Piruuttaankin aloitamme, emme kepulla, vaan asiaosuudella. (Kepua lopussa, jälkiruokana…)

Nimittäin eläkeriidalla.

Aihe on hallitukselle herkkä: kuin pommin päällä istuisi. Sen on loppuviikko osoittanut.

Eläketurvakeskuksen johtajan Jukka Rantalan johtama työryhmä on ajautunut kriisiin, kun se yrittää etsiä kuun loppuun mennessä ratkaisuja työurien pidentämiseen. Pöydälle on nakeltu hurjia ehdotuksia: Osa-aikaeläke lopetetaan, työttömyysturvaa leikataan 58-60-vuotiailta, varhennettu varhaiseläke poistetaan ja 63-vuotiaat pääsisivät eläkkeelle vasta 40 vuoden työuran jälkeen.

Etc.

Harmageddon-uhkauksia, jotka ovat saaneet ay-liikkeen ja opposition takajaloilleen.

Mielenkiintoista tässä sopassa on hallituksen rooli, josta on kaksi erilaista näkemystä.

Kun MTV:n uutiset keskiviikkona kertoi eläkeneuvottelujen kriisiytymisestä ja siitä, että Rantalan työryhmässä ay-liike kokee hallituksen liittyneen Etelärannan työnantajaleirin kanssa samaan rintamaan, syntyi pienimuotoinen -- tai ei niin pienikään -- poliittinen myrsky. Kyse on siitä, mikä rooli työryhmässä istuvalla valtiovarainministeriön valtiosihteerillä Raimo Sailaksella on.

MTV:n tietojen mukaan Sailas on ollut neuvotteluissa jyrkkänä ja esiintynyt samassa rintamassa eläkeheikennyksiä vaativan EK:n Timo Laatusen kanssa.

Sailas itse kiistää kaiken ja sanoo olleensa neuvotteluissa hiljaa. Kun tiedot Sailaksen kovasta roolista alkoivat levitä julkisuuteen, hallitus puolestaan sanoi itsensä irti Sailaksesta nopeammin kuin kissaa ehtii sanoa. Useiden ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien yhteydenottojen jälkeen toimittajalle tehtiin selväksi yksi asia: Sailas ei puhu neuvotteluissa hallituksen suulla.

No ok.

Mutta sitten filosofisempi kysymys: kenen suulla se Sailas siellä työryhmässä sitten puhuu?

Sailas on työryhmässä hallituksen valitsema edustaja. Hän on valtiovarainministeriön korkein virkamies. Valtiovarainministeriön poliittinen johtaja on puolestaan valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.). Jyrki Katainen on taas yksi jäsen valtioneuvostossa, jota kansanomaisemmin kutsutaan hallitukseksi, joka vastaa mm. Kataisen johdolla valtiovarainministeriön poliittisesta linjasta. Vaikka olisi miten Sailas, kyseessä on kuitenkin hallituksen Sailas.

Mutta kun huuto tulee, tämä Sailas muuttuukin yhtäkkiä yksityishenkilöksi, joka on ikään kuin siviilihenkilönä vahingossa ajautunut Rantalan työryhmän jäseneksi ja puhuu siellä vain omissa nimissään. Sellaisena muuan miehenä Nivalasta. Pakko-otettuna kuin Kylmien kyytimies Antti Tuurin romaanissa.

Heko heko.

Muuan huhu kertoo, että alun perin Kataisen piti panna työryhmään kokoomuksen edustajaksi (kepua työryhmässä edusti sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän entinen poliittinen valtiosihteeri Terttu Savolainen) oma valtiosihteerinsä Veli-Pekka Nummikoski, mutta paikalle istutettiin Sailas, jotta kokoomuskytky katoaa eikä jälkipuheita tule. Nyt Sailaskin alkaa olla kokoomukselle kiusallinen painolasti. Hupaisaa, koska Sailas on kuitenkin pesunkestävä (?) demari.

Mutta tiedä sitten noista herrojen juonitteluista…

x x x x x x x x x x

Eläkeneuvottelujen kanssa vain kepu voi kilpailla bysanttimaisen järjestelmän ymmärtämisen vaikeudessa.

Paavo Väyrynen toi vauhtia puheenjohtajapeliin, mutta Mari Kiviniemen perjantainen ilmoitus ei juuri säpsäyttänyt. Se oli paitsi odotettu uutinen, mutta merkki myös siitä, että Kiviniemeltä puuttuu karismaa -- ainakin Väyrystä vastaan. Hauska uutinen on sekin, miten Mauri Pekkarinen oli kuulemma pimahtanut Väyrysen ehdokkuudesta -- kas nyt kun piti olla “Maurin vuoro”.

Ilta-Sanomien tuoreessa mittauksessa puolestaan Anneli Jäätteenmäki nousi raketin lailla ykkösehdokkaaksi, kuten MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund osasi ennustaakin.

No, katsellaan ja odotetaan, ketä sieltä vielä tulee.

Setä A. on lähinnä seurannut keskustelua siitä, onko puoluesihteeri Jarmo “Kelmi” Korhonen “virtahepo puoluetoimistolla”, kuten mahdollinen puheenjohtajaehdokas Timo Kaunisto väittää, vai “muumi”, kuten Korhonen itse väittää.

Miten tämän nyt kauniisti sanoisi? No, yritetään.

Muumin ja virtahevon yksi ero on siinä, että muumeilla ei ole navan alla sen enempää reikiä kuin ulokkeitakaan, toisin kuin virtahevolla. Siis sellaisia, joista tulee tavaraa ulos.

Joten voi todeta seuraavaa näin biologisesti: Jos jotakin on, niin virtahepo sitten, koska muumi ei puutteidensa takia pysty sotkemaan omaa pesäänsä.

Ps 1.

Korhonen nimesi häntä haukkuvat kuusikkokansanedustajat hattivateiksi.

Ps 2.

Puoluekokous on kesäkuussa ja muumimaailman kammotuksia on vielä jälljellä. Kuka on piisamirotta? Kuka on mörkö? Kuka on noita? Haisuli? Vai tuleeko lopussa esiin Nuuska-Muikkunen, joka pelastaa kepun muumiperheen hankalasta tilanteesta?