Alepa vie siis ensimmäisenä isona ketjuna ruokakaupan nettiin. Maidot, leivät ja kauraryynit maksavat saman kuin laatikkomyymälässäkin. Sen sijaan keräilyn ja kuljetuksen hinnoittelu on joko outo sattuma tai Vaatehuoneen Simolta euroaikaan lainattua psykologiaa – 9,90. Monelle kymppi on paljon, sen myönnän. Niinpä nettiruokakaupassa testataan, löytyykö Suomesta väkeä, joka on valmis maksamaan keskiverto viinipullon verran siitä, että välttää kassajonon karkkikiistat tai että joku kantaa mummon kissanhiekat kotiovelle. Myönnän, että tekisi mieli kokeilla. Ei siksi, että olisi kiire tai etteivät jalat kanna. Ihan vaan laiskuuttani ostaisin joskus pari tuntia aikaa. Niin kyllästynyt olen joka lauantaisiin ruokaostosrutiineihin. Mieluummin kipittäisin kirjastoon selaamaan lehtiä tai uppoaisin … Continue reading →

Nokian ja Intelin järjestämässä Oulun mediasirkuksessa parasta oli tapaaminen Nokian uuden teknologiajohtajan Rich Greenin kanssa. Amerikkalaisen toukokuinen nimitys jäi Nokian suuren organisaatiouudistuksen ja talousjohtaja Rick Simonsonin erouutisen varjoon, eikä miestä tätä ennen ole nähty julkisuudessa. Ennen Nokiaa Green ehti työskennellä miltei 20 vuotta teknologiayhtiö Sunin palveluksessa. Greenin vastuulla olivat Sunin ohjelmistot ja muun muassa tuotekehitys. Green on pyöritellyt Javaa etu- ja takaperin. Hän liputtaa avoimen lähdekoodin nimeen. Avoimuus on nykyään valttia kännykkäbisneksessäkin. Kolmen minuutin “hissikeskustelu” Greenin kanssa vakuutti. Mies ei ole yhtä tumma kuin Olli-Pekka Kallasvuo eikä yhtä pitkä kuin Anssi Vanjoki, mutta hän on uskottava. Puhuessaan kolmiuloitteisen käyttöliittymän mahdollisuuksista … Continue reading →

                                                         Nokian tilaustyö, kädenojennus vientiteollisuudelle, vuorineuvosten hyysäystä… Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esitykset saivat heti rankkaa kritiikkiä — erityisesti yritysverotuksen ja suurituloisten palkkaverojen keventäminen herätti pahaa verta. Työryhmä oli itsekin riitainen siitä, kenelle kahden miljardin euron palkkaveroale pitäisi kohdistaa. Asiaan palataan tarkemmin työryhmän loppuraportissa, mutta nyt julkistetussa väliraportissa tavoitteena on, että suurituloisillekin jäisi käteen vähintään puolet palkastaan. Tämä on ollut jo pitkään Suomen harvalukuisten rikkaiden ja Etelärannan työnantajalinnakkeen tavoitteena. Korkeimpia veroja keventämällä Suomeen saataisiin kovapalkkaisia osaajia, kuuluu tuttu perustelu. Lystin maksaisi taas keskiluokka ja siitä alaspäin. Hetemäen ryhmän pyrkimys on, että kokonaisveroaste pysyisi ennallaan — jos toisella kädellä annetaan, toisella pitää … Continue reading →

                                                               Isot odotukset, melkoinen lässähdys. Suurin piirtein noin menivät fiilikset itselläni ja monilla kolleegoilla, kun Elinkeinoelämän Keskusliitto esitteli uuden toimitusjohtajansa, Mikko Pukkisen. Ei tullut kaikille tuttua kasvoa, ei dynaamista naista tai raikasta ravistelijaa vaan viisivitonen kuntapomo. Täysi yllätys tämä oli loppuun asti myös Etelärannan henkilökunnalle. Pukkisen valinta oli EK:n puheenjohtajan, vuorineuvos Sakari Tammisen “one man show”. Työnantajalinnakkeessa valintaa sopii vain kiitellä ja hymistellä, sillä julkisuudessa herrasmiesmäisesti esiintyvä Tamminen on rautainen ja pelättykin johtaja. Yksi Tammisen perustelu kuului niin, että Pukkinen pystyy syvälliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Juuri nyt minulla ei tule tosin mieleen yhtään Pukkisen mielenkiintoista keskustelunavausta — eikä edes vähemmän mielenkiintoista. … Continue reading →

                                                                                         Tukkimiehen kirjanpidolla laskin, että uudet ydinvoimalat saavat taakseen 115 kansanedustajaa, kun eduskunta painaa nappia heinäkuun 1. päivä. Merikukkaa vaille kokoomus, nelisenkymmentä keskustalaista, yli puolet demariryhmästä ja muutama ruotsalainen liimaksi. Mutta miten käy sen jälkeen historiallisen suuren energiapaketin toiselle puoliskolle — uusiutuvan energian jättitukiaisille? Puunpolton ja tuulivoiman tukirahat menevät tietysti eduskunnassa heittämällä läpi, sillä vihreätkin vaihteeksi tukevat hallituksen esityksiä. Käytäntö on sitten toinen juttu, kun erityisesti tuulimyllyjä varten pitää kaivaa myöhemmin lompsa esiin. Vuosikymmenen lopulla tuulivoiman tukiaiset vaativat suurimmillaan 200 miljoonaa euroa vuodessa veronmaksajien rahaa. SDP:n ryhmyri Eero Heinäluoma on viime aikoina puhunut sen verran karsaasti tuulivoimatukiaisista, että demarien hallituksessa … Continue reading →

