Setä Arkadia

Eduskuntakin aloitti sitten työnsä kaikkien sinne valittujen 199 kansanedustajan voimin.

No palataanpa tähän Paavo Väyryseen (kesk.) - Lapin lahja suomalaiselle parlamentarismille ilman palautusoikeutta - jutun lopussa. Heti alkuun vaan kuiva huomautus: on se Lappi rikas maakunta, kun sillä on varaa lähettää 10 944 äänen voimalla Helsinkiin kansanedustaja, joka kieltäytyy työstä.

Lähtekäämme liikkeelle taas tästä vaalituloksesta ja sen yhtymäkohdista vuoden 1918 jakolinjoihiin, jotka olivat käyttötavaraa useammankin demarin suussa presidentinvaaleissa ja vielä viime talven vaalitaistelussa.

Nyt tuo kahtiajako on täyttä totta. Verisin taistelu käydään eduskuntatalon jylhien muurien suojissa.

Eduskuntahan on kokoontunut vuodesta 1931 J. S. Sirenin suunnittelemassa talossa Arkadianmäellä. Siitä hetkestä saakka sosiaalidemokraattisella eduskuntaryhmällä on ollut oma huoneensa eduskuntatalon viidennen kerroksen pohjoispäädyssä. Sitä onkin yleisesti nimitetty vasemmiston puoleksi, koska myös Vasemmistoliiton ryhmähuone on saman käytävän äärellä.

Nyt demareita uhkaa häätö historiallisesta huoneestaan.

Kokoomus on laskenut, että sen ryhmähuoneessa on tilaa 50 nykyiselle kansanedustajalle vain 1,8 neliömetriä/kansanedustaja, kun taas rökäletappion ottaneen SDP:n 45 kansanedustajilla on avarassa huoneessaan tilaa peräti 3,5 neliömetriä/kansanedustaja.

- Happi loppuu, tiivisti varapuhemies Ilkka Kanerva (kok.) tiistaina ongelman uuden puhemiehistön tiedotustilaisuudessa ja arveli, että jossakin täytyy “tasauspaikkajärjetelmän” toimia. Kanerva muistutti, että kokoomuskin on historian saatossa vaihtanut huonettaan useaan otteeseen. Eli hyökkäys kohti sosialismin kaikkein pyhintä on käynnissä.

Punainen vastahyökkäys tuli heti:

- Ei kai kaikkiin työväenalkuisiin hyökätä? Seuraavaksi tullaan varmaan työväentaloille, varapuhemieheksi valittu Johannes Koskinen (sd.) - entinen oikeusministeri - murjaisi.

Keskustan Timo Kalli ei uskaltanut sanoa mitään.

Eli riita on ilmassa ja se tulee eduskunnan kansliatoimikunnan käsittelyyn, jossa kokoomus vaatii siis demareilta niiden ryhmähuonetta. Kysymys sisältää hirmuisen määrän ideologiaa ja arvovaltaa eli ratkaisu ei tule olemaan helppo. Demarit ottavat pelkän häätöuhkauksen verisenä loukkauksena.

Hakematta tulee mieleen Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla- trilogian osuus, jossa Laurilan Anttoo häädetään torpastaan: kasakat rikkovat muurit ja hajottavat ikkunat. Lehmät juoksevat hankeen, pösilö poika kirmaa hulluna perässä, työväenyhdistys laulaa vieressä ja rouva Laurila näyttää lopulta nimismiehelle ns. paremman puolensa.

Toisaalta televisionomaisesti kokoomuksen ja demarien ryhmähuoneiden vaihto olisi mitä mehukkainta seurattavaa. Kokoomus marssisi käytäviä pitkin joko Porilaisten marssin tai Marsalkan hopeatorvien (kuullaan aina kokoomuksen puoluekokouksen alussa) tahdissa kohti SDP:n huonetta, josta harventunut työväenkaarti poistuisi toista käytävää pitkin Työväenmarssia (Eespäin eespäin tiellä taistojen…) hoilaten työväen pyhät ikonit ja lippu mukanaan.

Se ikään kuin sinetöisi vaalituloksen ideologisen merkityksen.

Eli hauskaa tulee. Saattaapa olla tosin, että koko sotku selviää sillä, kun vihreät tekevät tilaa ja antavat oman huoneensa kokoomuksen peräkamariksi. Se tietää, että seinää kaatuu. Eli haloo, hälytys, museovirasto!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Sitten tähän Väyryseen, Paavo Väyryseen.

Presidentti Mauno Koivisto tokaisi Väyryseen aikoinaan turhautuneena jotakin tähän tyyliin, että Väyrynen jaksaa yllättää, muttei yllätä.

Sama nähtiin eduskunnassa aamulla. Vaikka Sokea Reettakin tietää, ettei EU-parlamentaarikko Väyryselle ollut tulossa keskustan valinnoissa mitään merkittäviä paikkoja, jaksaa Väyrynen muka aina tähän ihmeeseen uskoa. Kun hän ei sitten keskustan ryhmäkokouksessa saanutkaan jumalan vastaanottoa, hän päätti, ettei tarkistuta valtakirjaansa ollenkaan.

Jos Väyrynen tarkistuttaisi valtakirjansa, hän joutuisi myös jäämään eduskuntaan vaikka rivimieheksi (EU-edustajan palkkaa huomattavasti pienemmällä liksalla), koska EU-parlamentti ei hyväksy minkäänlaista kaksoismandaattia. Nyt siis koko eduskunta - ja Väyrysen varaedustaja Simo Rundgren Lapista - odottaa, mitä herra suvaitsee tehdä.

