Perheellämme on tapana pelata jouluna pelejä. Tänä jouluna kokeilimme ensin Trivial Pursuitia, mutta sen version kysymykset eivätkä vastaukset kiinnostaneet ketään. Niinpä laadimmekin oman pelin. Idea oli se, että jokainen esittää vuorollaan kysymyksen muille. Oikeasta vastauksesta kysyjä saa pisteen, jos joku tietää vastauksen. Kaksi pistettä saa se, joka ensimmäisenä ehtii vastata oikein. Tietokilpailutehtäviä oli aluksi vaikea keksiä, mutta pian totesin, että minulla on selkeä kotikenttäetu. Mistä saa eniten D-vitamiinia? – Auringosta. Mikä on Lasse Pöystin viimeisin elokuva? -Thomas. Kuka suomalainen näytelmäkirjailija tunnetaan parhaiten ulkomailla? -Bengt Ahlfors. Milloin kahvi oli Suomessa laitonta? -1700-luvulla. Paljonko suomalainen kuluttaa rahaa jouluna? -370 euroa. Urho Kekkonen … Lue loppuun →

Nousin juuri pöydästä ja vaikka ruoka oli hyvää, olo on huono. Se johtuu omastatunnosta. Mieltä kalvaa koko ajan, miten väärin sitä tuli taas syödyksi. Perunalaatikko oli imelletty juuri niin kuin sitä ei saisi imeltää – sanoo Antti Heikkilä. Salaatissa oli toki käytetty luomutomaatteja Suomesta, mutta se varsinainen vihreä oli tuotu Hollannista – ja varmaankin lentorahtina. Eli ei mikään ympäristöteko tämäkään ateria. Studio55 on käsitellyt kuluneen vuoden aikana ravinto-teemaa monella tavalla. Ja yleisön reaktioista päätellen aihe kiinnostaa kovasti. Minä kun en ole koskaan ollut kovin utelias tietämään, mitä pistän suuhuni, olen kokenut vuoden aikana aikamoisen herätyksen. Sillä, mitä syömme, onkin aivan … Lue loppuun →

Joulun odotukseen kuuluvat hämyiset valot, salaperäisyys ja tarunhohtoiset kertomukset. Lucia-neidon saapuminen Helsingin kaupunkikuvaan on yksi niistä tärkeistä tapahtumista. Pienestä saakka olen seissyt Tuomiokirkon portaiden juurella katselemassa kaunista ja herttaista kulkuetta. En tarkalleen tiedä, onko mikään minussa muuttunut vuosien mittaan. Kokemus on täsmälleen sama kuin pienenä tyttönä. Ei ole väliä, vaikka näytelmä onkin tarua. Sillä kun se kulkee tunne-elämyksen kautta, se on yhtä totta. Lucia-neidon ilmestyminen pimeimpään aikaan luo voimakkaan kontrastin pimeän ja valon välille, hyvän ja pahan välille. Tapa on pitkään kuulunut suomenruotsalaiseen perinteeseen. Nuorena toimittajana kerroin, että en koskaan saanut olla Lucia-neitona, koska minulla oli tumma tukka ja ruskeat … Lue loppuun →