Tervehdys taas kaikille!
On taas se aika vuodesta, jolloin jääkiekkoilu elää vuoden hienointa aikaa. Täällä playoffsit ovat kuumimmillaan, SM-liigan finaalit on pelattu ja Suomessa valmistaudutaan huikeisiin kotikisoihin. Onnittelut vaan JYPille mestaruudesta -- 1992 oli Hippoksella vähän erilainen tunnelma.
NHL:ssä muutama joukkue on jo selviytynyt toiselle kierrokselle ja toiset vielä taistelevat sinne pääsystä. Pleijareita on niin vaikeaa katsoa, kun itse ei ole mukana. Mutta huikeeta lätkää tällä hetkellä pelataan – kertakaikkisen loistavaa viihdettä, jota näkee vain pleijareissa.
Näistä peleistä paistaa läpi, miten intohimo, viha ja nälkä voittaa kaivetaan ulos vaikka väkisin, keinolla millä hyvänsä. Niin hienoa kiekkoa kuin ollaan nähty tähän mennessä, niin on siellä negatiivistakin tapahtunut. Ikävä kyllä, herää kysymys onko kaukalo enää turvallinen paikka??? Huolestuttavaa on se, että varsinkin tänä vuonna ylilyöntejä on tullut tavallista enemmän. Vaikka taistelu on kovaa, on toisen pelaajan kunnioittaminen kaikki kaikessa – se on tyystin hävinnyt.
Brendan Shanahanin johtama kurinpitoryhmä on vaikeassa tilanteessa. NHL ei halua antaa tähtipelaajilleen pitkiä pelikieltoja, koska pleijarit ja laji tarvitsevat tähtiä. Mutta säälittävää on ollut katsella näitä törkyyksiä, joita tänä vuonna on nähty. Asiaan on mielestäni kaksi ratkaisua. Toinen on pelaajayhdistyksen tehtävä, siis meidän pelaajien. Kesän NHLPA-palavereissa on otettava tämä asia isosti esiin. Toisen pelaajan turvallisuus ja kunnioittaminen on ensisijaisen tärkeää ja asian korjaaminen lähtee vain meistä pelaajista. Se toinen ratkaisu on Mr. Shanahanin ryhmän tehtävä -- vieläkin kovemmat rangaistukset! Jos 7 miljoonaa dollaria ansaitseva pelaaja saa 2 500 dollarin sakon jostain hölmöilystä, on tuomio täysi vitsi! Tänä vuonna on nähty enemmän pelikieltoja kuin aikaisemmin, mikä on huolestuttava merkki. Mutta pidemmät pelikiellot auttavat varmasti -- 10 pelin kielto 7 millin miehelle on melkein millin paukku omassa lompakossa. Viimeistään se laittaa miettimään, että kannattaako hölmöily! Pleijareiden ongelma on kuitenkin siinä, että palkkaa tältä ajalta ei tule, eli taloudellisesti pelikielto ei pelaajaan vaikuta. Sen takia pidemmät pelikiellot on ainoa vaihtoehto. Mielenkiinnolla tulen siis katselemaan taistelua Stanley Cupin voitosta.
Siellä Suomessa eletään varmaan jo kisahuumassa. Eihän kotikisoja turhan usein ole. Kyllä mullakin kova kiinnostus lopulta oli tulla, vaikkakin olin aikaa sitten jo ilmoittanut, että maajoukkueura olisi ohitse. Mulla oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa -- tulla kisoihin ja lopettaa ura siihen tai pelata vielä vuosi Duckseille. Kumpaankin savottaan ei näillä maileilla olisi enää pystynyt. Tosin ensi vuodesta en vielä tiedä, mutta nyt on aikaa kuitenkin levätä ja antaa kropan palautua kovasta kaudesta. Harva ymmärtää, miten raskas onkaan pelaajan kausi ja varsinkin NHL-kausi. Päätös lähteä kisoihin kauden jälkeen on oltava sellainen, että ”ilman muuta lähden heti tulemaan”! Siis juuri sellainen kuin esim. Valtterin päätös oli Detroitin pudottua. Virtaa pitää vielä löytyä ja olla terve. Ja hei -- ei maajoukkueessa pelaaminen pidä olla velvollisuus -- se on etuoikeutettu mahdollisuus harvoille ja valituille, jotka saavat omaa maataan koko kansan valvovan silmän alla edustaa. Siihen leikkiin ei voi lähteä ilman täydellä teholla sykkivää leijonasydäntä. Otan esimerkin omalta kohdaltani. Ennen 2003 kotikisoja meidän kausi Sharksissa oli ohi, mulla ei ollut sopimusta seuraavaksi kaudeksi ja polvikin oli huonossa kunnossa. Mutta halusin kotikisoihin niin paljon, että ostin itse itselleni vakuutuksen loukkaantumisen varalta. Ja vaikka vakuutus maksoi tuhansia euroja, eikä se edes kattanut ”sitä” polvea, niin leijonasydän kehotti lähtemään. Olihan se aika kallis kokemus siitä Ruotsi-tappiosta, heheh!
Näillä mennään taas… Tsemppiä Leijonille peleihin ja kaikille kiekkofaneille nautinnollisia kotikisoja. Täällä eletään hengessä mukana!