Keskustan ryhmäkin häpeää tämän edustajansa puolesta - joka ei siis nyt ole enempää kansanedustaja kuin keskustan eduskuntaryhmän jäsenkään. Ja tälläinen oikuttelija odottaa kaiken kukkuraksi, että ryhmä nimittäisi hänet johonkin korkeaan tehtävään. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen mukaan yksi paikka ei voi olla loputtomiin tyhjänä. Selkeällä suomella sanottuna eduskunta voisi siis erottaa Väyrysen palveluksestaan. Perustelu voisi Tiitisen mukaan olla “tehtävän laiminlyönti”.

Se onkin oikein sopiva kuvaus siitä, mitä Väyrynen tekee.

Kaikkia ne jaksavat siis sieltä Lapista äänestääkään - ehkä joku jopa hyvässä uskossa. Vitsinäkin Väyrynen alkaa kaikkien tempaustensa jälkeen olla loppuunkaluttu, sanonpahan vain.

Hyvää matkaa Brysseliin - sieltä saa sitä palkkaakin enemmän. Ja onnea Lappi!

Ps 1.

Hallitusneuvotteluja odotellessa Setä Arkadia jaksaa yhä vain ottaa vastaan ehdotuksia mainioiksi ministerilistoiksi.

Ps 2.

Väyrysen nimeä ei kannata mainita.

Ps 3.

Nopeimmat ovat jo epäilleet, että Väyrynen loikkaisi keskustasta kokoomukseen ja puolueiden paikkaluku menisi kokoomuksen eduksi 51-50. Sekään ei riittäisi asetelmien muuttumiseen. Puolueiden ääniero vaaleissa oli 23 000 - Väyrysen 10 944 äänellä ei sitä kuitattaisi. Ja kyseenalaista on ottaisiko kokoomus keskustan kunniapuheenjohtajan vaikka maksettaisiinkin. Mutta tämä herättää ajatuksen, mitä tekisikään pari kunnon loikkausta yhdessä, ajatelkaapa…

Kevät tulee ja mahla virtaa.

Sen näki päivän iltapäivälehdistä. Täytyy olla totinen polte, että umpiraitis Vanhanen - Suomen nykyinen ja tuleva pääministeri - kiertää tuoreimman nuorikkonsa, vihreiden kansanedustajan Merikukka Forsiuksen kanssa perjantai-iltana pitkin Nummelan räkälöitä.

No, asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu, mutta….

Ei kun antaa olla. No hauska nähdä, millä pokerilla Vanhanen panee nyt vihreitä hallitukseensa… Toisaalta vihreät on nyt hyvin petannut asemaansa hallitusneuvotteluissa - kuten muuan edellisen blogin kommentoija asiaa kuvasi. Kokoomuksen varapuheenjohtajaa Eija-Riitta Korholaa haukuttiin monelta taholta, kun hän ennakoi Vanhasen julkistavan suhteensa heti vaalien jälkeen. No - menihän siinä liki viikko.

Asiaan.

Kansanedustajien valtakirjat tarkistettiin tänään eduskunnassa. Eduskuntatalo muistututti koululuokkaa ensimmäisenä koulupäivänä. Muutamat valtiopäivät seurannut toimittajasetäkin joutui opastamaan tuoreita kansanedustajia, etteivät eksyneet väärin hisseihin ja huoneisiin.

Paikan päällä oikein huomaa, että kansa halusi eduskuntaan uusia naamoja. Peräti 72 uutta edustajaa - kapasiteetti joutuu lujille ennen kun kaikki nimet ovat muistissa.

Kepun ryhmässä, jossa puoluesihteeri Jarmo Korhonen (kesk.) ei ole kovinkaan korkeassa kurssissa, muistutettiin erityisesti miten kato kävi “Korhosen eduskuntaryhmässä”. Korhosen kotikunnailla Vaasan vaalipiriissa kolme istuvaa kepuedustajaa tippui ja puolue kärsi yhden paikan tapppion huolimatta ennätyssuurista satsauksista. Sen siitä saa, kun usuttaa omat toistensa kimppuun - paikka siis meni.

Perikeskustalaista uhoa neljän paikan tappio ei ole heilauttanut sinne tänne. Neljä vuotta sitten keskusta lähti hallitusneuvotteluihin onnesta puolipökerryksissä ja SDP saneli marssijärjestyksen. Nyt tilanne on toinen. Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti jo viikonloppuna, että keskusta aikoo ottaa myös ulkoministerin pestin. Paikoista onkin tulossa kova kisa.

Jos kokoomus haluaa sekä ulkoministerin että valtiovarainministerin (Katainen) paikat, keskusta aikoo ottaa itselleen puhemiehen paikan pääministerin paikan lisäksi. Logiikka menee niin, että kaksi pääpuoluetta jakaa päänministerin, ulkoministerin, valtiovarainministerin ja puhemiehen paikat. Kummallekin tulee kaksi. Eli jos kokoomus ottaa ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön, kokoomus ei saisi puhemiehen paikkaa vaan se menisi kepulle.

