Kaikkea ne ahtaajalakon jälkihöyryt teettävät. Nyt meikäläinen — työväenkaupungin kasvatti, jonka maito on aina tullut kaupasta eikä lehmästä — ryhtyy puolustelemaan kepulaista pääministeriä. Olin meinaan paikalla lentokentällä, kun Matti Vanhanen saapui Afrikan-matkaltaan tv-kameroiden eteen. Kysyin, miten hän suhtautuu yritysjohtajien puheisiin lakko-oikeuteen puuttumisesta ja pakkosovittelusta. Vanhasen vastaus, joka sai aikaan lumipalloilmiön ja johti lopulta ahtaajien ulosmarssiinkin, kuului seuraavasti: “Tämä on varmasti sellainen aihe, joka on hyvä ottaa, kun keskustelu lähimpien kahden-kolmen kuukauden aikana käydään kansallisesta selviytymispaketista, jota kolmikannassa valmistellaan. Tämä on siinä yhteydessä hyvä käsitellä.” Tämän jälkeen Vanhaselle tehtiin johdattelevia kysymyksiä, minkä avainalojen lakko-oikeuteen pitäisi puuttua. Vanhanen tyrmäsi tämän tulkinnan: … Continue reading →

                                                         Runsas viikko sitten alkoi kaksi ikävää asiaa: satamalakko ja pikkulenssuni. Olen lyönyt itseni kanssa vetoa siitä, kumpi loppuu ensin. Tässä lakossa ja lenssussa on jotain yhteistä. Jos niitä hoitaa hyvin, ne päättyvät kahdessa viikossa. Mutta jos niitä ei hoida lainkaan, ne kestävät 14 päivää. Käynnissä on raju propagandasota, kuinka paljon satamalakko tulee maksamaan yhteiskunnalle. Työntekijäpuoli on valitellut, että Elinkeinoelämän Keskusliitto vääristelee vahinkoja liian suuriksi. Vaikea ottaa kantaa, mutta yleensä kysytään siltä, jota on lyöty eikä lyöjältä, että sattuiko ja kuinka pahasti. Puheoikeus on siis vahinkojen suhteen työnantajalla. Ja hyvät ahtaajat, mitä sitä tässä turhia mamoilemaan. Eikö lakon tarkoitus ole … Continue reading →