Sivumaku-blogi syntyi rakkaudesta hyvään ruokaan sekä turhautumisesta ja ärsyyntymisestä maailman nykymenoon ruoan suhteen. Olen ollut aina valmis sanomaan mielipiteeni. Kokemus on tuonut mukanaan varovaisuutta. Tieto on lisännyt tuskaa ja oma ajattelumaailma avartunut. Olen päätynyt muuttamaan jossain määrin näkemystäni muutamia kertoja kommenttien pohjalta ja se on tässä hienointa. Olen oppinut. Ja opin koko ajan lisää. Toivottavasti tekin. Provosointi on ainoa tapa saada kuhinaa aikaiseksi. Siksi usein kärjistän ehkä enemmän kuin tarkoitan. Se on osoittautunut hedelmälliseksi tavaksi. Sain Sivumakuun valtavasti henkistä polttoainetta, kun nakkasin viime vuonna Suomen McDonald’sille kysymyksen lasten ravitsemuksesta. Kuvittelin, että heillä on siihen valmis strategia, mutta kun kalikka kapsahtikin … Lue loppuun →

Lähi- ja luomuruokabuumikeskustelu on pyörinyt pitkälti pienten kivijalkaputiikkien ympärillä. Luonnollisesti, koska sellaisethan trendin aloittivat. Suuri hatunnosto kauppiaille, jotka vastasivat kuluttajien huutoon ja ottivat riskin. Sivusta katsoen se taisi kannattaa. Mutta ruokavallankumous ei tapahdu pikkukaupoissa. Se tapahtuu marketeissa. Luomun happotesti On upeaa, että pienyrittäjät toimivat markkinoilla tiedustelijoina ja ottavat selvää kuluttajien tarpeista. Jos tulos on positiivinen, nousevat keskusliikkeet ratsaille. Riski on jo otettu ja kysyntä lisääntynyt entisestään. Todellinen taistelu alkaa, kun lähi- ja luomuruoka laitetaan brändiviidakon keskelle. Kuinka houkutella kuluttaja nappaamaan usein kaksi tai kolmekin kertaa kalliimpi lähituote miljardeilla luotujen tuotemerkkien sijaan? Kuinka saada pientuottajat takaamaan tuotteidensa säännöllisen saatavuuden? Kuka luo … Lue loppuun →