Hiihtoloman kunniaksi blogi, josta voi viikon mittaan repiä syötettä mitä erilaisimpiin kommentteihin politiikan eri saroilta!
Näet:
Myös kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) kiljuen liittynee alati kasvavaan joukkoon, joka pyrkii SDP:n puheenjohtajaksi. Kiljusella on muutakin sanomaa kuin tämä naisehdokkaiden iänikuinen “haluamme avartaa puolueen keskustelukulttuuria”. Kiljunen on sentään mies: hän haluaa kaikille jäillä liikkuville pakolliset jäänaskalit. Hän on tehnyt oikein aloitteen aiheesta. Siis “kaikille” ja “pakolliset”. Siis vaikka liikkuisi Inarijärvella ja jalkojen alla olisi kaksimetrinen pankkojää.
Kyseessä on Kiljusen mukaan suuri epäkohta, joka on korjattava säätämällä laki. Kyseessä on siis Kiljusen ohjelmajulistus SDP:n puheenjohtajakisaan. Jos Kiljunen tulee valituksi, jäänaskalipakko on epäilemättä puolueen tulevan vaaliohjelman pääkohta tiellä kohti pääministeripuolueen asemaa.
Vaan eipä naureta:
1. Jäänaskalipakko & suhdannepolitiikka:
- Suomen naskaliteollisuus kääntyy jyrkkään nousuun (ostakaa naskaliteollisuuden osakkeita!). Koska perheissä kullakin täytyy olla omat naskalit, kakkosasunnoilla, kesämökeillä ja autoissa varmuuden vuoksi vielä omansa, naskalien kysyntä kasvaa ennennäkemättömäksi. Kotimainen naskalikysyntä pelastaa Suomen ajautumasta Yhdysvaltain vanavedessä taloudelliseen ahdinkoon ja talouskasvu säilyy eurooppalaisittainkin hyvänä myös ensi vuonna, ennustaa Suomen Pankki.
2. Jäänaskalipakko & valtion omistajapolitiikka:
- Pkt-yrityspohjalle rakentunut naskalivalmistus muuttuu yhä teollisempaan suuntaan. Liimapuutehtaan lisäksi Kemijärvi saa valtion tukirahoilla jäänaskalitehtaan. Pohjoisen sijaintinsa ansioista Kemijärven tehtaan tuotekehittely edistyy siinä määrin, että Suomesta tulee jäänaskaliteollisuuden mallimaa ja naskaliteollisuus täyttää aukon, jonka Nokian vetäytyminen aiheuttaa.
3. Jäänaskalipakko & ulko- ja turvallisuuspolitiikka:
- Jäänaskaleiden Nato-yhteensopivuutta pohtimaan perustetaan työryhmä. Alkuvaiheessa ainakin Pohjoismaiden naskalit standardisoidaan asteittain parp-prosessin mukaisella tavalla.
4. Jäänaskalipakko & eu-politiikka:
- Jäänaskalipakon ajaminen EU-tason lainsäädäntöön on haaste, mutta onnistuu pääministeri Kiljusen johdolla, joskin Espanja jättää eräitä Kanarian saaria koskevia kansallisia varaumia.
5. Jäänaskalipakko & presidentin valtaoikeudet:
- Tasavallan presidentin valtaoikeuksista tärkein säilyy, siis presidentin oikeus myöntää presidentin vientipalkinto. Sen saa Kemijärven naskalitehdas.
Laki naskalipakosta on vielä kirjoittamatta, mutta tiettävästi maksimirangaistus, mikäli henkilö tavataan jäällä ilman asianmukaista naskalia, tulee olemaan enintään puolitoista vuotta ehdollista vankeutta. Jatkettuna tuomio muuttuu ehdottomaksi.
Ps 1.
Kuten ylhäältä siis näkyy, kommentointi voi viikon ajan ulottua käytännöllisesti katsoen mihin tahansa: sellaista aihetta ei ole, mikä ei sivuaisi jollakin tavalla edustaja Kiljusen naskalipakkoaloitetta.
Ps 2.
Näin se vain muuttuupi maailma. Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pyrkii SDP:n puheenjohtajaksi raskaudestaan huolimatta. Ehkä se onnistuu. Vaan oliko se vuonna 2000 kun muuan presidenttiehdokas Esko Aho (kesk.) melkein poltettiin demarien noitaroviolla “kännykkäisä” -syytöksiä huudellen? Hienoa tämä tasa-arvon edistyminen. Enempää ei näinä aikoina uskalla sanoa, ettei vain leimaannu kalapuikkoviiksimieheksi ja päädy HS:n mustalle listalle…





JR: “Mielestäni kokoomuksen uskottavuus puolueena karisee kaiken aikaa pahasti. Kokoomuksen toimintaan ei voi luottaa”.
Vainoharhaisuutta, vainoharhaisuutta mitä suuremassa määrin. Kokoomus on säilyttänyt asemansa ihan kohtuullisen hyvin josta mm. gallupit kertovat.
Ps. Lähdenpä tästä torille katsomaan Jääkärien paluun 90-vuotisjuhlaa. Sinivalkoiset liput heiluvat…punaista ei näy missään!
Senkin uhalla, että joudun ensi yönä sängyssäni hiestä piehtaroiden katumaan, mitä tuli tänään kirjoitettua, teen sen nyt kuitenkin.
Paula Risikko on mielestäni yksi kokoomuksen parhaista ja asiansa tuntevista ministereistä. Hän on aina, esim. tv-haastatteluissa ym. esiintymisissään, jättänyt turhan, kataislaisen kouhotuksen tykkänään sivuun. Tiedän siihen syynkin.
Vähän niinkuin se kuuluisa ADL:n asiakas, “Hänen ei tarvitse”. Hänellä on niin vahva, sanoisinko aukoton näkemys ja tietämys ministeriönsä toimialasta, että hän pärjää yksistään tällä seikalla missä paneelissa hyvänsä. Näkemys on toki kokoomuslainen, se tietty, mutta se ei himmennä hänen ajantasaisuuttaan.
Kuumimpien Tehy-hetkien aikaan oppositio syytti, aiheellisesti, kokoomusta Risikon jättämisestä yksin kyselytuntien altavastaajaksi. Sisälsikö moinen syyttely myös arvonantoa Risikon ammattitaidolle?
Se siitä olisi vielä puuttunut, että Katainen olisi itse ottanut vastaajan vakanssin!
Mutta hyvin pärjäsi tämä “mihnä-kuhna”-maasta tullut edustaja.
Wäge
riemuitsee 90-vuoden takaisista.
Suomen itsenäisyys kuitenkin pelastettiin runsas 60-vuotta sitten koko kansan uhrautuvalla yhteistyöllä. Punalippujen ja myös sinivalkoisen lipun perässä vappujuhlissa kulkevia oli rintamajoukoissa ratkaiseva määrä. Iloitkaamme kaikki yhdessä tästä.