Sitten tullaankin taas Sauli “60 000 ääntä ja rapiat” Niinistön asemaan. Niinistö haluaa ja häntä halutaan puhemieheksi. Se tarkoittaisi siis sitä, että kokoomus on ulkona ulkoministeriöstä. Ulkoministeriksi Niinistöä on oikeastaan vaikea kuvitella. Ulkoministerin on kuitenkin pakko tulla hyvin toimeen presidentin kanssa (käytännössä oltava myös Halosen ulkoministeri) eli Niinistölle paikka olisi tuskaisa - ellei mahdoton. Tuskaa ei helpota, että EU-asioista suuri osa hoituu pääministerin voimin valtioneuvoston kansliasta.

Eli Niinistö puhemieheksi ja ulkoministeri kepusta, jos arvata saa.

Paula Lehtomäki (kesk.) haaveilee varmaan neljän vuoden reissaamisen jälkeen jo kotimaan pestistä (opetusministeri?), mutta niinköhän vain hänet pannaan taas maata kiertävälle radalle - nyt siis ulkoministeriksi.

Mutta kauppa käy - kaikkea myydään ja kaikkea ostetaan, jos hinta on kohdallaan.

Tuosta tulikin mieleen, että meneeköhän viikkoakaan, kun keskustan ex-ulkoministeri Paavo Väyrynen ilmoittaa palaavansa EU-parlamenttiin. Kotimaassa ja kepussa ei ole hänelle paikkoja luvassa.

Ja siitä tuli mieleen, että yksi kaupan kohde on myös se, mikä puolue saa 2009 jälkeen EU-komissaarin paikan, joka on nyt Oli Rehnillä (kesk.).

SDP:n eduskuntaryhmän piti jatkaa puolestaan viime viikolla kesken loppunutta tuuletuskokoustaan. Tuuletus jäi, kun puheenjohtaja Eero Heinäluoma sairastui eikä päässyt paikalle. Ryhmässäkin naureskellaan, että puolueen katastrofaalista vaalitappiota selvittää Antti Kalliomäki. Kalliomäelle ongelma saattapi olla kuin verkonpaikkaajalla: etsii, muttei toivo löytävänsä.

Viime viikolla ryhmä näytti jo Heinäluomalle kaapin paikan, kun se ei hyväksynyt Heinäluoman luottomiestä Matti Ahdetta varapuhemieheksi, vaan äänesti paikalle Johannes Koskisen. Tiistaina ryhmä valitsee suuren valiokunnan uuden puheenjohtajan. Paikan saa Erkki Tuomioja, Heinäluoman kilpakumppani SDP:n puheenjohtajavaalissa. Edellisvaalikauden suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, vantaalainen Kimmo Kiljunen (häntä leimattiin ryhmästä Heinäluoman ehdokkaaksi - mutta noinkohan vain on kuitenkaan) yrittää myös, mutta turhaan. Lisäksi paikkaa haaveilee (turhaan) Tuula Haatainen.

Hankalalta näyttää Heinäluoman asema silti ilman noitakin valintoja.

Kun eduskunta tiistaina valitsee puhemiehet ja tulevien hallituspuoluiden ryhmät jakavat valiokuntapaikkansa, kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki on väliaikaista vain. Esimerkiksi kokoomus pistää valiokuntien johtoon ykköstykkinsä - esimerkiksi Kataisen ulkoasianvaliokunnan johtoon - mutta kun hallituksen ministerilistat ovat valmiita, kaikki muuttuu.

Ps 1.

Keskustelu tulevan hallituksen salkkujaosta käy siis yhä kuumempana. Setä Arkadia ottaa jatkossakin mielellään vastaan hyviä ehdotuksia. Mikään ei ole niin hauskaa kuin henkilöspekulaatio…

Ps 2.

Hallitustunnustelut pääsevät kunnolla vauhtiin, kun huomenna puhemieheksi valittava keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli on kutsunut ryhmien edustajat torstaiksi keskustelemaan marssijärjestyksestä. Matti Vanhanen esittelee sen jälkeen ryhmille kysymykset hallitusohjelman pääkohdista ja odottaa puolueilta niihin vastauksia 4. huhtikuuta. Hallitusneuvottelut pääsevät kunnolla vauhtiin pääsiäisen jälkeen.

Takki on vaali-illan jälkeen aina tyhjä. Kello on hiukan yli yksi yöllä - vähän enemmänkin - kun vaali-illasta Ylen Isosta Pajasta ja MTV:n jälkipohdinnoista palattua tätä kirjoitan.

Tuli itsekin sorruttua sellaiseen syntiin, että jossakin vaalitentissä tuli povattua “välivaaleja”.

No: nämä eivät olleet sellaiset. Eivät todellakaan.

Kansa osoitti jälleen, mistä politiikka lähtee liikkeelle. Jos muutosta halutaan, sellainen äänestetään. Nyt näin kävi. Koko0muksen nousu ja SDP:n tappio kertovat yksiselitteisesti, että hallituspohjaratkaisussa ei tämän jälkeen ole kuin yksi vaihtoehto: porvarihallitus, jota mahdollisesti kuorrutetaan paitsi RKP:llä myös vihreillä. Tämä vihreät on arvaus, mutta se perustuu siihen, että tuleva(kin) pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) liputti vihreiden hallitukseen tulon puolesta mm. MTV:n vaalikoneessa. Ja onhan vihreät kiva”viikunanlehti” - jos sellaista tarvitaan. Kokoomuksen syrjäyttäminen nähdyn vaalituloksen jälkeen olisi ilman muuta poliittista väkivaltaa - eli sellaista ei tulla tullaan näkemään.

