Tulipahan pidettyä puheenjohtajatentti Porissa.

Vaalit on vasta huhtikuussa, joten talous- ja veropoliitikassa puheenjohtajilta ei juuri uusia avauksia kuultu -- ihmehän se olisikin ollut; kyseessähän on poliitikkorotu.

Joka niitä kaipaamaan jäi, voi lohduttautua sillä, että kevättalvella asiasta on pakko sanoa jotakin. Sitä odotamme.

Mutta näin kesäisen lyhyesti voisi ainakin yhdestä asiasta kiittää.

Nimittäin siitä, että kokoerosta huolimatta suomalaispäättäjät osaavat panna rajan venäläisten valtapyrkimyksille tässä pienessä isänmaassamme.

Venäjän lapsiasiamiehen hulluista kommenteista huolimatta kävi selväksi, että täällä päätetään omista asioista: Suomessa on vielä Suomen laki voimassa, ei Venäjän.

Oman ikäluokan muistissa on vielä Neuvostoliiton ajan käytäntö.

Nykypäättäjien suoraselkäisyys tuntui hyvältä. Lapsiasiamies Astahovin kommentteja voisi melkein verrata NL:n ehdotuksiin (Ustinov) yhteisistä sotaharjoituksista 70-luvun lopulla. Venäjä näyttää kokeilevan taas miten mutkalle suomalaisten selkäranka venyy.

Eli kehutaan kerrankin, kun on kehumisen paikka. Tack.

x x x x

Mutta onneksi vaalitaisteluun jäi vielä kaiken maailman eväitä.

Talouspolitiikasta käydään vielä monet väittelyt, mutta yksi teema on nousemassa ylitse muiden: se on arvomaailma ja suvaitsevaisuus.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) syytti maahanmuutokeskustelussa SDP:tä ja varsinkin SDP:n ryhmäjohtaja Eero Heinäluomaa rasismilla flirttailusta.

Liekö tuo nyt sitä.

Kai tässä maassa saa sanoa maahanmuutostakin jotakin, ettei heti syytetä rasistiksi.

Mutta jos arvata saa, ennen huhtikuuta leimakirveet paukkuvat ja käsitteet työperäisestä maahanmuutosta ja pakolaispolitiikasta sotketaan illoisesti keskenään. Ja muut suvaitsevaisuuskysymykset päälle, kuten sukupuolineutraalin avioliiton (herrajeesus mikä sanaihmeellisyys!) mahdollisuus/ei mahdollisuus.

Ps 1.

Kannattaa muistaa, että ainakin hetken aurinko vielä paistaa. Tai ainakin paistaa täällä Kalajoen Hiekkasärkkien Rantakalla-hotellisssa, jonka tietokoneella nämä mitättömät rivit on naputeltu. Suurin mietinnän aihe on, menisikö uimaan vai ei. Samaa syvällistä poliittista analyysiä suosittelen muillekin ennen elokuussa alkavien eduskuntaryhmien kesäkokouksia…

Ps 2.

Mustikkaa kuuluu tulevan paikka paikoin.