Pihamies kirjoitti :”Paula Risikko on mielestäni yksi kokoomuksen parhaista ja asiansa tuntevista ministereistä. Hän on aina, esim. tv-haastatteluissa ym. esiintymisissään, jättänyt turhan, kataislaisen kouhotuksen tykkänään sivuun. Tiedän siihen syynkin.
Vähän niinkuin se kuuluisa ADL:n asiakas, “Hänen ei tarvitse”. Hänellä on niin vahva, sanoisinko aukoton näkemys ja tietämys ministeriönsä toimialasta, että hän pärjää yksistään tällä seikalla missä paneelissa hyvänsä.”
Olen sikäli kanssasi samaa mieltä, että Paula Risikko on minunkin mielestäni kiistatta yksi Kokoomuksen parhaista ja asiantuntevimmista ministereistä. Mutta se, että hänen esiintymisensä poikkeaa Kataisesta, ei johdu pelkästään siitä, että hän on oman terveysalansa asiantuntija merkittävästi suuremmassa määrin (ainakin vielä tässä vaiheessa) kuin mitä Katainen on valtiovarainministerinä. Risikko on tullut politiikkaan paljon myöhemmällä iällä kuin mitä Katainen on tehnyt, eikä Risikolla ole niin kokonaisvaltaista vastuuta Kokoomuksesta kuin mitä Kataisella puheenjohtajana on, Katainenhan joutuu viran puolesta lietsomaan positiivista henkeä Kokoomuksen kentällä. Risikko on Kokoomukselle tehokas ja arvokas henkilö, muttei häntä pysty käyttämään astalona Kataista vastaan.
Jos joku puolueeton taho vihdoinkin nyt järjestäisi sen kyselyn “Minkä puolueen puheenjohtaja on suurin pelle joka on aiheuttanut puolueelleen suurinta jäsenhävikkiä?” niin tästäkin väsyneestä keskustelunaiheesta päästäisiin kerralla ja lopullisesti.
Voisin mennä takuuseen siitä, että suurimmaksi huithapeliksi puolueensa puheenjohtajana vaaleista eteenpäin EI äänestettäisi Jyrki Kataista.
Siihen asti… muistetaan, että kaikki mitä tännekin on asiasta paatoksella kirjoitettu on subjektiivista spekulaatiota ja meillä ei ole mitään muita edes etäisesti faktoilta *vaikuttavia* tietoja pöydässä kuin gallupien tulokset.
Niitä toisaalta kelpaa lukea ainakin nyt. Seuraavien vaalien alla ne taas asettuvat osoittamaan Kokoomukselle kaksi prosenttia virheellisiä lukemia mutta se on eri asia.
Ilkka Kantola harkitsee Sdp:n puheenjohtajaehdokkuutta (11:45)
Ilkka KantolaEntinen piispa, ensimmäisen kauden kansanedustaja Ilkka Kantola harkitsee asettumista Sdp:n puheenjohtajaehdokkaaksi. Kantola ilmoitti maanantaina tiedotteessaan, että kertoo ratkaisustaan tiistaina.
*
Tulihan se Ilkka sieltä, jota jo epäilin kuukausi sitten. Ei vain taida kelvata politrukeille. Eihän hänen tarvitsekaa olla “heti valmis”.
Kantola harkitsee asettumista puheenjohtajaehdokkaaksi, koska häntä on kuulemma pyydetty harkitsemaan asettumista puheenjohtajaehdokkaaksi. Ketäs ei olisi pyydetty, varsinkin jos pyytämällä pyytää pyytämisiä.
Ehdokkuus on kätevä tapa varmistaa läpimeno seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Wäge
epäilee ettei kansanedustaja Kantolaa hyväksy politrukit. Mitä hän näillä tarkoittaa, tarkoittaako hän Turun puolen järjestödemareita, jotka pyysivät Kantolan eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Tämä joukko varmasti hyväksyy Kantolan ehdokkuuden puheenjohtaja kilpaan, saattaa joku myös äänestää puoluekokouksessa.
SDP:ssä on voimakas kirkkoväki, joka ei kovin innokkaasti ehdokkutta hyväksy. Muistamme miten luteraalisen kirkon Turun apupiispa joutui eroamaan kun oli ollut kahden naisen loukussa. Tavalliset rividemarit eivät tästä syystä Kantolaa karsasta, mikä näkyi eduskuntavaalin äänimäärässäkin.
Veikkaan, että Kantola voittaa jäänaskali Kiljusen, ei kuitenkaan Tuomiojaa.
Poliittisesti kypsynyt:
Olet todellakin poliittisesti kypsynyt. Aioin suosittaa jo puolueen vaihtamista, mutta onneksi kirjoitit oman tutkielmasi: kirjoittelusi on kuin onkin subjektiivista spekulaatiota.
Haluat tai vaadit puolueetonta tutkimusta aiheesta “Kuka on suurin pelle puoluejohtajista?
Tutkimuksesta niin tiedä, se on aina niin tekijässään. Mutta asiasta järjestetään kyllä kysely. Kyselyn puolivälierät ovat ensi syksyn kunnallisvaalit ja loppuottelu 2011 eduskuntavaalit.
Hyvin paljon mahdollista, että loppuottelua on syytä aientaa! Tämä tietenkin edellytyksellä, että päästään edes puolivälierään.
Ans’ kattoo ny!
Nyt odotellaan enää Isä Mitron ilmoittautumista.
Kirkonmiehissä on usein kaivattua karismaa ja tunnejohtajuutta, kuten esimerkiksi Tampereen piispaksi pyrkivästä Nokian herättäjäpappi Markku Koivistosta HS:n viime sunnuntain lehdessä kirjoitettu juttu osoittaa.
Tällaista johtajaa demarit tähän hätään kaipaisivat.
Täällä tunnutaan arvostettavan Paula Risikkoa paljonkin, joten palaan vielä hänen haastatteluunsa. Hän vertaili kokoomuksen ja keskustan yhteistyötä kokoomuksen ja SDP:n vastaavaan. Kokoomuksen ministerit ym. jotka ovat olleet mukana sinipuna- ja sateenkaarihallituksissa 1995-2003 ovat viestittäneet, että yhteistyö hallituksessa on ollut nyt aivan toista kuin aikaisemmin eli positiivisessa mielessä aivan toista.
Risikko kiteyttää myös sen asian, mitä allekirjoittanutkin on lähinnä tarkoittanut, kun olen vertaillut sinipuna- ja porvarihallitusta. Eli Risikon mukaan yhteistyö keskustan kanssa on mieluisampaa kuin yhteistyö SDP:n kanssa:
-Ideologinen pohja ratkaisee ja se on keskustan kanssa lähempänä. Toisaalta ei hän myöskään samassa hallituksessa oloa SDP:n kanssa ”pitänyt mahdottomana ratkaisuna” ei kuitenkaan toivottavana.
