Mäkihypyn maailmancupkausi on kuumimmillaan, mutta Harri Olli ja pari muuta suomalaista kaveria pitävät kilpailutaukoa. Sellainen on minun mielestäni aivan käsittämätöntä.
Olen kyllä Janne Ahosen kanssa joskus keskustellut tästä aiheesta, ja tiedän, että mäkihyppääjillä on aivan järjettömästi kisoja. Olisiko niillä 36 kisaa tai jotain. Mutta kyllä silti vähän kritisoin, että varsinkin jos jätkillä kulkee, niin sitten pidetään taukoa. Vaikka ei pystyisikään maailmancupin kokonaiskisan voitosta taistelemaan, millä Hautamäkikin taukoa perusteli, niin kyllä se on silti vähän outoa. Kyllä siellä kisakalenterissakin näytti olevan kuitenkin esim. joulutauko, vaikka Keski-Euroopan mäkiviikko onkin varmasti todella rankka kokemus. Kun mäkihypyn kohdalla ei kuitenkaan puhuta fyysisesti mistään maailman vaativimmasta lajista, vaikka henkisesti se varmasti yksi maailman kovimmista onkin. Joka hyppyyn täytyy keskittyä ihan helvetisti.
Alppihiihdossahan on ollut ihan samanlaisia tilanteita. Ja ihan samalla tavalla kritisoin, kun Marcus Sandell halusi pitää taukoa joulun ja uudenvuoden välissä. Kun muut lähtivät treenaamaan, niin Marelle annettiin muutama lisäpäivä taukoa, vaikka minun mielestäni Maren olisi pitänyt treenata vaan entistä kovemmin.
Ja muistan myös, kun aikanaan itse sanoin Christian Leitnerille syksyllä 2003, että ”mä en jaksa tätä suurpujottelua enää, mä lähden pitämään huilia ja keskityn täysin pujotteluun.” Christian vastasi mulle: ”Kalle, it’s not you who decides when you stop giant slalom. It’s me. You just go!” Eli sinä et todellakaan päätä, vaan minä päätän, koska sinä lopetat suurpujottelun! Ja sitten menin seuraavaan suurpujottelukisaan, olin joku kahdeskymmenesjotain, ja siitä lähti minun suurpujotteluni nousuun uudestaan. Ja vuosi siitä voitin Alta Badiassa suurpujottelun, eli olen kyllä muutamaan kertaan kiitellyt Christiania siitä, että hän piti tiukkaa otetta silloin. Muuten olisin saattanut lopettaa koko suurpujottelun. Jossain vaiheessa valmentajan pitää ottaa kiinni, sillä urheilijan omat päätökset eivät ole välttämättä aina niitä hyviä.
Varmasti mäkihypyn kaltaisessa lajissa, joka on lähes sataprosenttisesti taitolaji, harjoittelu voi hyvinkin korvata kilpailemista virittäydyttäessä MM-kisoihin. Varmasti sitä kuntoa pystyy siinä hakemaan yhtä kisaa varten ja välttämättä se kisasta toiseen meneminen ei ole se paras ratkaisu. Mutta siltikin, jos olet maailmancupin kilpailija, ja pyrit voittamaan mahdollisimman paljon kisoja, niin en kyllä ihan ymmärrä sitä, että valmistaudutaan MM-kisoihin lepäämällä kotona.
Eihän noilla jätkillä ole rehellisesti sanottuna mitään toivoa taistella maailmancupin voitosta, sen verran realistinen täytyy olla. Kyllä ne pari kolme itävaltalaista ja Simon Ammann ovat ihan eri luokkaa. Harri Olli on ollut nyt kaksi kertaa palkintopallilla. Ja kun toinen palkintopallipaikka tulee, niin kaveri lähtee pitämään taukoa! Minä olisin aivan fileissä vetämässä lisää kisoja niin paljon kuin vaan mahdollista. Varsinkin tuollaisessa lajissa kannattaa hypätä silloin kun se on helppoa. Sama tilanne on alppihiihdossakin. Kun tulee tauko, niin sehän on kaikkein vaikeinta sille, joka sitä ennen dominoi. Meilläkin on tässä tammikuussa jotain kuusi pujottelua, joten kaikkihan vaan toivovat, että tulisipa nyt sellainen kuukausi kun kulkee.
Ja sitten vielä pieni huomio Urheilugaalasta. Oli todella hienoa, että Mika Häkkinen palkittiin. Että kaverit osaavat arvostaa noin kovan luokan urheilijaa. Häkkinen on yksi ylivoimaisesti tunnetuin Suomesta tullut urheilija, ihan kärkikaartissa niistä urheilijoista, jotka ovat vieneet Suomea maailmalle. Titteli urheilulähettiläs on kuin tehty Häkkiselle, ja ihan varmasti kaveri osaa arvostaakin sitä.
Erittäin osuva blogi, suomen mäkihyppy on jäämässä alakynteen ja miehet pitää lomaa. Kyllä se vaa niin on, että kova työ palkitaan ja eihän se eläkeikä tuossakaan lajissa kovin korkealla ole, joten ei muuta ku takokaa kun rauta on kuumaa.
