Teema tuli varmaan viime perjantain päivityksestä selväksi, eli hormonitoiminnan aallonharjalla taas mennään. Tai siis ”kuukautiset ovat suuri siunaus ja merkki siitä, että nainen pystyy maailman suurimpaan ihmeeseen”. Teeren munat! sanon minä. Kuukautisten tehtävä on viedä naisen huomio järkyttävien kipujen kautta välillä muualle, pois miesten haavoittamista sydämistä ja kaikesta huolesta, jota nainen heikon itsetuntonsa selässä yrittää kantaa.

Alkuviikosta pms-hirviö Mäkilä kävi keimailemassa Like Kustannuksen tiloissa Hullu Akka! –kirjan julkkareissa. Allekirjoittanut kun on yksi kirjaan kirjoittaneista tapauksista. Halusin omalla läsnäolollani rohkaista uusia ja nousevia kykyjä, romanschatzeja ja elinareenkoloita – kiva että saivat kirjan kautta mahdollisuuden. L. olin kirjoittajista se, joka istui yksin suklaakulhon vieressä sillä välin, kun tärkeitä ihmisiä haastateltiin. Olin myös rakkaan ystäväni Piitu Uskin ”kukkakeppi”, kuten hän muotoili. Hikoilin itseni kuitenkin tavalla tai toisella takaisin Lohjalle, jossa mies ihmetteli miksi en lähtenyt muiden kanssa juhlimaan. Katsoin miestä silmät leiskuen. Mies ei toistanut kysymystään vaan kiirehti turvahuoneeseensa – autotalliin. Mielestäni hänen kannattaisi nähdä tämä aika kuukaudesta hyvänä mahdollisuutena kehittää itseään ihmisenä eikä olla aina pms-oireitteni aikaan niin poikkeuksellinen ja täydellisen väärässä, kaikessa, koko ajan. Ihme ukko.

Ai niin, siihen ruokaan! No, ymmärrettävästi mieleni teki kaikenlaista lihottavaa herkkua, mutta koska olen sievä ja suloinen nainen, ei luonteeseeni istuisi flanellipyjamissa pizzan ahmiminen suoraan television eteen nostetulta pelliltä. Siis herran pieksut, kuka nyt sellaista tekisi?! Hyi olkoon. Minä tyydytän roskaruokanälkäni sivistyneesti ja teen muhkeat club sandwichit ja lohkoperunoita (oikeasti halusin iskeä hampaani porsaan kamaraan kun eläin vielä juoksee pakoon).

CLUB SANDWICH (2 kpl)

4 paahtoleivän palaa
1 iso tomaatti
0,5 punasipuli
1 dl (valkosipuli)kurkkusalaattia
2 maustamatonta kanan rintafilettä
6 viipaletta pekonia
2 kananmunaa
2 lehteä salaattia
6 viipaletta mustaa emmentalia

paistamiseen rypsiöljyä

majoneesi

1 kanamunan keltuainen
1,5 dl rypsiöljyä
1 tl valkoista balsamicoa
0,5 tl sinappia
ripaus valkopippuria

lohkoperunat

6 isoa tai 8 pientä jauhoista perunaa
0,5 dl öljyä
2 tl grillimaustetta
ripaus suolaa

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja ota majoneesiaineet huoneenlämpöön. Pese sillä välin perunat – älä kuitenkaan kuori. Lohko perunat ja sekoita niihin astiassa öljy ja mausteet. Asettele leivinpaperilla päällystetylle pellille ja lykkään uunin keskitasolle. Viipaloi tomaatit ja punasipuli (renkaiksi). Nyt myös majoneesiaineet lienevät huoneenlämpöisiä: voit laittaa sinapin, keltuaisen, balsamicon ja valkopippurin yhteen astiaan, jossa myös sekoitetaan. Lisää öljy hitaasti ohuena nauhana tehosekoittimella sekoittaen. Laita valmis majoneesi jääkaappiin odottamaan. Pariloi kananrinnat ja mausta maun mukaan (esim. suolaa, paprikaa, pippuria), nosta leikkuulaudalle. Paista sitten pekonit ja munat sekä käytä myös leipäpaloja öljyssä, toisella pannulla. Kun leivät ovat saaneet vähän väriä, täytä ne kananrinnoista leikatuilla siivuilla, pekonilla, kananmunalla, kurkkusalaatilla, tomaatilla, sipulirenkailla, juustolla, salaatilla – ja totta kai, kunnon ruokalusikallisella hyvää majoneesia! Lohkoperunat kylkeen ja se on siinä (lohkoperunoiden kypsyyden voi todeta ihan samalla tavalla kuin keitettyjen, eli haarukalla. Kypsymisaika on 20-30 min perunasta ja uunista riippuen).

Hei, arvatkaa mikä oli Hullu Akka! –kirjan aiheeni? Aivan oikein – PMS!