Presidentinvaaleissa yhteistyö on nykyään itsestäänselvyys. Matti Vanhanen ja koko keskusta ilmoittivat heti tukevansa Niinistöä toisella kierroksella painottaen, että ideologisesti ollaan lähellä ja samalla puolella. Jopa esim. ”äärikeskustalaiset” Jarmo Korhonen ja paavo Lipposen pohjanmaan ”keskustasatraapiksi” haukkuma päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja ja päätoimittaja Kari Hokkanen liputtivat avoimesti Niinistön puolesta. Merkitystä ei ole, vaikka olisi punamultahallitus ja tehdään yhteistyötä samassa hallituksessa ja kokoomus (ja Niinistö) ovat oppositiossa. Ideologisia asioita tunnutaan nyt pitävän mahdollisessa hallituspohjan valinnassa ja hallitusyhteistyössä entistä tärkeämpänä ja yhä enemmän myös keskustan osalta. Vaalien tulos tietenkin ratkaisee paljon.
Olen samaa mieltä kuin tässä aikaisemmin eli tällä hetkellä mielipidetiedustelut ovat ainoa pätevä fakta, jolla mitataan kansan tyytyväisyys hallitukseen ja eri puolueisiin. Ainakin tähän asti tiedustelujen mukaan kansa näyttää olleen melko tyytyväinen hallituspuolueiden toimintaan. Tulokset ovat olleet kokoomukselle ja keskustalle myönteisiä.
Näyttää ilmeiseltä, etä Keskustan kenttäväen ajoittaisista pahan tuulen purkauksista huolimatta Kokoomuksen ja Keskustan hallitusyhteistyö on sujunut suhteellisen sopuisasti ja tehokkaasti. Hallituksen sisäinen ilmapiiri on nyt oleellisesti parempi kuin Ahon porvarihallituksen aikoihin, tosin taloudellinen tilannekin on nyt huomattavasti valoisampi.
Paula Risikon haastattelua tutkittaessa on huomattava, että Risikko on Etelä-Pohjanmaalta, missä Kokoomuksen yhteistyötä vasemmiston kanssa on karsastettu oikeastaan aina. Nyt kun vallassa on porvarihallitus, sekä Keskustan että Kokoomuksen menestymismahdollisuudet tällä alueella ovat hyvät. Kun mennään pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, poliittinen ilmapiiri on toinen, siellä arvostetaan siniouna-akselia. Niinpä SDP:llä on suhteellisen hyvät mahdollisuudet lohkaista ainakin osa Kokoomuksen kannatuksesta itselleen noilla Keskustaan nihkeästi suhtautuvilla alueilla juuri siksi, että Kokoomus on samassa hallituksessa kuin Keskusta. Silti SDP:n mahdollisuudet ylittää ensi syksyn kunnallisvaaleissa viime kunnallisvaalien yli 24:n prosentin kannatus vaikuttavat juuri nyt melko heiveröisiltä runsaasti media-aikaa saavasta puheenjotajakilvasta huolimatta.
Huomioin, että presidentti Halosen Aasian matka on jäänyt MTV3:ssa lähes huomiotta. Miksi presidentin matkoihin ei enää kiinnitetä mitään huomiota? Mistä tämä kertoo Halosen toiminnassa, että suomalainen media ei ole kiinnostunut raportoimaan presidentin matkoista suomalaisille? Mietin, että toimitaanko näin myös muiden maiden medioissa? Tuskin, sillä jos Ruotsin kuningas matkustaa jonnekin, ruotsalaiset mediat seuraavat tarkasti kuninkaan matkoja. Uskon myös, että jos vaikkapa Irlannin presidentti matkustaa vierailulle jonnekin, myös irlantilaiset mediat seuraavat presidenttiään maailmalla. Suomessa Halonen on jotenkin unohdettu. Eikö presidentin matkoista ole mitään kerrottavaa? Mielestäni Suomessa olisi avoimesti keskusteltava presidentti-instituution tilasta. Mitä Suomen tasavallan presidentin instituutiolle oikeasti kuuluu? Mielestäni tämä olisi merkittävä asia selvittää.
Jan Rossi
MA.Sa:lle huomauttaisin, Niinistöllä eikä Sytskovitsillä ollut kanttia kannattaa aikoinaan oppositiossa ollutta Ahoa, jos olisi ollut, Halonen ei istuisi preidenttinä.
Tosiaan, Halosen matkustelu on jäänyt vähälle huomiolle. Pitäisiköhän vaihtaa lehdistöpäällikköä.
Eipä enää kukaan jaksa, alkuinnostuksen hiipuessa, ravata Kanervankaan perässä. Julkisuuden kipeä Kanerva halusi väkisin kuvauttaa itsensä McCainin kanssa. Siinä olikin järjestelemistä. Esim. Aho on tavannut McCainin useampaankin kertaan, eikä niistä ole lähetetty lehdistötiedotetta etu- eikä jälkikäteen.
tr – Olen pitänyt Kanervan valintaa ulkoministeriksi alusta saakka onnettomana valintana. Mikä on Kanervan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja? Voisko Vesa Kaitera selvittää tämän vihdoinkin. Mielestäni nyt jo voidaan sanoa, että Kanerva on epäonnistunut ulkoministerinä.
Jan Rossi
Jan Rossi, nyt sinä hailaiket mennyttä aikaa. Kekkosen aikana median (joka silloin kutsui itseään lehdistöksi) osallistumiset jaettiin varmaankin jonotusperiaatteella, sellainen tunku heitä oli matkaan ahtaisiin DC3-koneisiin.
Ajan oloon valtio-ym. vierailujen raportointikin on hiipunut, itse asiassa kaikilla median lohkoilla. Arvelen kuitenkin, että siihen voi olla muitakin syitä, nimenomaisesti Halonen/MTV3-kombinaatiota ajatellen.
MTV3, joka itsepintaisesti pyrkii vakauttamaan asemansa ns. luotettavana ja arvostettuna mediana, on siinä epäonnistunut. Tasapuolisuudesta en viitsi mainita mitään, koska sitä ei ole.
Ja juuri siitä syystä luotettavuuden leima on vähän niin ja näin.
Maikkari tietää kyllä päivittäin kertoa esim.USAn säätilan muutokset, tehdä selänteistä ja räikkösistä yms. veropakolaisista pyhäinkuvia, muistaa iltarukouksenomaisesti hallituksen ja erityisesti kokoomuksen päiväohjelman, sekä näyttää naisen vartalon kuumat ja kiihkeät salaisuudet nettinsä etusivulla.
Jotain muuta(kin) kuitenkin odottaisi valtakunnalliselta kanavalta.
Esimerkiksi, missäpäin maailmaa presidenttimme tänään on ja mitä ja kenen kanssa hän vierailee? Mutta tämähän ei käy.
Se avoin kokoomusperäinen presidenttimme halveksunta ja suoranainen vastenmielisyys on majoittunut pysyvästi Maikkariin. Oivallisena ilmentymänä se näkyi mm. MTV3n 50-vuotisjuhlahaastattelussa, josta jo aiemmin kirjoitin tähän samaan almanakkaan.