Go Kalle, nähään rukalla.
Oikein!
Lisää valitusta, Kalle jatkaa hyvin mtv3:n yleistä linjaa haukkua urheilijoita vuoronperään sen sijaan että niitä kannustettaisiin.
Kallella taitaa olla aika paljon taustatietoa myös Harrin ja Matin päätöksestä, kun kerran tollaista lausuu. Olisi ollut mukavaa saada blogista lisää tietoa taustoista kaiken tietävältä Kallelta!
No just juu!
Kuka urvelo siellä lomasta itkee? Kalle ja kumppanit voi pitää lomaa silloin kun siltä tuntuu. Osa mäkijoukkueesta jää TREENAAMAAN VIIKOKSI kotiin päätavoitetta varten, joka on MM-kisat. Kannattaako MM-kisoihin panostaa ja miten, on varmaan urheilijan ja hänen valmentajan välinen asia. Lajeissa ja systeemeissä on eroja. Sitä, miten kisat menee, on turha etukäteen veikkailla saati uhota. Antaa urheilijoiden treenata viikko jos on tavoitteita, lasketellaan sitten lomalla kauden jälkeen…
Zakopanea (vaimitenseoli?) en ymmärrä.
“Maailman kiertueen” (japani,kanada..) ymmärrän.
Kuten Kalle kirjoittaa “Kyllä ne pari kolme itävaltalaista ja Simon Ammann ovat ihan eri luokkaa”, mutta miten sinne tasolle sitten noustaan? Ei ainakaan joka viikonloppu turpaan ottamalla ko. jätkiltä… Treenaa, treenaa, jotta mahdut porukkaan, sanoo jo vanha sananlaskukin ja tästä käsittääkseni on kyse suomen mäkikotkien kohdalla, eikä suinkaan lomasta… Taitolajissa, jossa vasta oikeiden toistojen “suurella” määrällä saadaan tuloksia aikaan, on mielestäni perusteltua harjoitella kotioloissa pari viikkoa 10-20 hyppyä/pv tahtäimenä MM-kisat verrattuna kiertämiseen maailmancupissa, jossa maksimissaan tulee 8-10 hyppyä per viikonloppu (siis hyvissä oloissa joissa kaikki harjoitus- ja karsintahypyt saadaan hypätyksi…). “Eihän noilla jätkillä ole rehellisesti sanottuna mitään toivoa taistella maailmancupin voitosta, sen verran realistinen täytyy olla.” Aivan totta! Sen vuoksi onkin järkevämpää tavoitella yllätystä yhdessä kisassa esim. MM-kisoissa ja sen tuomia sponsorirahoja (myös hiihtoliitolle), kuin maailmancupin jämäsijoista saatavia muutamia sweitsin frangeja…
Tämä nyt pidettävä kisatauko on uudelta valmennusjohdolta uutta “politiikkaa” verrattuna aikaisempien valmentajien vetämään linjaan, jolloin luotettiin siihen että J Ahonen tulee ja pelastaa. Vaan ei Janne enää tule ja uusilla “kotkillamme” on vielä suht’ paljon treenattavaa (toistoja, toistoja…) vielä päästäkseen J Ahosen saappaisiin, mutta hyvällä tiellä ollaan!
Tsemppiä sinne mäkiin, sekä mutka että hyppyri!
Todellakin juuri näin, Kalle. Olen itse ihmetellyt myös, että miksi ihmeessä pitää jäädä jollekin kisatauolle juuri silloin, kun homma alkaa toimia. Sitten sieltä tauolta tullaan taas todennäköisesti veltompana takaisin ja paketti on taas levällään, eikä mikään toimi. Ei näin. Se että ei taistele jostain cupin voitosta on aika huono peruste. Sillä perusteella N-3 mäkihyppääjää voisi lomailla jatkuvasti ja kisoista olisi aina puolet poissa. Tämä vasta loistava tilanne oliskin… Kyllä niillä muillakin sijoilla on merkitystä. Esim. Ollilla olisi vielä mahdollisuudet hyvinkin vaikka 3. sijaan, jos jaksaisi vaan käydä kisoissa.
Mitähän hiihtoliiton sponsorit tykkää kun ainoat potentiaaliset podium jätkät jättää kisoja väliin? Neuvottele nyt siinä uusia diilejä kun jengi treenaa mieluumin kotimaassa kun kiertää kisoja…
Onhan se kilpailu tauon pitäminen kaks piippunen homma. Rautaa pitäs takoa kuuman jne. jne. Niinkuin Kallekin kirjoitti on kärjessä Itävaltalaiset Ammanilla höystettynä ja suomalaiset ovat kaukana.
Tämän vuoksi on oivallista MM-kisoja ajatellen pitää kilpailutauko ja harjoitella saadakseen hypyt kuntoon. Kotona harjoitellessa saa hyppyjä alle huomattavasti enemmän ja ne niin pienet asiat mitkä mäkihypyssä vaikuttavat saadaan hiottua lähemmäs kärkeä.
Kaikki kunja Ollille ja kumppaneille, mutta kyllä Ahosen lopettamisen jälkeen hyppääminen on ollut kaukana kärjestä.
