-
Rock Around The Blog
Kirjoittaja Sami Ruokangas on musiikkifriikki; uutispäällikkö ja toimittaja. Blogi musiikista, musiikista ja musiikista. Sarjakuvista, kitaroista, elokuvista, lumilaudoista, televisiosta, netistä, levyistä, drinkeistä, blogeista. Populaarikulttuuria ja miehen elämää.
Aiheet
- Aiheeton (13)
- Blues (61)
- Elokuvat (9)
- Festarit (49)
- Hevi (67)
- Kantri (15)
- Keikkapaikat (141)
- Kirjat (18)
- Levyt (138)
- pelit (3)
- Rock (182)
- ruoka ja juoma (9)
- Sarjakuvat (7)
- Televisio (24)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2010
The Darknessin joulubiisi taas listahuipulla
Viime viikonloppuna levyhyllyssäni vastaan tuli brittibändi The Darkness. Moniko enää muistaa heitä? Valitettavan tyypillinen menestystarina, joka päättyi kahden mainion levyn jälkeen laulajan päihdeongelmiin ja bändin hajoamiseen. Kuuntelin pitkästä aikaa molemmat kiekot, Permission to Land ja One Way Ticket to Hell…And Back. Hyviä ovat yhä ja tätä bändiä on ollut ikävä. Pitkien levyjen rinnalta hyllystä pilkisti The Darknessin joulusingle vuodelta 2003, Christmas Time (Don´t Let The Bells End). Hauska kappale, jota kuunnellessani googletin bändiä. Ihmeekseni löysin netistä tiedon, että biisi oli Englannissa viime viikolla BBC:n rocklistan ykkösenä! Taustalla on helppo ja halpa nettilataaminen ja siihen kehottava Facebook-kampanja. 2003 biisi ei aivan päässyt … Lue loppuun
Helloween 1988 ja 2010
Helloween soitti voimametalliaan eilen Helsingissä ja tiistaina Tampereella. Kulttuuritalo on yleensä soundien puolesta kehno paikka rockille. Nämä sakemannit saivat soundit pelaamaan kirkkaina, vaikka volyymikin oli suuri. Muutenkin keikka oli hyvä ja Helloween kovassa vedossa. Hyvien soundien ansiosta soiton tiukkuus pääsi oikeuksiinsa. Andi Deris laulaa kuin Priestin Rob Halford 80-luvulla. Lämppärinä soittanut Stratovarius ei sen sijaan meikäläiselle kolahda. Tolkin aikoina tämä Helloweenin ja Yngwie Malmsteenin suomalaisruotsalaissaksalainen yhdistelmä vielä jotenkin kiinnosti, mutta enää ei uppoa. Eilinen oli Helloweenin osalta hyvä ilta, muttei vetänyt vertoja keikalle, jonka näin Helsingin Jäähallissa lokakuussa 1988. Pääesiintyjä oli Iron Maiden ja lämppäri Helloween. Maiden oli julkaissut hienon progressiivisen … Lue loppuun
Kantrimies Kari Tapio
Suruviestin saavuttua yllättävän moni rakas blogini lukija on lähestynyt minua aiheesta Kari Tapio. On kysytty tunsinko häntä tai olinko tavannut. Monessa olen haastattelumikkeineni ja kitaroineni ollut mukana, mutta Kari Tapion tapasin vain muutaman kerran. En tuntenut häntä henkilökohtaisesti, mutta tapasin tuttujen muusikoiden seurassa. Kun esim. Karin levylle huuliharppua soittaneen Ahlqvistin Pepen kanssa kahvittelimme MTV:n kanttiinissa, paikalla pyörähti myös solisti itse. Ensimmäisen kerran tapasin Kari Tapion 90-luvun alussa Jyväskylässä. Mukana olivat Peer Güntin rumpalilegenda Twist Twist Erkinharju ja Karin poika, Stonen kitaristi Jiri Jalkanen. Tapaaminen oli hieman viinahuuruinen, joten ei siitä tässä yhteydessä enempää, vaikka muisto on kaunis. Kari Tapion musiikin tunnen kyllä. Kari … Lue loppuun
69 Eyes: Elvistä akustisesti
69 Eyes kiertää tällä hetkellä Suomea, soittaen akustisia keikkoja. Näin setin Helsingin Virgin Oilissa. Harvoin näkee hardrockin ääressä noin naisvaltaista yleisöä. HIM:in uudenvuoden sessiot sentään ovat samaa luokkaa. Moni nainen näytti tulleen akustista erikoisuutta todistamaan Suomen rajojen ulkopuolelta. Venäjältä ja Etelä-Amerikasta oli jengiä. 69 Eyesin Perfect Skin tuli mieleen katsellessa törröttäviä huulia ja silikonirintoja. Osa biiseistä toimii paremmin akustisesti, osa heikommin. Kokonaisuus meni tukevasti plussan puolelle. Meikäläiselle hyvän illan takasi pelkkä Elviksen Flaming Star, lapsuuden suursuosikkini. Doorsiakin kuultiin, totta kai. Jussin rumputaide näyttää kännisekoilulta, mutta toimii ja ilahduttaa yleisöä kuin Philty Animal Taylorin kohellus aikoinaan Motörheadissa. Toistan itseäni, mutta totean … Lue loppuun