Mutta jos tilanne olisi toinen. Vaikkapa niin, että Niinistö olisi nyt Halosen reissulla. Mikä olisikaan MTV3n runsaslukuisen kuvausryhmän ja politiikan toimituksen esimiehen, Setä Arkadian potkiskella Vitnamissa paraikaa kommunistisia pikkukiviä täydellä päivärahalla.
Hyvä Jan Rossi, lue vaikka tämä Kanervan puhe niin saat hieman enemmän käsitystä siitä, mitä asioita ulkoministerimme painottaa: http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=115341
Hyvä Jouni Pulli – Olen lukenut tuon puheen ja siinä ei ole mitään sellaista linjaa, jota voisi luonnehtia ulkopoliittiseksi linjaksi. Voihan puheita pitää. Seuraavassa puheessa aiheet voivat olla jo toisia. Toivoisin ulkoministeriltä johdonmukaista yhden politiikan linjaa, jonka ympärille syntyy uskottavuutta. Tälläiseen toimintaan aletaan sitten luottamaan. Nyt kaiken aikaa kuvittelen Kanervan vain tähtäävän kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi ja pääsyä haastamaan Niinistön.
Jan Rossi
Hyvä Jan Rossi, onhan tuossa sentään EU-poliittista linjaa. Vilkas mielikuvitus voi tietenkin olla etu, mutta ei kai siitä mitään haittaa olisi, jos Kanerva pyrkisi presidenttiehdokkaaksi. Luulisi kokoomuksen valitsevan itselleen parhaan mahdollisen ehdokkaan. Se, että Kanerva ottaa kontaktia ja luo suhteita muiden valtioiden edustajiin on mielestäni positiivista ja aktiivista toimintaa. Miten häntä arvostetaan ulkomailla, sitä en tiedä, mutta jos ei mitään yritä tehdä eikä kenenkään kanssa puhua, niin ei siitäkään paljoa hyvää seuraa.
Mutta mistä johtuu, että mediamme kertovat kovin vähän siitä, mitä Thors ja Väyrynen saavat aikaan vai saavatko?
Jan Rossi
kysyt aivan oikein Ilkka Kanervan ulkopoliittisen linjan perään. Yllä viitattu Kanervan puhe sisältää kyllä hänen sanontojaan, mutta on siinä hyvä, että Kanerva pysyy Suomen virallisen ulkopoltiikan kannalla. Mitäänm Venäjä, Venäjä,Venäjä kömmähdyksiä siinä ei ole. Kuten Jouni Pulli toteaa puhe osittaa, että Kanerva on paneutunut EU-asioihin, siitä plussa.
Tosiaan kovin on ollut Väyrynen ja Thors näkymättömissä. Onko syynä toiminnan vähäisyys vai mediasuhteet?
Pääministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan ulkopoliittisten puheiden vähäisyys on tukenut presidentti Halosen linjaa. Olenko vanhanaikainen kun en odotakaan heiltä mitään uusia avauksia. Kun näin on niin massa on rauha ja kansalaisilla hyvä olo?
tr – aivan oikein, Niinistökään ei antanut tukeansa Aholle toisella kierroksella, sanoi vain vaalien jälkeen äänestäneensä häntä. Toivottavasti, toivottavasti! tämä ja kokoomuksen vastaava toiminta ei ratkaissut voittoa Haloselle… Kokoomus on ottanut opiksi ja tukee kyllä seuraavissa vaaleissa toisella kierroksella mahdollista keskustan ehdokasta. Tämä episodi on pieni musta hetki kokoomuksen historiassa.
En usko, että Kanerva pyrkii kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi, mutta selvä ulkopoliittinen linja hänellä on, palaan kyllä asiaan. Häkämiehen kiitelty puhe tai toteamus ei ollut mikään kömmähdys kuten näilläkin sivustoilla on moneen kertaan todistettu. Päinvastoin, kerrankin joku uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat.
“Ei päätetä, ei ainakaan me
25.2.2008 klo 8.25
Hallituspolitiikan pääsisällöksi näyttää vähitellen kehittyvän siitä päättämien, (ainakaan) mistä asioista (ainakaan) tämä hallitus ei päätä. Se tarkoittaa, että kaikki ymmärtävät lykätyn päätöksen järkeväksi ja välttämättömäksi, mutta eivät viitsi ottaa niskoilleen johtamisen vaivaa. On kivempi olla vaan hallituksessa ja hallinnoida.
Vihreistä on hyvää vauhtia tulossa yhteiskunnallinen turhake. Ilmastoystävällistä energiaa tarvitaan, mutta sitä ei saa tuottaa vesivoimalla, biopolttoaineilla eikä ydinvoimalla. Kun ei tehdä ikäviä päätöksiä, kaikille tulee iloinen mieli. Kyllä se siitä.
Meno alkaa jo muistuttaa pysähtyneisyyden ajan Neuvostoliittoa. Vedetään verhot ikkunoihin ja hytkytellään niin kovasti että juna edes tuntuu liikkuvan.”
Kuka näin rumat madonluvut luki? Ei Jan Rossi, kuten tekstin tyylistäkin voisi ehkä päätellä vaan Jukka Tarkka, jota tuskin voinee pitää minään kauhean innokkaana vasemmiston symppaajana… Mielenkiintoista… http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/Pika-Talvi-08.htm
SDP:n puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Erkki Tuomioja ehdottaa
bensiininsäännöstelyä.
- voi voi, Erkki, voi voi..
Tuomioja ehdotti, että bensiininkäytölle määrättäisiin katto ja että jokaiselle suomalaiselle jaettaisiin bensiinikuponkeja, jotka halutessaan voisi myydä.
-Ne, jotka eivät tarvitse bensiiniä, saisivat rahaa myydessään kupongit.
- Oikein ympäristötietoiset tietenkin voisivat repiä ne.
voi, voi..
Ei ole aprillipäivä, tämä on totta. Vain Tuomiojalta tällaisen naurettavuuden voisikin uskoa. Tuomiojan ja SDP:n holhouspolitiikkaa enemmän kuin parhaimmillaan tai pahimmillaan.
“Meno alkaa jo muistuttaa pysähtyneisyyden ajan Neuvostoliittoa.”
voi, voi
Mielestäni Jukka Tarkka kirjoittaa asiaa ja huomioi tilannetta oikein. Tämä hallitus todellakin vain hallinnoi asioita eli toimii kuin toimitusministeristö. Ei näin asioita hoideta. Johtajuus on kadoksissa. Johtajuuden syvästä kriisistä kertoo pääministerin ajautuminen henkilökohtaisessa elämässään oikeustaisteluun siitä mitä hänestä saa kirjoittaa ja mitä ei, vaikka oma johtajuus aiheutti koko vyyhden. Vanhasen johtajuuden heikkoudesta kertoo se, että vastuuta ei kanneta omista mokista vaan mokat pyritään kaatamaan muiden niskaan. Mielestäni pääministeri Matti Vanhasen pitäisi erota, kuten koko hallituksenkin ja maahan pitäisi saada uudet vaalit ja niiden kautta uusi hallituspohja.
