tämä aikuisten tuottama bisnes heijastelee? Väkivaltaa ja seksismiä tursuaa kotrolloimattomana joka tuutista. Mediakasvatus on Suomessa surkealla tasolla, onneksi sitä saa edes taidekasvatuksen kautta.
Jo lukion psykologia opettaa, että ihmisillä on tarve projisoida suojeluviettinsä “pyöreään ja pehmeään” -- ratkaisevaa ei ole, onko kohde eloton vai elollinen.
Kun kolmen vanha etsii äitiään yöllä kadulla, huostaan ottanut poliisi, toteaa että “reipas poika”. Julkista huutoa ei synny eikä nettipalstoille kansan “tuomiota” tällaiselle lapsen kohtelulle.
x x x
Tietysti ihmiselle voi olla terapiaa se, että nyt kuka tahansa saa mielipiteensä julki netissä -- ja nopeasti -- vaikka pehmolelujen kohtelusta. Eipä tarvitse jonotella ahtaalle sanomalehden yleisönosastolle, eikä ole median vahtikoiria kyttäämässä kirjoittelun tasoa.
Mitä tällaisesta vapaudesta sitten on seurannut: Verkkokeskustelusta on tullut pahimmillaan äkkipikaisten purkausten jättömaa. Susan Ruususen herjaajien saama tuomio hakee touhuun tolkkua -- vaikka se samalla osoitti, miten toivoton suo keskustelupalstat ovat sisällön valvonnan kannalta. Suosittu keskustelusivu mainostaa: “Eilen lähetettiin 22991 viestiä”.
Tympeää luettavaa nettipalstojen näkökulmasta on myös kohumalli Johanna Tukiaisen erinomaisesti kirjoitettu haastattelu tuoreessa Image-lehdessä. “Hymyn keskustelupalsta on ollut kuin koulukiusaajien kokous”, kuvasi Image.
Miltähän näyttäisi, jos nettipalstojen alatyyli-osasto vietäisiin torille “keskustelemaan” ihan fyysisesti kohdakkain. K-kauppiaiden taannoiset kohukekkeritkin näyttäisivät varmaan sen jälkeen rippijuhlilta.
Ei verkko ole perkeleestä, jos ihmisillä olisi käytöstapoja -- ja kykyä hallita vapauksiaan. Netissä puhutaan myös toiseen sävyyn. Arjesta. Vauvoista tai vanhan auton korjaamisesta. Puhumattakaan siitä, millaisen myötätunnon tulvan aiheutti Jokelan koulusurmaajan vanhempien haastattelu. Isä ja äiti halusivat astua tuskansa kanssa julkisuuteen -- rankinta ja samalla liikuttavinta katsottavaa, mitä aikoihin (jos koskaan) olen nähnyt. Siksi oli myös liikuttavaa lukea nettipalautetta niin MTV:n 45 minuuttia-ohjelman kuin kuin iltapäivälehtienkin sivuilta. Jos empatia ja osanotot voisivat parantaa, nämä vanhemmat saisivat elämänsä takaisin.
Pahuus ja kärsimys on käsiteltävä, taidekurssilla tai tv-haastattelussa. Sen jälkeen tarvitaan lämpöä ja tukea.
No joo sanoisin, että uutisointi todellakin antoi kuvan verisine nalleineen kuvissa, että aggressioita on opetettu purkamaan vähän omituisella tavalla ja en lukenut artikkelia koskaan, en myöskään kommentoinut.
Näitä kolmivuotiaita harhailijoita taitaa olla aika paljon ja kaikki ei tule edes yleiseen tietoon. Ei ole pitkä aika kun Turussa harhaili 3-vuotias hakien vanhempiaan.
Äitimyytti on meillä hyvin vahva, joten asia painetaan unohduksiin mahdollisimman pian. Tämä on tietenkin ls-virkailijoidenkin toive, jotka ovat naisia. Mutta aikuisuus on tällä äidillä kadoksissa, jos hän jättää lapsensa yksin kotiin seuraavan pvän puoleenpvään. Kun ei olla aikuisiksi kasvaneita eli vastuita ei ole koskaan tarvinnut opetella tai lunastaa, niin lapsikin on kuin nukke, jonka voi jättää nurkkaan kun muu riento kiinnostaa enemmän.
Missä isä ja eikö hän olisi voinut hoitaa, kun äitiä vietit vei.
Hyvä lause tuo pahuus ja kärsimys on käsiteltävä ja voisin jatkaa, että vaikka kuinka kipeetä tekee, sillä on kasvattava vaikutus ja opettaa välittämään, ottamaan huomioon ja kunnioitamaan lähimmäisiään ja ympäristöään.
Tottakai vanhemmuus on kadoksissa, jos aikuisuuskin on.
Olen itsekin ihmettellyt miten jotkut kirjoittavat nettipalstoihin mitä sylki suuhun tuo ja se on jonkinlainen trendi kiusamis muoto.Kuitenkin bumerangina aiheutta paha oloa ja osoitta tekijansa yleissivistyneisyyttä.
En kadehti enkä halua olla sellainen ja kiitan Luoja etten ole-taakseenpäin kehityksessa ei voi mennä.
Olen myös ajattellut että on viisasta kohdata kuin paetta jotakin mitä tule mediasta ja keskustella asioista mutta ei helppoa ole(toki suljen TV-ta heti jos on liian raju-väkivalta/seksi juttu) ja voi vain etsiä keinoja miten sanoa vaikka yhdella sanalla ja pilke silmässä.
Oma elämä ja kodin sisällä tiimityön on yhtä tärkeä hoita kuin työpaikkallakin.Empaatia paranta kaikkilla muodoilla mitä on.Kuten myös autta itseä olla tyytyväinen itsestä ja elämästä.Myönteinen ajatelu kannatta.
Sos.verkostoja vaikka tuttavat keskena samassa elämän tilanteessa voivat ehkäistä ennältä tälläisiä tapauksia että pieni lapsi on jäännyt yksin kotiin.Pekka Auvisen vanhemmat kun katsoin huomasin miten elämä on täynnä yllätyksiä ja on jäksettava mennä läpi vaikka on kuinka rankka.Elämä on elämisen arvoinen.
Maalaisjärki pela hyvin kun uskallamme olla omana itseänä läpi koko elämämme ja olemme siitä eniten onnellisiä.Yliopisto,tentit ja kiirre päästä läpi kaiken vääristävät elämän normaali kulkua eli ei voi olla samassa tahdissa elämän nykyhetken kanssa(ajanhermolla) ja siitä seura tälläistä hämmentävä tyhmyyttä.Ruohojuuri tasolla on monipuolisempi kuin joku tälläinen yhden alan spesialisti!
Hilja kauas pääse.Elämä on suuri ja meidän on kunniotettava sen suurutta.Ihmeellisesti eniten elämän viisat ovat vahvat ihmiset ketkä elävät tasaisesti ikivihreän elämän tapa ilman että erityisesti välitävät trendeista.Bo Carpelan,kiitos.”Tyhmä,tyhmä,tyhmä!”Hysteeriat pois!