Terveisin Teemu
PS. Loppuun pikku vinkki joukkueelle ja liitolle. Ei ole sattumaa, että 27 vuotta sitten on viimeksi voittanut isäntämaa kotikisat. Hässäkkä joukkueen ja pelaajien ympärillä tulee olemaan valtava. Työrauha pelamiselle on löydyttävä, se on kova haaste. Kaikki ylimääräinen on liikaa. Good luck boys!


Mitä enemmän ikää, sitä kauemmin palautuminen kestää. Jos Anaheim olisi mennyt tällä kaudella seitsämänteen finaaliin niin urasi olisi loppunut siihen?
Kysehän on loppuunpalamisesta, se voi olla terveydellistä ja/tai henkistä ja jokainen urheilija tuntee itse oman tilansa parhaiten. Liika on liikaa, pitää osata kieltäytyä vaikka se ei ole mukavaa. Itselleen pitää olla rehellinen.
Toivottavasti nivelesi ovat ok, joten eiköhän juhannuksen jälkeen kutinaa taas löydy… henkinen palautuminen on enemmän itsestä kiinni kuin fyysinen.
Elämä ja ura pitää elää täysillä ja nauttia kun voi vielä nauttia, kun pelaat niin kauan kuin voit nhl:ssä, tiedät tehneesi kaiken voitavan silloin ei jää mitään jossiteltavaa ja on helpottunut olo.Sinulla on vielä paljon annettavaa kiekoilulle suuret mestarit tullaan muistamaan ikuisesti.Luovuttamisesta jaa ikävä olo niin muille kuin ennenkaikkea itselle loppu elämäksi.Muista tämä niin voit viettää huojentuneena eläkepäiviä.Perheesi kyllä ymmärtää myöhemmin, jos ei nyt.
”PS. Loppuun pikku vinkki joukkueelle ja liitolle. Ei ole sattumaa, että 27 vuotta sitten on viimeksi voittanut isäntämaa kotikisat. Hässäkkä joukkueen ja pelaajien ympärillä tulee olemaan valtava. Työrauha pelamiselle on löydyttävä, se on kova haaste. Kaikki ylimääräinen on liikaa. Good luck boys!”
Komppaan. Työrauha pitää olla ja matala profiili. En koskaan unohda niitä edellisiä kotikisoja, jolloin pelaajia vietiin happeningistä toiseen. Ei sillä linjalla menestytä. Mahdolllisimman vähän pelaamisen ja harjoittelun ulkopuolisia asioita. Joukkkueen pitää saada keskittyä suorittamiseen jäällä.
http://www.youtube.com/watch?v=1Ej9C8Jbs2U
Ok, onnea suunnitelmillesi, joista et tiedä vielä mitään:) -Olet kyllä tehnyt sekä kotimaan että eri NHL-joukkueiden faneillesi paljon töitä, ja antanut elämyksiä monille katsomoissa. Nyt taitaa olla aika meidän maija- ja mattimeikäläisten kuin myös mediankin kiittää sinua menneistä vuosista. Jos niin haluat, niinkin on hyvä.-Kiitos, Teemu! Kai täältä joskus nousee joku, joka on jotakuinkin lähellä osaamistasi, -mutta tuo Sydämesi ja halusi auttaa etenkin sairaita lapsia, toivottavasti sille löytyy edes puoliksi sellainen, joka vetää apua puoleensa. -Ethän sitä lopeta, jos jotain aiot lopettaa? Onnea kaikkeen loppuelämässäsi. Toivottavasti se puolestaan antaa sinulle jotain jolla kompensoida menetyksiäsi siviilielämässä, vaikkakin perheesi on koko ajan kulkenut rinnallasi. Uskon, että me kaikki toivomme sitä, että niin on jatkossakin. -Wishing well! JK2
http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/nhl-tahti-nolasi-itsensa-helsingin-yossa-selanteen-pitaisi-antaa-pojalle-selkasauna
Mitäs mieltä tästä..
Poikani 4v. Sanoi kun kehuin vehasen petriä pelin jälkeen : mutta teemu selänne on kyl paras! Mitäs tuohon sitten lisäämään. Teemu faneja kun ollaan isäni ja poikani kanssa. One more year! Ehkä jopa winnipegissä?
Pitääkö Suomen pojan tienata 20 milj. dollaria kaudessa, että osaisi tehdä maalin. Jokinen pärjäisi Ö-divarissa, että osaisi 150 maalipaikasta tehdä kaksi. Yleensäkin Suomi pärjäisi ilman NHL-apuja paljon paremmin, koska niillä on näytön haluja, kune eivät ole vielä tehneet rahaa. Joukkueena Suomi on hyvä, koska valmennus on hyvä Pelicans juoppoa lukuun ottamatta. eikä Suomi osaa vaihtaa maalivahtia ajoissa.
A handbag whose shape is the opposite of your body type suits you best. Louis Vuitton Outlet If you’re petite and curvy, get one that’s long and slim.
Your option should be depending on its disposition and strength. You should review the Louis Vuitton characteristics and advantages of training collars out there in the industry.
–!@yibin They are considered to be a must for every elegant lady.–!@yibin