Jan Rossi
Tuomiojan tämänpäiväisen ulostulon pitäisi kertoa demariveteraaneillekin, millä vuosikymmenellä puna-Erkkimme oikein elää. Ei pahalla…
Blogissaan Tuomioja kirjoittaa:
“Maanantai-iltana SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa Vantaalla tivattiin ehdokkailta konkreettisia toimia ympäristön hyväksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Heitin silloin ajatusleikkinä bensiinin kokonaiskulutuksen rajoittamisen ympäristön kannalta kestävälle tasolle niin, että jokaiselle suomalaiselle jaettaisiin samansuuruinen bensiinikiintiö, jota jokainen voisi kuponkeina käyttää oman bensiininsä ostamiseen tai sitten myydä kuponkinsa markkinoilla muodostuvaan hintaan sitä enemmän käyttäville…
…Ajatusleikkien esittäminen on tosikkopolitiikassa vaarallista. Näin etenkin jos paikalla on Ylen toimittaja, joka muista poiketen ei ymmärtänyt ehdotuksen tekijänkin käytännössä pitäneen ehdotustaan mahdottomana, ja joka uutisoi Tuomiojan tosissaan ehdottavan bensan säännöstelyä. Vaikka uutisen lopusta löytyi myös maininta pilkkeestä esittäjän silmäkulmassa, niin jo otsikosta tyrmistyneet eivät sitä enää noteeranneet
http://www.tuomioja.org/
Näin sanoi Kanerva edellä viittaamassani puheessa mm.: “This is the case of qualified majority decision-making in the Common Foreign and Security Policy. Already the existing treaties widened the scope for enhanced decision–making, but these modalities have not been used. I wonder, why not? The majority could show the way also in foreign policy. It goes without saying that when important national interests of a member state are at stake, unanimity shall prevail.” Kuitenkin meillä uutisoitiin, että Kanerva on sitä mieltä, että Lissabonin sopimuksen kautta EU:ssa enemmistön ääni määrää ulkopolitiikassa punkt och slut Kanervan mielestä mukamas. Haloo, media, eikö tämä ole jo liian paksua? Eihän se vain niin käy, että katkaisee virkkeen keskeltä poikki. Vai toimiiko mediamme niin kuin vanha sanonta kuuluu: “Lukee kuin piru raamattua.”?
Tällaiset median kömmähdykset ovat huolestuttavia erityisesti kun huomioi, että ulko-, turvallisuus- ja EU-politiikassa ulkoministeritason puheet analysoidaan muualla (ei näköjään meidän mediassa ainakaan) usein tarkasti myös huomioiden paikallisen median käsitykset asiasta. Eli meidänkin maikkarilla, YLE:llä, HS:llä jne. on vastuu myös ulospäin, vaikkei sitä juridisesti pystyttäisikään verifioimaan.
Kun Timo Haapala ehkä huomenna tai siis tänään ehkä nostaa uuden aiheen esiin niin ehkä olisi suorastaan puhdistavaa välillä keskustella median etiikasta ja jos mahdollista, nyhjäisten jopa blogikeskustelua. Tällä en tarkoita sitä, että olisin huolissani siitä, että tässä blogissa käytäisiin jotain kunnallis- tai muuta vaalikampanjaa, koska siitä ei ole mitään todisteita, vaan yleisemminkin ehkä siitä, miten moisen ilmiön voisi estää, pitäisikö se estää, onko se tulossa ja miten me innokkaat vättelijät sellaiseen tilanteeseen suhtautuisimme, jossa sata ja kymmenen “opetuslasta” alkasivat kirjoittaa jonkun vaaliehdokkaan ajatusten puolesta tässä blogissa ja mitä tekisi Timo Haapala.
Tr kirjoitti :”MA.Sa:lle huomauttaisin, Niinistöllä eikä Sytskovitsillä ollut kanttia kannattaa aikoinaan oppositiossa ollutta Ahoa, jos olisi ollut, Halonen ei istuisi preidenttinä.”
Tuota väitettä Keskustan aktiivit ovat jauhaneet jo 8 vuotta, eikä se ole matkan varrella muuttunut yhtään sen todemmaksi kuin mitä se alkujaan oli ollut. Tulee muistaa, että Halonen voitti Ahon vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella npon 104000:lla äänellä, eli tuloksen kääntämiseen Ahon voitoksi ainakin 52000:n Halosen äänestäjän olisi pitänyt vaihtaa kantaansa. Se on varsin suuri määrä, eikä ole mitenkään todennäköistä, että Kokoomuksen johdon voimakaskaan tuki Aholle olisi järin suuresti muuttanut ihmisten, kokooomuslaistenkaan, äänestysläyttäytymistä. Kokoomuslaiset ovat suurelta osalta varsin hyvin koulutettuja ja oman arvonsa tuntevia ihmisiä, niin että heidän käskyttämisensä on suhteellisen toivoton urakka.
Vuoden 2000 presidentinvaalien tulokseen keskeisesti vaikuttavat tekijät olivat mielestäni seuraavat :
-vahva naisbuumi : Kun Suomessa ei ollut koskaan ollut naispresidenttiä, nyt naiset halusivat sellaisen ja kun saivat, niin seuraavissa presidentinvaaleissa sukupuolikysymys ei ollutkaan mitenkään keskeinen.
-ay-poliittinen ulottuvuus : Halonen oli entinen SAK:n juristi ja Aholla taas oli taakkanaan surullisen kuuluisa työreformi, Kokoomuksen ay-poliitikot tukivat Halosta miltei yksimielisesti.
-kotipaikkakysymys : Aho oli maakuntien ehdokas ja Halonen oli paljasjalkainen helsinkiläinen, mikä auttoi häntä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa
-hallitus- ja oppositioasema : Halonen oli kokoomuslaisille hallituskumppanin ehdokas, kun taas Aho oli suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja. Ainakin jotkut kokoomuslaiset pelkäsivät, että Ahon valinta olisi voinut johtaa sateenkaarihallituksen kaatumiseen ja Kokoomuksen putoamiseen oppositiopuolueeksi.
-sukupuoliset vähemistöt : Aho edusti perinteistä perhemallia, kun taas Halonen sai paljon homo- ja biseksuaalien ääniä yli puoluerajojen.
Kaikesta huolimatta Aho sai kokoomuslaisten äänistä noin 2 / 3, mikä oli tarkalleen se määrä, minkä hän vaalikirjassaan ennusti vaalien toisella kierroksella saavansa. Hän uskoi tuon riittävän hänen voittoonsa, mutta hän aliarvioi vasemmiston mobilisaatiokyvyn, sen, kuinka laajasti Vihraät tukivat Halosta ja sen, kuinka suuren osan poliittisesti ei-kenenkään maalla olevien äänistä Halonen onnistui keräämään.
Jos Aho ei olisi hyväksynyt Matti Vanhasen suurelta osalta kirjoittamaa työreformin viimeisintä ay-liikettä vastaan kohdistunutta versiota, hänellä olisi käsittääkseni ollut varsin hyvät mahdollisuudet voittaa vuoden 2000 presidentinvaalit.