                                                      Rumalta näyttää. Metsäteollisuus lupaa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, että ala kasvaa tulevaisuudessa Suomessakin, ja Pekkarinen esittää tämän jälkeen ydinvoimalupaa myös metsäteollisuuden hankkeelle. Kuluu yksi yö ja näyttämölle astelee Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen, joka ilmoittaa lopettavansa Varkaudesta kaksi sanomalehtipaperikonetta ja 200 ihmisen työt. Nyt herätys metsäteollisuus! Jos Teollisuuden Voima haluaa menestyä eduskunnan ydinvoimakäsittelyssä, tälläinen meno ei voi jatkua. Stora Enson päätöksen ymmärtäjät muistuttavat, että Varkaudessa olisi voinut mennä kiinni koko tehdaskin. Nyt sinne sentään jäävät hienopaperin ja sellun valmistus, sekä saha ja biodieselin koelaitos. Ja myönteinen ydinvoimapäätös auttaisi metsäyhtiöitä kehittämään uusia toimintoja, esimerkiksi puun jalostamista biodieseliksi. Mutta mikä ajoitus Stora … Continue reading →

                                           Lentoyhtiöiden 2000-luvun kärsimyslista on pitkä: terrori-iskut, sars, lintuflunssa, sikaflunssa, finanssikriisi. Niin pitkä, että Finnairin jättänyt toimitusjohtaja Jukka Hienonen äityi viimeisessä tiedotustilaisuudessaan raamatulliseksi viime vuoden lopulla. “Vain heinäsirkat puuttuvat”, Hienonen sanoi tuolloin. Nyt tulivat sitten päälle heinäsirkatkin, kun Islannin tulivuoren tuhka sulki Euroopan lentokenttiä. Tuhkakriisi on maailman lentoyhtiöille 2000-luvun vitsauksista kaikkein kallein ja tuhoisin. Isojen lentoyhtiöiden, eturivissä Lufthansa ja Air France-KLM, halu uhmata vaarallista tuhkaa, kertoo karua kieltään taloudellisen katastrofin suuruudesta. Finnair on laskenut, että lentokielto maksaa yhtiölle kaksi miljoonaa euroa päivässä, kun koneet ovat maassa, mutta palkat juoksevat vielä. Tuhkakriisin pitkittyessä Finnairilla on kuitenkin paljon paremmat lähtökohdat selviytyä kuin … Continue reading →

                                                         Kaikkea ne ahtaajalakon jälkihöyryt teettävät. Nyt meikäläinen — työväenkaupungin kasvatti, jonka maito on aina tullut kaupasta eikä lehmästä — ryhtyy puolustelemaan kepulaista pääministeriä. Olin meinaan paikalla lentokentällä, kun Matti Vanhanen saapui Afrikan-matkaltaan tv-kameroiden eteen. Kysyin, miten hän suhtautuu yritysjohtajien puheisiin lakko-oikeuteen puuttumisesta ja pakkosovittelusta. Vanhasen vastaus, joka sai aikaan lumipalloilmiön ja johti lopulta ahtaajien ulosmarssiinkin, kuului seuraavasti: “Tämä on varmasti sellainen aihe, joka on hyvä ottaa, kun keskustelu lähimpien kahden-kolmen kuukauden aikana käydään kansallisesta selviytymispaketista, jota kolmikannassa valmistellaan. Tämä on siinä yhteydessä hyvä käsitellä.” Tämän jälkeen Vanhaselle tehtiin johdattelevia kysymyksiä, minkä avainalojen lakko-oikeuteen pitäisi puuttua. Vanhanen tyrmäsi tämän tulkinnan: … Continue reading →

                                                         Runsas viikko sitten alkoi kaksi ikävää asiaa: satamalakko ja pikkulenssuni. Olen lyönyt itseni kanssa vetoa siitä, kumpi loppuu ensin. Tässä lakossa ja lenssussa on jotain yhteistä. Jos niitä hoitaa hyvin, ne päättyvät kahdessa viikossa. Mutta jos niitä ei hoida lainkaan, ne kestävät 14 päivää. Käynnissä on raju propagandasota, kuinka paljon satamalakko tulee maksamaan yhteiskunnalle. Työntekijäpuoli on valitellut, että Elinkeinoelämän Keskusliitto vääristelee vahinkoja liian suuriksi. Vaikea ottaa kantaa, mutta yleensä kysytään siltä, jota on lyöty eikä lyöjältä, että sattuiko ja kuinka pahasti. Puheoikeus on siis vahinkojen suhteen työnantajalla. Ja hyvät ahtaajat, mitä sitä tässä turhia mamoilemaan. Eikö lakon tarkoitus ole … Continue reading →

                                                          Kolme hakijaa, yksi lupa — korkeintaan kaksi. Siinä asetelmat ydinvoimakisaan, johon ensin hallitus ja sitten eduskunta hakevat ratkaisua lähikuukausina. Haluan auttaa. Seuraava rankinglista ei kerro omista mieltymyksistäni, vaan se perustuu puhtaasti keskusteluihin eduskunnan kuppilassa, elinkeinoelämän kabineteissa ja ihan ihmistenkin parissa. Pidätän oikeuden muutoksiin kevään edetessä. Tässä paremmuusjärjestys ja plussat sekä miinukset: 1) Fennovoima. + Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen aikana sähkömarkkinoista on tehty vino pino selvityksiä, joiden keskeisin johtopäätös kuuluu: Tarvitaan lisää kilpailua ja uusia sähköntuottajia. Nyt kun sellainen on tarjolla, olisi perin kummallista, jos uuden yhtiön pääsy ydinvoimatuotantoon tyrmättäisiin. + Poliitikot korostavat, että aluepolitiikka ei sanele ydinvoimapäätöstä, mutta kansa ei … Continue reading →