Rankkipotku

Yleisesti puhutaan siitä, kuinka tärkeää pisteiden saalistaminen Valioliigassa on juuri joulun pyhien aikana. Managerien täytyy kierrättää pelaajiaan ja pitää kausi kulkemassa oikeaan suuntaan periodilta, joka alkaa juuri ennen joulua ja päättyy ennen tammikuun ensimmäistä lauantaita ja FA Cupin kolmatta kierrosta.

Kamppaileeko seura sitten mestaruudesta, europaikasta vaiko putoamista vastaan, saattaa kauden lopputulema määräytyä jo tänä aikana.

Tällä kertaa näyttää kuitenkin siltä, että kaikki ovat pysyneet samoissa asemissaan ja yllätystuloksia on nähty niin paljon, että kaikki voivat toistaiseksi olla iloisia. Ainoastaan Evertonin David Moyes ja WBA:n Roy Hodgson ovat keränneet niin paljon pisteitä, että voivat sanoa joulupukin käyneen vierailulla.

Tämä aika vuodesta merkkaa myös kauden puoliväliä, joten lienee oikea hetki laittaa pää pölkylle ja nimetä oma kauden ykkösmiehistöni – tähän asti.

Valinnat eivät olleet helpompia kuin ennenkään, ja monelle paikalle oli useita tulijoita. Olenkin varma, että minun 4-4-2:seni ei ole kaikkien mieleen.

Joka tapauksessa, olkaa hyvät:

David De Gea (ManU) – Piti joukkueensa mestaruuskamppailussa, kun tilanne kävi tukalaksi syksyllä.

Kyle Walker (Tottenham) – Englantilaisen futiksen eniten kehittynyt laitapuolustaja.

Vincent Kompany (Man City) -- Todellinen voimanpesä puolustajaksi ja suurin syy Cityn vähiin päästettyihin maaleihin.

Fabricio Coloccini (Newcastle) – Pelaa kuin mieletön, ja joukkueen puolustus näyttää entistä vankemmalta hänen kanssaan.

Jose Enrique (Liverpool) – Asettui hyvin Liverpooliin ja on kotonaan kummankin suunnan pelissä.

David Silva (Man City) – Saa Cityn raksuttamaan, kun hommat eivät suju odotetusti – ilmiömäinen silloin kuin joukkuekin on.

Scott Parker (Tottenham) -- Ei ole sattumaa, että Spurs päästää aiempaa vähemmän maaleja ja kantaa Lontoon lippua Valioliigassa.

Frank Lampard (Chelsea) – Jälleen kerran johtava keskikentän maalintekijä, vaikka rooli onkin pienentynyt viime peleissä.

Gareth Bale (Tottenham) -- Jos ei pelaisi Ison-Britannian olympiajoukkueessa jalkapalloa, voisi helposti olla mukana yleisurheilussa – mikä kone!

Wayne Rooney (ManU) -- Viime aikojen vaikeuksista, ja keskikentän visiitistä, huolimatta hänen 13 maaliaan ovat auttaneet Unitedia pysymään kärjen tuntumassa.

Robin van Persie (Arsenal) – On liekeissä! Pitää käytännössä omin jaloin Gunnersia europaikoilla.

Penkillä

Joe Hart (Man City) – On tehnyt osansa Cityn kärkipaikan eteen.

John Terry (Chelsea) – Hän ei haluaisi olla täällä!

Phil Jones (ManU) – Monipuolisuus on hänen valttinsa.

Yaya Toure (Man City) –Hämäävän taitava kokoisekseen.

Nani (ManU) – Antaa leveyttä, kun sitä tarvitaan.

Sergio Agüero (Man City) – Tulikuuma rangaistusalueella.

Demba Ba (Newcastle) – Vaarallinen mies ilmassa ja maassa.

Todella moni muukin pelaaja on tehnyt vaikutuksen tähän asti, mutta valitettavasti vain 11 mahtuu kerrallaan kentälle.

Nyt tiedämme kuinka vaikeaa Sir Alexin, Mancinin, AVB:n ja kaltaistensa on tehdä pelaajavalinnat.

Hauskaa alkanutta vuotta kaikille!

Lähestyessämme joulua ei juuri mikään ole muuttunut Englannin Valioliigassa kauden alusta.

Manchesterin lähialueen viidestä joukkueesta kaksi hallitsee liigan kärkipäätä ja kolme on taulukon pohjalla.

Perinteisesti joulun ja uudenvuoden aikaan pelatut pelit ennakoivat vahvasti sitä, miten liiga jatkuu keväällä ja näin saattaa hyvin käydä tänäkin vuonna.

Manchesterin suuret joukkueet taapersivat eurokentillä, mutta Valioliigassa molemmilla on syksyltä vain yksi tappio ja liigasta saattaakin muiden kompasteltua muodostua kahden hevosen kisa.

Unitedilla on ollut selkeästi enemmän vastoinkäymisiä kuin monilla muilla. Niin paljon joukkueella on ollut loukkaantumisia joka tontilla. Silti joukkue on vain kahden pisteen päässä arkkivihollisistaan. Sunnuntain QPR-voitolla vanha kettu Alex Ferguson johdatti joukkueensa taistelemaan taulukon piikkipaikasta ensi vuoteen lähdettäessä.

Joukkue on ottanut seitsemästä edellisestä ottelustaan 19 pistettä ja kohtaa kolmessa seuraavassa ottelussaan Fulhamin, Wiganin ja Blackburnin. ManU saa pelaajia sairastuvalta ja se saattaa vahvistua myös siirtoikkunan auettua, joten keväälle voimme odottaa todella taistelevaa Red Devils –joukkuetta.