Ahon kampanjatomisto teki monta asiaa oikein ensimmäisen vaaikierroksen alla, ja toisaalta sitten monta asiaa väärin kierrosten välisenä aikana. Ahon tukijoukkojen ei olisi kannattanut uhrata niin paljon ruutia suhteelisten varmojen porvariäänestäjien mobilisointiin, vaan keskittyä ehdokkaiden välillä epäröivien maltilliseen taivutteluun. Tarja Halosella oli useita suuria heikkouksia, mutta Ahon kampanjatoimisto hyödynsi niistä vain muutamia. Halosen kampanja puri loppumetereillä paremmin.
Olen käynyt tuolla kansanedustaja Vahasalon blogissakin keskustelua monista aiheista ja eilen edustaja Vahasalo avasi keskustelua kokoomuksen tuulettajatunneista. Kirjoitin siihen vastineeksi, että on mukava kuulla, että tuuletustunteja pidetään, mutta mihin tällä pyritään? Kysyin blogissa, että aikooko kokoomus jakaa joskus tämän tuulettajapalkintonsa myös omille joukoilleen, kenties Kataiselle tai Tujuselle itselleen? Kokoomus näyttää pitävän hyvänä asiana, että politiikkaa tuuletetaan.
Kysyin myös Vahasalon blogissa, että miten kokoomus itse on tuulettanut politiikkaa niin, että se voisi jakaa tuon palkintonsa itselleen? Kepun puoluesihteerille Korhoselle kokoomus oli palkintoa jakamassa, mutta tämä kieltäytyi siitä ymmärrettävistä syistä. Itse olen ollut koko tuulettajapalkintoa vastaan. Olen hämmästellyt näitä tuuletustunteja. Mielestäni tämä antaa kuvaa siitä, että kokoomus ei ota vakavasti poliittisia kysymyksiä vaan se pyrkisi kiertämään kritiikin näiden uusien kampanjointien kautta. Onko asia näin? Ottiko kokoomus vakavasti kaiken sen kritiikin, jota TEHY-kiistassa sille esitettiin?
Jan Rossi
Ideologinen lukihäiriö kun vaivaa
ei näe kuin omat ajatuksensa
oman kuvansa
rajoitteisuutensa
paperilla ja ne vain teksteistä esiin aina kaivaa
piru lukee raamattua
jumala mustaa kirjaa
kumpikaan ei jyvää löydä
vaikka nokkii silkkaa viljaa
härkäpäinen puupää
kun muut jo seisoo
istumaan vain jää
“Kiljunen ehdotti ilmaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla. Filatov puolestaan rajaisi ilmaisliput alle 16-vuotiaille.”
- Näin synnytettäisiin uusi, joukkoliikennettä käyttämään tottunut sukupolvi, Filatov perusteli.
- Holhousmentaliteettia jälleen SDP, holhousmentaliteettia..
Puuhumattakaan tästä Tuomojan “bensa kortille” avauksesta.
Ylhäältä päin yritetään ohjata, miten ihmisten, nuorien tai vanhojen pitäisi asiat tehdä. Se ei ole nykyajan Suomea, SDP. Jokaisen täytyy saada itse päättää, miten hoitaa oman liikkumisensa . Ihmiset Suomessakin ovat jo niin valistuneita ja oma-aloitteisia, että osavat kyllä päättää omista asioistaan ilman ylhäältä päin tulevaa ohjausta. Osaavat kyllä itse valita joukkoliikenteenkin ja yksityisautoilun välillä tarpeensa mukaan. Uusi tuleva sukupolvi on mahdollisimman kaukana näistä SDP:n periaatteista.
Eduskuntavaalikampanjassa:
punainen, SDP:n hallitsema Suomi: Me
sininen, porvarillinen Suomi: Minä!
Punainen: “linj-auto”
Sinninen: “henkilöauto” tai pareminkin “limousine”
Punaisen koulun aakkoset: A, B, C…
Sinisen koulun: €, €, €…
tulot punaisessa Suomessa: “meidän palkat”
tulot sinisessä Suomessa: “minun optiot”
Äärimmäisen liioiteltua, kielteistä kärjistystä. Toisaata näistä esimerkeistä ja koko valikampanjasta myös ilmeni SDP:n selvä ihmisten holhoukseen perustuva ajattelutapa ja periaatteet. Ei nykyajan Suomea SDP.
Jan Rossi kirjoitti :”Kysyin myös Vahasalon blogissa, että miten kokoomus itse on tuulettanut politiikkaa niin, että se voisi jakaa tuon palkintonsa itselleen?”
Kokoomus tuskin jakaa palkintoa itselleen, se vaikuttaisi vähän oudolta, mutta joku Kokoomuksen paikallisosasto, kansanedustaja, valtuutettu tai ruohonjuuritason aktiivi saattaa tuon palkinnon saada.
Rossi :”Kepun puoluesihteerille Korhoselle kokoomus oli palkintoa jakamassa, mutta tämä kieltäytyi siitä ymmärrettävistä syistä.”
Olisi saattanut olla Korhoselta viisasta ottaa tuo palkinto vastaan, nyt hänen käyttäytymisensä vaikutti hieman tiukkapipoiselta. On kai selvää, että jos kritisoi sekä oman puolueensa puheenjohtajaa että kahden muun hallituspuolueen ministereitä, niin on syytä varautua vastakritiikkiin.
Rossi :”Itse olen ollut koko tuulettajapalkintoa vastaan. Olen hämmästellyt näitä tuuletustunteja.”
Hämmästele Sinä vaan, kyllä Sinut tunnetaan.
Minusta tuuletuspalkinto on sinänsä ihan hyvä ajatus. Politiikassa tarvitaan aika-ajoin rankkaakin tuuletusta. Ei tässä suinkaan kaikesta olla yhtä mieltä, ja tietty draamallinen jännite on syytä pitää, jottei koko homma mene ihan vesivelliksi.
Rossi :”Mielestäni tämä antaa kuvaa siitä, että kokoomus ei ota vakavasti poliittisia kysymyksiä vaan se pyrkisi kiertämään kritiikin näiden uusien kampanjointien kautta. Onko asia näin? Ottiko kokoomus vakavasti kaiken sen kritiikin, jota TEHY-kiistassa sille esitettiin?”
Poliittiset kysymykset on tietenkin syytä ottaa vakavasti, muttei kaikkea ei silti tule tehdä vakavalla ilmeellä. Pieni huumori silloin tällöin piristää. Hyvä esimerkki huumorintajuisesta hekilöstä, joka teki vakavaa politiikaa, on marsalkka Mannerheim.
Otamme vakavasti kaiken kritiikin, ja tulletustuntikampanjan tarkoitus on edistää tällaisen kritiikin esittämistä. Se auttaa Kokoomuksen päättäjiä arvioimaan sitä, missä mennään. Mutta solvauksilla ja kritiikillä on iso ero.