Tällä palstalle olen useampaan kertaan aikaisemmin ihmetellyt, miksi SDP valitsi vaaliaseekseen pelottelun yhdessa SAK:n kanssa. Kun sillä porvarihallituksella aikansa peloteltiin, käy kuin vanhassa susi-sadussa: sellainen tulee. Tippuneet kansanedustajat ovat lasku siitä strategiasta. He ovat uhreja poliittisessa sodassa.

Jos SDP siirtyy oppositioon, on peloteltu jo sillä, että tupo-sopimusta ei ainakaan synny ja edessä tulee olemaan ikimuistoinen lakkosyksy, kun tuposopimuskausi päättyy. Muutenkin on uskottu, että edessä on vainovalkeat, kun SDP-SAK -akseli näyttää, ettei maata voi hallita ilman heitä. Nähtäväksi jää, onko poliittinen ilmapiiri muuttunut Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen ajoilta 1991-95. Toisaalta maanpolttotaktiikka olisi hyökkäys väärin äänestänyttä kansaa kohtaan - ehkä sitäkin mietitään pariin otteeseen.

Ilmassa oli selvästi myös presidentinvaalien kolmas kierros.

Sauli Niinistö keräsi Uudeltamaalta siis historiallisen yli 60 000 äänen (!) potin. Se on oikeasti paljon se. Siihen ei kukaan ole Suomen historiassa aikaisemmin kyennyt, ja tuskinpa vähään aikaan kykeneekään.

Nyt kysytään, mitä Sauli Niinistö tekee, kun paikkoja jaetaan. Vaihtoehtoja on muutama:

a) Niinistö lähtee hallituksen ulkoministeriksi (jos lähtee)?
b) Niinistö lähtee hallituksen valtiovarainministeriksi (jos lähtee)?
c) tai Niinistö lähtee eduskunnan puhemieheksi.

Ulkoministeri reissaa koko ajan, ja valtiovarainministerinä Niinistö on kakkunsa lusinut - eli entä eduskunnan puhemiehen paikka? Siinä olisi hyvä odotella seuraavia presidentinvaaleja ja haastaa ex-kilpakumppani Tarja Halonen keskusteluun tasavallan arvojohtajuudesta. Tällaisia voi pohdiskella yllätysvaalien jälkeisenä yönä… Ja puhemiehen paikka on perinteisesti tullut toiseksi suurimalle hallituspuolueelle - eli se tulee siis kokoomukselle.

Ja kun Vanhanen jatkaa pääministerinä, puheenjohtaja Kataisen luonnollinen paikka pitäisi olla valtiovarainministeriö. Sieltä käytetään puheenjohtajan poliittista valtaa kuten nähty on. Ja jos puolueen puheenjohtaja ei ole pääministeri, silloin täytyy olla valtiovarainministeri. Ville Itälän kohtalon luulisi olevan tuoreessa muistissa.

No.

Vanhanen kertoi, että käydään aidot hallitusneuvottelut. Mutta kun yllä mainitut ovat sen lähtökohtia, niin Heinäluoma voisi oikeastaan jo ilmoittaa, että puolue seuraa hallitustyöskentelyä katsomosta. Ohjelmakysymyksilläkään porvarihallitusta ei nyt voi ohittaa.

MTV:n vaalistudiossa yhdessä Niinistön ja Antti Kalliomäen (sd.) kanssa ollut puolustusministeri Kääriäinen povasi hallitusneuvotteluista “kimurantteja”. Uskotaan: politiikan toimituksilla eivät työt lopu missään välineessä.

Nyt alkaa kova kilpalaulanta seuraavan hallituksen ministereistä. Setä Arkadia ottaa mielellään vastaan kommentteja, kuka olisi kyvykkäin mihinkäkin hommaan hallituksessa… Moni kansanedustaja odottaa puhelinsoittoja näinä päivinä aamua yötä tummaan pukuun jo valmiiksi pukeutuneena. Ja naisilla jakku liituraidalla.

Ps.

Monessa torpassa on myös itketty: kansanedustajien vaihtuvuus oli normaalia kovempaa. Kansakunta kurittaa vaaleissa armottomasti ja muistuttaa kansanedustajia verisellä tavalla, että kyseessä on luottamustoimi. Setä Arkadian kokemuksen valossa moni loistavakin edustaja tippui, vaan ei auta itku markkinoilla. Kovinta kyyti taisi olla Vaasan vaalipiirin kepulaisille: peräti kolme istuvaa edustajaa eli Jukka Vihriälä, Aulis Ranta-Muotio ja Lasse Hautala tippuivat - Juha Mieto tulee tilalle.

Ps. 2.

Hallitusneuvottelut pääsevät virallisesti vauhtiin vasta reilun viikon päästä, kun eduskunta järjestäytyy. Mutta kabineteissa kuhina alkoi heti. Ja se jatkuu, kunhan politrukit pääsevät pahimman krapulan ylitse. Siis maanantaina aamupäivällä.

Poliittinen kenttä on ollut todella hermostunut, kun viime viikolla ei tullut yhtään puoluegallupia. Tämänkin palstan pitäjälle on tullut toinen toistaan kavalampia kiertotiekysymyksiä, milloin maikkari julkaisee gallupinsa.

No nyt se siis tulee.

Ja tällä viikolla kyselyt tulevat muiltakin välineiltä eli siis Hesarilta ja Yleisradiolta.