City kohtaa puolestaan kotonaan fyysisen Stoken ja vieraissa sekä West Bromwichin että Sunderlandin. Sillä on paperilla siis ainakin vähän haastellisemmat pelit. Myös Mancini odottaa joukkueensa pysyvän huipulla ja tietää, että ManU kohtaa ensi vuoden alussa vieraskentällä Arsenalin, Chelsean ja Tottenhamin kaltaiset joukkueet.

Liigaa vuoden ensimmäisenä päivänä johtanut joukkue on monesti myös nostanut pokaalin kauden päättyessä. Näin ollen molemmat manchesterilaisjoukkueet taistelevat tosissaan jokaisesta pisteestä ja ne saavat niistä varmasti myös psykologisen edun tammikuun kahdeksantena päivänä pelattavaan joukkueiden väliseen FA Cupin otteluun.

Taulukon alaosasta löytyy kaksi manageria, jotka saavat hyvin todennäköisesti kenkää. Ainakin toinen heistä joutuu varmasti lähtemään, ellei saa pisteitä juhlapyhien aikana. Jos ei jo ennen sitä.

Boltonin Owen Coylella ja Blackburnin Steve Keanella on toistaiseksi seuraisien luottamus, mutta etenkin Blackburnin fanit ovat tehneet mielipiteensä selväksi.

Coyle tietää, että nyt on tosi kyseessä. Hän kertoi viikonlopun tappiollisen Fulham-pelin jälkeen ottavansa syyn koko kauden huonoista otteista niskoilleen ja tämä antaa seuralle hyvän syyn potkia hänet pois. Joukkue on kuitenkin liigan viimeisenä ja todennäköisin putoaja.

Ei pidä yllättyä, jos toisessa ellei molemmissakin näistä seuroista nähdä uutta manageria lähitulevaisuudessa.

Wiganin Roberto Martinezilla on oikeasti omistaja David Whelanin luottamus. He molemmat tietävät miten vaikeaa on pyörittää Wiganin kokoista seuraa Valioliigassa ja siksi olisikin iso yllätys jos Rugby townin manageriosastolla nähtäisiin muutoksia. Martinez on tehnyt ihmeitä pitäessään Wiganin sarjassa ja Whelan epäilemättä haluaa niitä lisää.

Ei liene suurikaan yllätys, mitä nämä managerit haluavat joululahjoiksi.

Manchester Cityn manageri Roberto Mancini on yhden uransa kovimman paikan edessä.

Kun otetaan huomioon, että hän kasvoi roomalaiskatolisena alttaripoikana uskonnollisessa perheessä, jossa jalkapallo oli vain toinen iso asia elämässä, saagaa Carlos Tevezin kanssa voidaan kuvailla mauttomaksi. Sen jälkeen, kun hän on kääntänyt toisen poskensa ja yrittänyt tulla toimeen arvaamattoman argentiinalaisen kanssa, kuppi ei ole ainoastaan tullut täyteen, vaan se on jo totisesti läikkynyt yli. Maaleja sylkevästä hyökkääjästä on nyt tullut rasite isoja rahoja käyttäville sinipaidoille.

Viimeisen vuoden perusteella ainoa yllätyksellinen asia on, että jotkut ovat yllättyneitä tästä.

Tevez on “vieraillessaan” perheensä luona Argentiinassa tai lentäessään itään lomailemaan tyttöystävänsä kanssa ehtinyt jossain ihmeen välissä tekemään pari siirtopyyntöä. Hän on tehnyt selväksi, ettei ole onnellinen Manchesterissa. Se johtuu säästä, kehnosta ravintolaruoasta ja kaikesta muusta, mikä tulee mieleen, kun hänet on pudotettu Eastlandsin nokkimisjärjestyksessä alaspäin. Näyttää siltä, että uhkaava kilpailutilanne – Dzekon ja Agueron hankintojen myötä – ei sovi hänelle.

Teveziltä tuli samanlaisia lausuntoja, kun hän oli Manchester Unitedissa ja Dimitar Berbatov hankittiin Old Traffordille. Kuten Gary Neville mainitsi elämänkerrassaan, Tevez näytti menettävän kiinnostuksensa harjoittelua ja pelaamista kohtaan samoihin aikoihin – juuri kun taistelu peliajasta alkoi.

Nyt näyttää siltä, että Cityn johtavat voimat ovat tukeneet manageriaan. Ihan oikein. Tevez häiritsi kauteen valmistautumista harkitsemattomilla kommenteillaan ja on käyttäytynyt parhaimmillaankin kuin lapsi, joka ei saa tahtoaan läpi. Kaikkien kannalta paras ratkaisu olisi, että Tevez lähtisi mahdollisimman pian ja pääsisi pelaamaan uudessa seurassaan, kun tammikuun siirtoikkuna aukeaa.

Joka tapauksessa kun otetaan huomioon taloudelliset seuraamukset kymmenien miljoonien puntien menettämisestä, jotkut seuran vanhimmista pomoista ovat haluttomia päästämään Teveziä pois alennushintaan. Lisäksi Tevez on kommentoinut, että on koko ajan ollut ja on yhä valmis pelaamaan, joten Mancinin ilmoitus “hän ei pelaa enää koskaan tässä seurassa” ei välttämättä ole kiveen hakattu.

Seuran omien tutkimusten jälkeen omistaja sheikki Mansourilla ja puheenjohtaja Khaldoon al-Mubarakilla on päätöksiä tehtävänään. Vaikein asia olisi varmasti saada Mancini nielemään katkeran kalkin, jos päätös on pitää pienikokoinen pelaaja seurassa.