“Politiikassa tarvitaan aika-ajoin rankkaakin tuuletusta.” Jos asia on näin, milloin Katainen ja Tujunen alkoittavat rankan tuuletuksen politiikassa? Muidenko tehtävä tämä on? Kun joku muu tuulettaa, kokoomus rientää paikalle palkintonsa kanssa? Näinkö asia etenee?
Kun kokoomus on lanseerannut tuollaisen palkinnon ja kampanjan, odotan, että se itsekin osallistuu keskusteluun ja rankimman kautta tuulettaa myös itse politiikkaa. Eihän tämä muiden tehtävä voi olla, eihän?
“Mutta solvauksilla ja kritiikillä on iso ero.” Tästä olen samaa mieltä. Kritiikkiä pitää ja saa esittää, mutta ei solvauksia.
Jan Rossi
“Monimutkaisessa yhteiskunnassa vapaus saa yhtälailla ristiriitaisia ja huolestuttavia merkityksiä kuin innostavia ja toimintaan kannustavia sävykäkin. On olemassa kahdenlaista vapautta, hyvää ja pahaa. Pahoihin kuuluu vapaus käyttää kanssaihmisiä hyväkseen ja vapaus saada suhteettoman suuria voittoja ilman vastaavaa panosta yhteiskunnan hyväksi, vapaus pidättäytyä hyödyntämästä teknistä innovaatiota yhteisen edun hyväksi ja vapaus hyötyä levottomuuksista, joita on ruokittu yksityistä etua tavoitellen. Samainen markkinatalous, jossa nämä vapaudet kukoistivat, tuotti myös vapauksia, joita arvostamme suuresti: mielipiteen vapaus, sanavapaus, kokoontumisvapaus, yhdistymisvapaus, vapaus valita oma työpaikkansa. Nämä ovat suuressa määrin sen saman talouden sivutuotteita, joak aiheuttu nuo pahat vapaudet.
Suunnittelua ja valvontaa vastaan hyökätään väittämällä, että ne tuhoavat vapauden. Vapaa yrittäjyys ja yksityisomistus julistetaan vapuden olennaisiksi tekijöiksi. Muulla tavoin rakennetun yhteiskunnan ei sallita tulla kutsutuksi vapaaksi. Sääntelyn synnyttämä vapaus kiistetään ja leimataan epävapaudeksi, en tarjoama oikeudenmukaisuus, toimintavapaus ja hyvinvointi mitätöidään väittämällä niitä piilo-orjuudeksi.
Vapuden idea surkastuu silkaksi vapaan yrittäjyyden edistämiseski, joka puolestaan tarkoittaa täyttä vapautta niille, jotka eivät enää tarvitse lisää tuloja, vapaa-aikaa ja turvallisuutta ja toimintavapauden murusia kansalle, joka turhaan saa yrittää hyödyntää demokraattisia oikeuksiaan suojautuakseen omistajien valtaa vastaan. Mutta jos niin on, kuten aina on, että yhteiskuntaa ei voi olla ilman valtaa ja rajoitteita, eikä maailmaa, jossa pakkokeinoille ei olisi käyttöä, tätä liberaalia utopiaa voidaan pitää yllä vain voimakeinojen, väkivallan ja autoritaarisuuuden avulla. Liberaali ja uusliberalistinen utopianismi on Polanyin mukaan tuomittu autoritarisuuden ja jopa suoranaisen fasisimin pettämäksi. Hyvät vapaudet menetetään, pahat ottavat vallan.”
Kokoomuksen kesäkuun Tuulettaja-palkinnon saaja on jo valittu. Se on ehdottomasti ja ylivoimaisesti puolue nimeltään SDP. Tietenkin sen pitää täyttää tarkasti kokoomuksen palkinnolle asetetut tavoitteet. Palkinnon saajan pitää “omalla toiminnallaan osoittaa sisäistäneensä politiikan tuulettamisen idean, ja kotia pidetään puhtaana tamppaamalla mattoja, raikastamalla omaa ummehtunutta ja tunkkaista politiikkaansa”.
Nämä palkinnolle tarkasti annetut kriteerit SDP täyttää, jos se kesäkuun puoluekokouksessa valitsee puheenjohtajakseen joko Kumpula-Natrin tai Urpilaisen. Tällöin se on osoitus SDP:n täydellisestä mattojen tamppaamisesta, ikkunoiden avaamisesta ja muusta ilman tuuletuksesta ja raikastamisesta. Jos SDP ei pysty tähän itse, täytyy sen ilmeisesti ulkoistaa eli käyttää siivoukseensa ulkoista tai yksityistä siivouspalvelua. Kuten tunnetaan, tälläinen kaikenlainen “ulkoistaminen” tai “yksityistäminen”on SDP:lle äärimmäisen vastenmielistä.
Mutta jos SDP täyttää yllämainitut vaatimukset, on puolue varma kesäkuun palkinnon saaja.
Kaiteralle, Aho oli kuitenkin lähempänä presidenttiyttä kuin teidän ´melkeinpresidentti´ Niinistö. Yhteistyöllä tulos olisi saattanut olla toisenlainen silloin 2000. Se siitä.
Näillä palstoilla on äimistelty Keskustan menestyskulkua vaaleista toiseen. Salaisuus lienee siinä, että kansan syvät rivit aistivat, että Puolue ottaa tosissaan yhteisten asioiden hoidon. Mediapellet ja muut tuulettajat ovat erikseen.
Kirjotin aiemmin tällä palstalla Kekkosen uudelleen valinnasta 1973. Mielestäni eduskunta voisi julistaa tuon poikkeuslailla tapahtuneen valinnan pätemättömäksi ja näin osoittaa, että sen historiassa on tehty perustuslain ja demokratian vastaisia päätöksiä. Samalla tämä julkilausuma avaisi todellisen keskustelun Kekkosen ylipitkään kauteen maamme johdossa. Mielestäni Kekkonen teki itsestään korvaamattoman henkilön ja nosti itsensä demokratian ja perustuslain yläpuolelle. Kaikkein tyrmistyttävin teko oli vielä kerran asettautuminen ehdolle 1978 vaaleissa.
Jan Rossi
Poikkeuslain yksi syy oli se, että Kekkonen esti kokoomuksen ja SDP:n asettamasta omia ehdokkaitaan vaaleihin. Lisäksi Kekkonen ei selvästikään halunnut joutua vaalitaisteluun eduskuntavaaleissa suuren voiton saavuttaneen Veikko Vennamon kanssa.
Merkittävien vastustajien ja kilpailijoiden katoaminen merkitsi politiikassa Kekkosen tosiasiallista yksinvaltaa. Kekkosen vallankäytön huipentumana voidaan pitää vuotta 1975. Hän oli hajottanut eduskunnan ja isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) Helsingissä presidentinhallituksen avustamana. Hän huudatti itsensä jo tuossa vaiheessa sosiaalidemokraattien ja Keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleihin. Ja syksyllä hän “runnasi” presidentinlinnan suorassa televisiolähetyksessä läsnä olleet kansanrintamapuolueiden johtajat Martti Miettusen johtamaan niin sanottuun hätätilahallitukseen. Kulisseissa Kekkonen kävi kovaa kädenvääntöä kommunistien mukaantulosta myös Moskovan suuntaan käyttäen erouhkaustaan painostuskeinona. Menettelyä voi taktisessa suvereenisuudessaan verrata Kustaa III:n vallankaappaukseen 1772.