Hermostumisen taustalla on luonnollisesti Yleisradion toissaviikkoinen tutkimus ja SAK:n ja SDP:n tv-mainoskampanjan vaikutukset. Ylen gallupissa SDP:lle mitattiin jo reipasta pudotusta ja kokoomukselle nousua. Kepu tuntuu menevän ylhäisessä yksinäisyydessään.

MTV3:n uutisten Research International Finlandilta tilaama gallup vahvistaa SDP:n alamäen, kokoomuksen nousun ja kepun lihomisen – ja muutenkin Ylen kyselyn suuntaviivat. Tosin lievemmin. Ja se kannattaa muistaa, että eri tutkimuslaitosten lukuja ei voi aidosti vertailla toisiinsa.

Mutta kyselyn tulos on tässä:

Keskusta 24, 1%
SDP 22,8 %
Kokoomus 21,1 %
Vasemmistoliitto 10 %
Vihreät 8,7 %
KD 5,6 %
RKP 4,4 %
Perussuomalaiset 2,2 %
Muut 1,1 %

Kun vertaa aikaisempiin tuloksiin, SDP:n alamäki näkyy. Joulukuussa puolueen kannatus oli 23,3 %, helmikuussa 23,4 % - ja nyt siis 22,8 %. Keskustan kannatus oli joulukuussa 23,6 %, helmikuussa 23,7 % ja nyt siis 24,1 % Kokoomuksen sama sarja on 19,7 %, 20 %, 21,1 %.

Eli kepu johtaa, SDP alamäessä ja kokoomus nousussa.

Jostakin kuulen tosin tässä yhteydessä perttisuhosmaisen muistutuksen virhemarginaaleista ja kaikista muista kammottavista puutteista, mitä tulee eteen kun ihmiset vailla tohtorin tutkintoa (erityisesti toimittajat) ryhtyvät veivaamaan gallup-lukuja. Se on tietenkin syytä muistaakin. Eli kyselyn virhemarginaali on siis 95 %:n luotettavuustasolla 2 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen (otos oli muuten 2 224 henkilöä, joista kantansa ilmaisi 72,7 %.).

Eli jos virhemarginaalit ottaa huomioon, tulosta voi pyöritellä miten vain. Toisaalta kun katsoo tulosten etenemistä kuukausi kuukaudelta, kyllä kai se joistakin trendeistä kertoo…

Nyt hyvä kysymys kuuluu, miksi keskustan kannatus on näin korkealla ja SDP:n laskee. Sellaista ei ole nähty koskaan ennen, että vanha agraaripuolue keskusta olisi nousussa muutama päivä ennen vaaleja hallitusvastuun jälkeen. Vaaleissahan kepu sai äänistä 24,7 % ja SDP 24,5 % - kepu otti vaalivoiton 6000 äänen marginaalilla.

Siis mistä johtuu, että SDP:llä menee yhteisten neljän hallitusvuoden jälkeen huonosti ja kepulla hyvin?

Johtuuko se:

a) SDP:n tv-kampanjasta?
b) SAK:n tv-kampanjasta, vai:
c) Hallituksen noudattamasta politiikasta?

Vai mistä?

Kysymyksiä voi esittää vaikka kuinka paljon. Vaalikentillä SDP:n on ollut vaikea perustella esimerkiksi sitä, miksi tuloerojen kasvaessa varallisuusvero on poistettu sen hallitusvallan aikana. Vasemmistoliitto on tästä pirullisesti muistutellut.

Syitä on tietenkin muitakin. Matti Vanhasen pääministerisuosio on kiistaton ja Heinäluoman persoona ei ole sytyttänyt. Ehkä yksi syy on siinä, että SDP:llä on menossa on 12 vuosi yhtäjaksoisesti hallituksessa: alkaako hallitusväsymys näkyä ja haluaako yhä useampi ihminen uusia kasvoja politiikkaan. Mikä merkitys on ehdokasasettelulla? Jne.

Ja kaiketi jokin vaikutus on myös presidentinvaalien jälkihöyryillä: SDP-SAK:lainen valtahegemonia tuntuu ottavan lujille jo aika monelle.

Viimeinen kysymys kuuluukin: riittääkö kokoomuksen vauhti, että se puskisi viime metreillä vielä SDP:n edelle. Jos näin kävisi, se tietäisi porvarihallitusta ja sitä että kansaan pettyneet SDP ja SAK panisivat ainakin parin vuoden ajan palamaan kaiken sen, mikä olisi mahdollista.

Mutta eipä noilla luvuilla kannata vielä suuria vetoja lyödä.

Kysely muuten tehtiin 5. - 12. 3. - eli tuore on.

Ps.

Tilanne tuo painetta myös jäljellä oleviin tv-väittelyihin. Ensimmäinen kunnon tilaisuus välittää omaa sanomaa suurelle yleisölle on MTV:n keskiviikkoillan suora pääministeritaistelu klo 20-22. Tervetuloa seuraamaan!

Ps. 2

Puhemies Paavo Lipponen (sd.) päätti tänään poliittisen uransa. Viime töikseen hän mulkaisi eduskunnan toimittajalehteriä, ja kiitti hyvin tehdystä töistä. Samalla hän lupasi, että tavataan jossakin mukavassa paikassa. Sekunti meni, kun hän tarkensi, ettei tarkoita nahkurin orsia…

Illan puheenjohtajatentti kanavallamme on takana. Jos siitä jotakin johtopäätöksen voisi vetää, poliittinen taistelu mainosmaailmassa on kovempaa kuin puheenjohtajien kesken.