Jokainen urheilija tekee omat ratkaisunsa levon ja/tai kilpailemisen suhteen. Jokainen urheilija on erilainen ja tuntee itsensä ja valmistautuu aina sitä tärkeintä koitosta varten.
Eli yhteenvetona Kalle: Sinäkin voisit varmasti valmistautua tuleviin koitoksiin paremmalla tavalla kuin valittaa muiden tekemisistä.
Nyt täytyisi kaikkien muiden tekemisiä arvostelevien ymmärtää jotain mäkihypystä. Jos urheilija tuntee sen hetkisen kehonsa / tarpeensa ja tietää että jos ei pidä kilpailutaukoa nyt, niin tuloskunto laskee selkeästi, koska hermosto väsyy väkisin pitkän kauden aikana (jos ei ole elämänsä iskussa). Muutoin on pakko pitää taukoa juuri ennen mm-kisoja ja riski munilleen menemisessä on suurempi. Onko siis parempi tähdätä hyviin suorituksiin vai tyytyä tasaiseen paskaan. Haetaanko voittoja vai mitä?
Kysymyshän on siitä onko valmennus ja urheilija tiedollisesti ja taidollisesti riittävällä tasolla, ja jos ovat, niin ratkaisut ovat varmasti kyseiselle henkilölle oikeita ja ulkopuolisten “tietämättömien” arvostelu on täysin hölmöä.
Alppihiihtäjät varmaan käsittävät harjoittelutauon lomana, mutta mäkihyppääjälle pienikin tauko kisaruljanssissa voi olla korvaamattoman arvokas kokonaisuutta ajatellen.
Pitäisi aina istahtaa miettimään hetkeksi ennen kuin alkaa arvostelemaan asioita joista ei tiedä yhtään mitään. Alppihiihto verrattuna mäkihyppyyn on kuin sadan metrin juoksu verrattuna iron-man kisaan. Ei mäkihyppääjä voi punttisalilla oksennus suussa virittäytyä äärimmäiseen suoritustasoon.
Hoidetaan omat hommat
Kalle puhuu asiaa!
“Kaikki kunja Ollille ja kumppaneille, mutta kyllä Ahosen lopettamisen jälkeen hyppääminen on ollut kaukana kärjestä.” Ai jaa? Mielestäni joukkueen taso kokonaisuutena on ollut tällä kaudella paljon parempi. Palkintopallipaikkojakin on tullut useammalle kuin yhdelle urheilijalle joukkueesta.
Kaiken kaikkiaan on myös typerää puhua (ja syyllistää) urheilijoita lomasta, kun kyse on treenitauosta. Joukkuehan oli reissussa useita viikkoja joulun jälkeen, ja kilpailutahti oli kova. Ex-mäkimies puhuu asiaa toistoista. Jos pieniä asioita on korjattava, ne on korjattava toistoilla, joita ei todella tehdä maailmancupia kierrettäessä.
jospa odoteltaisiin MM-kisatulokset ensin ja kommentoitais sitten vasta. Muidenkin maiden huippuhyppääjiä on jättänyt mäkiviikon jälkeen kisoja väliin. Ja hyvä on välillä muidenkin suomalaisten hyppääjien päästä haistelemaan mc-tunnelmia.
Mielenkiintoista on miten Kalle jaksaa valittaa, että alppihiihtoa ei pidetä fyysisesti vaativana lajina “hissillä ylös ja painovoima tuo alas” ja sitten itse kommentoi “Kun mäkihypyn kohdalla ei kuitenkaan puhuta fyysisesti mistään maailman vaativimmasta lajista” “lähes sataprosenttisesti taitolaji”.
En ole mikään mäkihypyn asiantuntija, mutta tuskimpa sillä tekniikalla kovinpitkälle pääsee, jos painoa on yhtäpaljon kuin pituutta.
Jos maailmancupin kisoja on n.30 kpl:tta, niin eipä sillä ole merkitystä jos jättää muutaman kisan väliin ja harjoittelee arvokisoja varten. Kyllähän ne tekniikka virheet tulee korjata harjoituksissa eikä kisoissa, vai miten Kallella itsellä on tapana tehdä??
No nyt kaksi miestä palasi harjoittelutauolta kisoihin ja tuloksena molemmille palkintopallisijoitus. Mitä Kalle kommentoi tähän? Oliko typerää harjoitella puolitoista viikkoa kotona?
Itse jätän mäkikisat tästä lähtien katsomatta. Gregor Schlierenzauerilla liikaa etuoikeuksia. Saa esim. odottaa kunnon tuulirakoa pitkään, kun muut joutuvat rinteeseen heti. Tällaiset epäoikeudenmukaisuudet pistää vihaksi…
juu samaa mieltä urpo sinun kanssa asiasta.
Eli kalle ootko edelleen sitä mieltä että jos saan yhden palkintopalli sijan pitää ruveta kiertää kisoja väsyneellä kropalla ? vai että levätä ja tulla voittaa eka kisa ylivoimaisesti.
välillä kannattaa pitä pienempää ääntä..