Vuoden 1978 presidentinvaalit olivat enää epäuskottava ja käsittämätön näytös. Kaikki suuret puolueet asettivat melkein 80-vuotiaan Kekkosen ehdokkaakseen. SDP ehti hyvissä ajoin pyytää hänet ehdokkaaksi ensimmäisenä. Myös kokoomus asetti Kekkosen ehdokkaakseen. Presidentinvaalien irvikuvassa Kekkonen sai 82 prosenttia äänistä ja 260 valitsijamiestä.
Niinpä Martti A. Salo. Tämän vuoksi olisikin enemmän kuin tarpeen eduskunnan antaa julkilausuma tai päätös julistaa vuoden 1973 poikkeuslakivalinta pätemättömäksi. Tilanne oli sellainen, että Suomi siirtyi 1973 neljäksi vuodeksi suoraan presidentin hallintaan, vaikka maassa ei ollut minkäänlaista kriisiä. Tuolle neljän vuoden ajalle ei ollut mitään muuta selitystä kuin Kekkosen oma haluttomuus antaa kansalle valtakirjaa päättää presidentistään.
Jan Rossi
Demarien pj-peli alkaa olla varsin kansaanmenevää katsottavaa, ehtaa tavaraa johonkin huumor’tv-formaattiin. Kohta kaikki varteenotettavat demarinuoret 40-50v. ovat jo ilmoittautuneet mukaan. Laittakaa nyt vielä lehteen ilmoitus tyyliin “etsitään mielellään nättejä naisia kilpailuhenkiseen seikkailuohjelmaan”.
Salo: kannattaa laittaa ne lähteet mukaan ettei syytetä plagioinnista…
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/632/
Vanhaa, uutta, lainattua ja sinistä. Osa omaa, osa lainattua. Odotan epätoivolla syytettä plagioinnista. Aika yleisesti tiedossa olevia asioita, karkeita lyhennelmiä, lainauksia sieltä täältä.
Tr kirjoitti :”Kaiteralle, Aho oli kuitenkin lähempänä presidenttiyttä kuin teidän ´melkeinpresidentti´ Niinistö. Yhteistyöllä tulos olisi saattanut olla toisenlainen silloin 2000. Se siitä.”
On tietenkin selvää, että jos Kokoomuksen ja Keskustan kesken olisi vuoden 2000 presidentinvaaleissa ollut samanlainen jo liki vuosi aiemmin sovittu yhteistyö kuin oli laita vuoden 2006 presidentinvaaleissa, niin silloin vaalien tulos olisi hyvinkin voinut olla Aholle voitollinen. Koko vaalien asetelma olisi silloin ollut aivan toinen. Mutta tätä asetelmaa olisi pitänyt ruveta petaamaan jo monta kuukautta ennen vaaleja.
Tr :”Näillä palstoilla on äimistelty Keskustan menestyskulkua vaaleista toiseen.”
Enpä oikein usko, että tarvitsee paljon äimistellä seuraavien kunnallisvaalien jälkeen. Ne eivät nimittäin todennäköisesti mene Keskustan kannalta kovin kaksisesti. Kokoomuksella on paremmat mahdollisuudet voittoon, mutta kyllä meidänkin tilannettamme hieman vaikeuttaa se, että olemme vastuussa niin maan hallituksessa kuin useimmissa taajaväkisissä kunnissakin. SDP tulee puheenjohtajakamppailunsa vuoksi saamaan niin paljon ylimääräistä media-aikaa, että se tulee varmaan lisäämään kannatustaan eduskuntavaalien notkahduksesta. Muttei SDP:kään pääse vime kunnallisvaalien yli 24:n prosentin tasolle.
Salo – en tarkoittanut syytettä juridisessa mielessä. Lähteen mainitseminen on paikallaan jo vähintään kohteliaisuussyistäkin ja varsinkin jos on suoria lainauksia kuten tuossa edellisessä kirjoituksessasi (melkein suurin osa).
Tiedätkö nauris, kuka tai ketkä tämän SDP:n ”ulkoistetun” tai ”yksityistetyn” pakkosiivouksen suorittaa tai tekee? – Äänestäjät kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. Äänestäjät antavat ”tuomion” ellei SDP itse ymmärrä tehdä omaa suursiivoustaan omassa pesässään. Tällöin puolueen on viimeistään pakko tehdä oma siivouksensa, joka voi olla jo liian myöhäistä. Suurin vahinko voi olla jo tullut.
Sama tilanne on esim. Stora Enson suhteen. Ellei esim. Kemijärven tehdasta nyt lopetettaisi vaan jatkettaisiin sen toimintaa keinotekoisesti, olisi vielä suuremmat ja ikävämmät saneeraukset tulossa useammilla tahoilla.
Niinistön voiton lähellä olosta sanottakoon, että hän sai varsinaisena äänestyspäivänä jo enemmän ääniä kuin Halonen ja kannatus oli nousussa koko ajan. Kuitenkin vähän liian myöhään. Ennakkoäänet ratkaisivat.
Taitaa punaveteraaneja ja kaikenmaailman pulimiehil..eikun pihamiehiä vieläkin närästää ja korventaa 18.3.2007
Hehheh…
sen verran painokasta perusdemaritekstiä KAUNA, KATEUS ja KATKERUUShengessä
hehheh…..
….tulevalta johtajaltanne punaiselta örkiltä tuli taas maanmainio avaus….bensiini kortille…. hehheh…. tervemenoa puolueiden hautuumaalle
Salo, jännityksellä odotan kunnallisvaaleja. Kaikista spekuloinneista huolimatta minun on hyvin vaikea arvioida kenen ennakoinnit voisivat toteutua. Jos ajattelen esimerkiksi Jäätteenmäkeä en voinut uskoa etukäteen että hänestä voisi tulla pääministeri. Eli vaikea ennustaa kenen johdolla SDP menestyisi jatkossa. Täällä aika monet uskovat SDP:n uudistumisen olevan tarpeen nuoren puheenjohtajan voimin mutta mistä sitä tietää jos äänestäjät suosisivatkin kokemusta ja ikää. Nyt kun SDP on oppositiossa se voisi vaikka aktivoida SDP:n kannattajia kun hallituksessa olo ei olekaan itsestäänselvyys.
Kypsynyt:
Nimimerkkisi paljastaa kaiken. On erittäin vaarallista terveydelle ja enenkaikkea ympäristölleen nauraa päätteensä ääressä omille jutuilleen.
Vähemmästäkin on soitettu auto ja kaksi valkotakkista paikalle.