Kovimman suukovun herättikin alussa jälleen SAK:n mainos, joka muuten on innostanut tämänkin palstan kommentoijia uuteen ennätykseen. Mielipiteitä näkyy kertyneen peräti yli sata. Saa nähdä, millaisen vaikutuksen tekee SAK:n paikkomainos - täytyy sanoa, että lyhyessä ajassa järjestö rustasi tilalle ihan mainion tekeleen.

Mutta illan tentissä ei siis verisiä poliittisia irtopäitä lentänyt, vaikka vauhtia riittikin.

Itse en osaa ainakaan heti näin tentin jälkeen sanoa, kuka voitti, kuka hävisi. Kaikilla olin hetkensä ja Vesa Kallionpään ja Eeva Mikkosen vedolla myös pienempien puolueiden edustajat pääsivät hyvin ääneen.

Mutta kyllähän tämä Suomi on konsensus-maa: vaaleihin on puolitoista viikkoa, ennakkoäänestys on alkanut, mutta mitään kohtalokkaan suuria eroja puolueiden välille ei näytä siitä huolimatta syntyvän. Luulisi, että kovaa keskustelua syntyisi asiasta kuin asiasta - mutta ei.

Paitsi siis mainoksista.

Työllistämisratkaisuista - siis onko kyse tempputyöllistämisestä vai mistä - sentään tuli ilmi, että kokoomus on oppositiossa.

Myös rypälepommien siunauksellisuudesta näytti jonkinlaista eroa syntyvän, mutta Afganistanin Isaf-operaatiosta liki kaikki olivat samaa mieltä. Sekin on tämän tentin jälkeen tunnustettava jälleen kerran: Natosta ei näytä saavan juuri minkäänlaista keskustelua aikaiseksi. Ja turhaahan se tietenkin on, kun tasavallan presidentti on ilmoittanut, että hänen kaudellaan Natoon ei mennä.

Ja ilmastonmuutos on muotiasia - mutta eipä siihenkään kukaan millään tavalla hirttäytynyt.

Talouspolitiikassa puolueet toistelivat entisiä verokantojaan ja vihreiden kansalaispalkka-ajatukset tyrmättiin joka taholta.

Keskustelun päätteeksi puoluejohtajat yrittivät keksiä edes yhden keinon, jolla nukkuvat äänestäjät heräteltäisiin vaaliuurnille. Vaikealta tuntui. RKP:n Wallinin mielestä asiaa voisi auttaa, jos poliitikot osaisivat puhua selkokieltä (kumpaakahan kieltä Wallin tarkoittia?). Konkreettisin ehdotus oli Korhosella, joka ehdotti perehtymistä internetin käyttöön vaaleissa. Katainen innostui heti asiasta.

Ps.

Ennakkoäänestyksen 1. päivä on takana. Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä kävi äänestämässä 172779 suomalaista, mikä on 4,23 prosenttia äänioikeutetuista. Se on enemmän kuin vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Silloin ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä äänesti 127667 kansalaista, mikä on 3,12 prosenttia äänioikeutetuista. Saa sitten nähdä, mikä äänetysprosentiksi muuten tulee.

Ps 2

Tentit jatkuvat. Ensi viikolla MTV3:lle tulevat taas pääministeriehdokkaat parin tunnin loppurutistukseeen. Silloin on jo tosi kymyksessä, kun vaaleihin on enää muutama päivä. Ehkäpä siihen mennessä gallupeista selviää myös onko demarien alamäki jatkunut. Siihen asti puheenjohtajien toilailuja voisi seurata Huomenta Suomessa, jonka aamuissa paljastuvat mm. puheenjohtajien kokkaustaidot.

///Päivitetäänpä tuota alla olevaa kirjoitusta. Puolilta päivin näet aprikoin, vetääkö SAK kohutun tv kampanjansa pois. Olisin ollut valmis vaikka lyömään vetoa, että vetää. Ja iltaan mennessä vetikin. Jätän tuon kirjoitukseni vielä paikalleen, koska keskustelu SAK:n roolista jatkuu vilkkaana. Vaikka SAK siis vetikin kampanjansa pois, olen varma että tehty vahinko ei ole sillä pois pyyhitty. Joka tapauksessa SAK ehti myös puheenjohtaja Lauri Ihalaisen (sd.) suulla kehua mainoskampanjan eli kaiketi sillä oli siis SAK:n tuki ja siunaus, vaikka nyt sotku kaadettaneenkin mainostoimiston niskaan. Saapa nähdä mitä SAK keksii tilalle? Ja mainoksen kopioita on jokainen toimitus täynnä niin eiköhän se ole katsojien ilona kohtapuoliin YouTubessa ainakin. Ja historiaanhan mainos jää joka tapauksessa: mistään mainoksesta, jota ei ole virallisesti edes ajettu kertaakaan ulos, ei moista mölinää ole syntynyt - Setä Arkadia ///

Näinhän se aina käy: kun itkee, että vaalitaistelussa ei ole vauhtia, tilanne muuttuu hetkessä.

Kaksi asiaa sai poliittisen kentän hetkessä leimahtamaan: SAK:n provosoiva vaalimainos ja Yleisradion Taloustutkimuksella teettämä gallup, jonka mukaan SDP:n kannatus on vapaassa pudotuksessa.

Ylen kyselyn mukaan demareiden kannatus on pudonnut 22,3 prosenttiin ja ero keskustaan (24, 6 %) pompannut 2,3 prosenttiyksikköön.

Kokoomus on noussut SDP:n rinnalle 21,9 prosentilla ja kun katsoo käppyröitä virhemarginaalin puitteissa, kokoomus on mahdollisesti mennyt jo demareiden edelle.

Tätä ei ole ennen nähty, että SDP olisi tällaisessa alamäessä ennen vaaleja. Jos luvut pitävät paikkaansa, se tietää maahan porvarihallitusta.

Eli demareille on käymässä kuten sadun hahmolle: kun aikansa sutta huutaa, niin kyllä se tuleekin. Se peloteltu porvarihallitus siis.

Ja ketä SDP voi tilanteestaan syyttää?

Ei ketään muuta kuin itseään. Ja sisarjärjestöään SAK:ta.

Vaalikamppailun aikana mikään muu taho ei ole provosoinut ja pelottelut yhtä paljon kuin SDP-SAK. Koska muut ovat olleet hiljaa, on helppo sanoa, että SDP meni mattoon omasta heitosta. Peili on puolueelle tällä hetkellä varmaankin paras tutkimuslaitos. Uhkakuvien maalailu ei näytä toimivan vaalikarjan paimentamisessa. Kohta kai on lupa odotella niitä poliisiministeri Rajamäen povaamia yhteiskunnallisia levottomuuksia…

SDP:ssä ja SAK:ssa onkin painettu jo paniikkinappula pohjaan.

Puhelimet ovat kuumina, kun mietitään, voiko strategiaa enää muuttaa. Aikaa on vain kaksi viikkoa.

Kuuna herran päivänä yhdestäkään vaalimainoksesta ei tässä maassa ole noussut sellaista meteliä kuin SAK:n kohutusta tekeleestä. SAK:n vaalimainoksen saaman kritiikin myötä samaan pataan menevät monelta myös SDP:n omat vaalimainokset, jossa pelotellaan sinisellä maailmalla. Demarikansanedustajatkin ovat keskenään ihmetelleet, kuka ihme keksi viholliskuvaksi juuri Suomen lipun värit - joita mm. ryhmän urheilukansanedustajat Arto Bryggare ja Antti Kalliomäki ovat puolustaneet menestyksekkäästi maailmalla.

Kampanjatoimisto voi onnitella itseään.

Vaaleihin on aikaa kaksi viikkoa ja kuvaavaa on, että SDP:n istuvat kansanedustajat alkavat paniikkitunnelmissa yksi toisensa jälkeen ottaa eroa SAK:n vaalikampanjaan. Ryhmän varapuheenjohtaja Jukka Gustafsson vaati lauantaina mainoksen hyllyttämistä. Forssalainen kansanedustaja Minna Lintonen luonnehti sitä irvokkaaksi. Myös Arto Bryggare sanoi itsensä irti mainoksesta.

Ja näin näyttää kärkiehdokas Maria Guzenina-Richardson blogissaan SAK:n touhuun suhtautuvan:

“SAK:n mainoskampanja ei minulle tietenkään kuulu, mutta haluan ilmaista inhoni moista ajattelua kohtaa. Maailma ei ole mustavalkoinen. Politiikkaa pitää tehdä siltoja rakentamalla, ei juoksuhautoja kaivamalla.”

Jos arvata saa, SAK:lta tulee viimeistään maanantaina ilmoitus, että se vetää kampanjansa pois. Tv-mainosten pitäisi nimittäin alkaa pyöriä maanantai-iltana.

Se päätös ei tule olemaan miljoonan jäsenen SAK:lle helppo. Tekee SAK niin tai näin, järjestön maine on tuhriintunut.

SAK:n vaalitouhut muistetaan taas pitkään.

Ps 1.

Ylen Taloustutkimuksen gallup oli mielenkiintoinen muutenkin kuin kärkikolmikon osalta. Sen mukaan myös Vasemmistoliitonkin kannatus on laskussa. Vasemmistolla ei nyt tunnu menevän putkeen.

Ps 2.

Henkilökohtaisesti toivon, että SAK pitäisi mainoksensa. Jos politiikan heittää siitä sivuun, niin on se pirun hauska. Oiva Lohtander on arvostettu näyttelijä, mutta tästä SAK-roolistaan hänelle pitäisi antaa Oscar-palkinto vai mitä jusseja ne kulituuri-ihmiset täällä Suomessa toisilleen jakavatkaan.

Vaaleihin on kaksi viikkoa.

Ei uskoisi.

Edellisessä kirjoituksessa pyysin herättämään, jos jotain tapahtuu. Ajattelin, että jos vaalitaistelu ei virkisty, turha siitä on kirjoittaakaan. No, mitään ei ole tapahtunut eikä kukaan ole herättänyt, mutta työnantajan kuivanpuoleinen huomautus siitä, että tämän palstan pitäminen kuuluu työnkuvaan ja että siitä maksetaan palkkaa (niukanpuoleisesti tosin) saa sormet juoksemaan taas näppäimistöllä kuin kohmeinen hiirilauma maaliskuisella arolla (mikä kirjallinen vertaus!).

Niin että yritetäänpä taas.

Tämän viikon huipennushan nähtiin jo alkuviikosta, kun SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma haastoi keskustan Matti Vanhasen keskusteluun puolueiden välisistä eroista. Asia oli kilpailijan radiouutisten jossakin lähetyksessä rankattu uutisarvoltaan lähetyksen kakkoseksi. On se tosi hienoa, että vaalien alla päähallituspuolueiden puheenjohtajat haastavat toisiaan esittelemään puolueiden välisiä eroja. Kaiken kukkuraksi Vanhanen lupasi ottaa haasteen vastaan (keskustelun piti muuten tapahtua ensi viikolla, mutta se ei onnistu, koska demarilähteiden mukaan “Vanhanen perui osallistumisensa ja juoksee karkuun.”)

Mutta mietitäänpä nyt hetki tätäkin asiaa..

Tulee hakematta mieleen jotakin Tuntemattoman Sotilaan Lahtisen jurputuksesta, kun hän veti sitä ahkioitaan talvipakkasessa:

- On, on perkelettä. Tulis kuula ja tappais. Kyllä sitten pitää olla hommaa. Ja kunnanpösö istuu keinutuolissansa ja laskee viljantrokausrahoja. Minä sanon, että jos jostakin tulis vielä semmonen ihminen, jonka päätä ei olis ihan kokonansa tällä koohotuksella sekotettu. Meinaan ettei se ymmärtäs maailman menosta muuta kun sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin minä sanon että se ihmettelis. Kun isot miehet vetelee tämmöstä perkeleen kelkkaa pitkin mettiä edestakaisin…

Niin, että puoluepösöt tosiaankin keksivät, että vaalien alla voisi keskustella puolueiden välisistä eroista…Luulisi tuon tuon olevan vaalien alla sellainen itsestäänselvyys, ettei sitä tarvitsi toistella. Jos tulis semmonen ihminen, jonka päätä ei olisi tällä koohotuksella sekotettu, se saattaisi luulla että siitä puheenjohtajille palkkaa maksetaan.

Mutta kai se tässä ennätyslaimeassa vaalitaistelussa kelpaa uutiseksi tuokin.

Viikon erityiskiitoksen ansaitseekin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.

Oltakoon SAK:n tv-vaalimainoksesta mitä mieltä tahansa, se on tähän mennessä ainoa seikka, joka on tuonut väriä tasapaksuun vaalikeskusteluun. Oiva Lohtanderin erinomaisesti esittämä karikatyyrihahmo on nostamassa sellaisen keskustelun, jota mikään muu ei ole tähän mennessä saanut aikaan.

Yrittäjät ovat verisesti loukkaantuneita ja kokoomus on nostanut mainoksen yhdeksi vaalitaistelunsa osaksi.

Puolueen kärkiehdokas Sauli Niinistö paheksui torstai-iltana uutistemme haastattelussa, miten “amerikkalainen lokakampanja” on tullut Suomeen vastenmielisellä tavalla. Niinistö ihmetteli, miten “kumpikaan herroista Heinäluoma tai Ihalainen ei tule kasvoillaan esiin” kommentoimaan mainoksiaan.

- Likaisen työn tekijät näköjään vain ovat näkyvissä. Se ei ole kyllä tapana suomalaisissa yrityksissä. Siellä johtajat tulevat kyllä kommentoimaan ja kantamaan vastuun, Niinistö vinoili SAK:n Lauri Ihalaiselle.

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan kyseessä on mustamaalaus ja mainonta hakee tietoisesti “jyrkkää vastakkainasettelua”.

Tosiasia on kuitenkin se, että SAK:n vaalimainoksesta potkua vaalityöhön saavat sekä ay-demarit että porvarit.

Vastakkainasettelu sopii kummallekin. Sen kun vielä näkisi, että SAK lopettaisi hurskastelemasta, ettei ole muka SDP:n asialla.

Sitä paitsi Lohtanderin esittämä mässäilijä ei välttämättä tuo kaikille mieleen porvariyrittäjää. Hyvin toimeentulevia pulskia ahmatteja löytyy myös ammattiliitoista, joiden kassat ovat paisuneet vuosien jäsenmaksujen myötä. Netissä joku irvileuka olikin jo pannut mainoksen Lothanderin ja Paperiliiton Jouko Ahosen (sd.) kuvat vierekkäin otsikon “Hehän ovat kuin kaksi marjaa” alle.

Muutenkin vaalitaistelussa tv-mainokset ovat nousseet aikaisempia vuosia keskeisempään rooliin. Porvarit vetävät hernettä nenään demarien pelottelumainonnasta ja koettavat vastata kisaan Niinistön ja Kataisen naamoilla. Keskustan vaalihahmo yrittää keskellä todistella katsojalle että kaikki ovat kepulaisia pohjimmiltaan.

Samalla kun tv-mainonta on noussut pääosaan, ideologia tuntuu siirtyneen puoluetoimistoilta mainostoimistoille.

Ehkä lopullisesti?

Ei ihme, ettei varsinaiseen vaalikeskusteluun sitten jääkään eväitä. Puoluejohtajien ei tarvitse tapella, kun mainostoimistojen luomat hahmot tekevät sen heidän puolestaan.

Ps.

Mikä onkaan vuodenajan merkitys vaalikuumeen nousulle ja äänestysprosentille? Kuka jaksaa kiinnostua katujen ja torien vaalitempauksista, kun keli on mitä on - jos ei ole jäätävä pakkanen, niin sitten loska kastelee. Vaalit toukokuulle! (Ja mummoille suklaata! Ja konjakkipullojen pohjista kuprut pois!)