Parasta jalkapalloa vuosikausiin

Julkaistu 23.6.2012

Mikä turnaus meillä on ollutkaan tähän mennessä! Parasta arvoturnauksissa pelattua jalkapalloa vuosikausiin ja tarpeeksi yllätyksiä, jotka saavat meidät haluamaan lisää odottamattomia asioita.

EM-taipaleen aikana on ollut mielenkiintoista kuunnella komentteja eri joukkueilta, jotka etenivät turnauksen pudotuspeleihin.

Ennen kisoja Hollanti oli useiden silmissä yksi kuumimmista suosikeista voittamaan koko turnauksen. Joukkueen sisäiset ongelmat veivät kuitenkin mahdollisuudet. Kuka ikinä valmentaakin Hollantia seuraavassa arvoturnauksessa, on hänellä kova työ muodostaa harmoninen joukkue. Hyökkäykseen on tarjolla runsas valikoima timantteja, mutta joukkueessa on hädin tuskin huippuluokan puolustajaa. Se tekee hommasta hieman hankalamman kuin yleensä.

Avauskierroksella Venäjä oli pelannut itsensä parrasvaloihin tuhottuaan Tshekin -- mutta vain tukehtuakseen kreikkalaiseen peitteeseen viimeisessä alkulohkon ottelussaan. Yksitoista lahjakasta yksilöä ei todellakaan tee joukkueesta mestaria!

Portugali on edennyt vahvuudesta toiseen kisoissa -- esimerkiksi Cristiano Ronaldo on alkanut vilautella sekä juoksuvoimaansa että viimeistelytaitojaan vastustajien rangaistusalueella. Kuten odotettiinkin, portugalilaiset hoitelivat Tshekin, joka joutui pelaamaan ilman kapellimestariaan, Rosickya. Eikä pidä unohtaa sitä, että Portugali pisti saksalaiset ahtaille lohko-ottelussaan.

Saksa on ollut tähän mennessä turnauksen paras joukkue useiden asiantuntijoiden mielestä -- eikä suotta!  Emme kuitenkaan olisi välttämättä nähneet Saksan voimannäyttöä puolivälierissä karagounisitonta Kreikkaa vastaan, jos espanjalaistuomari Carlos Velasco Carballo olisi tehnyt toisenlaisen päätöksen, kun Badstuber melkein repi paidan Bendtnerin päältä ottelussa Tanskaa vastaan.

Kahta viimeistä puolivälieräkamppailua on huomattavasti vaikeampi ennakoida. Espanja, kuten Saksakin, olisi hyvinkin saattanut joutua aikaiselle kotimatkalle. Asiat olisivat voineet mennä toisin, jos saksalaistuomari Wolfgang Stark olisi uskaltanut antaa selvän rankkarin pari minuuttia ennen loppua Kroatialle, kun espanjalaispuolustaja yritti vaihtaa paitoja kohti maalia suunnanneen krotialaispuolustaja Corlukan kanssa. Osa Espanjan heikkouksista paljastui Kroatia-ottelussa -- emmekä voi odottaa Ranskan esiintyvän yhtä kehnosti kuin Ruotsia vastaan. Vaikka espanjalaiset ovat suosikkeja, tämä peli saattaa päättyä kummalle tahansa.

Englanti-Italia on ottelu, josta edes vedonvälittäjät eivät löydä suosikkia. Vaikka Englanti selviytyi Ukraina-pelistä viidennen erotuomarin heikon näkökyvyn ansiosta, olisi ollut todella epäreilua kaatua siihen maaliin, koska hyökkääjä oli paitsioasemassa hyökkäyksen aikana.

Italia on alkanut lämmetä hiljalleen. Pirlo heiluttaa tahtipuikkoa keskikentällä, ja Cassanon, Balotellin ja Di Natalen kaltaiset pelaajat ovat aina uhkana ylhäällä. Kumpikaan joukkue ei ole vielä näyttänyt todellista hyökkäysvoimaansa, puolustuskykynsä kylläkin, joten älkää odottako minkään olevan toisin tässäkään pelissä. Täytyy vain toivoa, että tuomarit hoitavat hyvin hommansa -- varsinkin erikoistilanteissa. Ja toivottavasti maaliviivateknologian perään ei tarvitse itkeä tässä ottelussa.

Posted in EM-kisat | 4 Comments

Alkulohkon ratkaisut käsillä

Julkaistu 16.6.2012

Jalkapallon EM-turnaus on etenemässä kohti ratkaisupelejä. Kahden kierroksen jälkeen vain kaksi joukkuetta on menettänyt jatkomahdollisuutensa. Monille maille kaikki on siis vielä mahdollista. Joidenkin maiden on toivottava apuja muilta joukkueilta.

Jokaisessa alkulohkossa on jäljellä mielenkiintoisia otteluita, varsinkin B-lohkossa, jossa pisteetön Hollanti voi vielä nousta jatkopaikalle.

Mutta katsotaan ensin lohko A:ta. Venäjän joukkue on esittänyt kyntensä molemmissa otteluissaan, mutta se myös antoi flegmaattisella puolustuksellaan heikommalle joukkueelle (Puola) mahdollisuuden palata mukaan otteluun. Kreikkaa vastaan Venäjältä on odotettavissa liikkuvaa hyökkäystä, jotta joukkue pystyy varmistamaan lohkovoittonsa. Tshekille riittää tasapeli Puolasta jatkopaikkaan. Tämä on aina hankala paikka, mutta mikäli Rosicky ja kumppanit ovat takaisin pelissä, on Tshekki hyvin lähellä päästä epämieluisaan paikkaan pelaamaan puolivälierissä Saksaa vastaan.

B-lohkossa olisi suorastaan katastrofi, jos päätöskierroksen tulokset pudottaisivat Saksan jatkopeleistä. Se olisi erittäin epätodennäköistä! Tällä hetkellä suurin kysymys kuuluukin, pääseekö alisuorittanut Hollanti näyttämään osaamistaan -- olettaen, että hollantilaiset siirtävät egoilun syrjään ja toimivat joukkueena. Tehtävä ei ole helppo hyökkäävää Portugalia vastaan. Odotan, että Portugali nappaa vähintään tarvittavan pisteen päästäkseen jatkoon.

C-lohkossa näyttää siltä, että kaksi rankahkoa tappiota kärsineestä Irlannista on muodostunut heittopussi. Irlantilaiset tuskin haluavat antaa päätöspelissään Italialle liian helppoa vastusta -- eikä vähiten heidän italialaisen valmentajansa Giovanni Trapattonin mielestä. Espanja on vahvimmilla lohkossa. Nyt näyttäisi siltä, että Kroatialla olisi etu Italiaan nähden. Jos olisin vedonlyöjiä, en kuitenkaan lähtisi veikkaamaan jatkoonmenijöitä. Italia on sen verran monta kertaa näpäyttänyt epäilijöitään.

Lohko D on minulle, tietenkin, erityisen rakas. Historiaa uhmaavan Ruotsi-voiton jälkeen Englannille tuskin kelpaa muu kuin voitto kisaisäntä Ukrainasta. Toiveissa on jatkopaikan lisäksi ennakkosuosikki Espanjan välttäminen. Mutta voisiko tässä olla jälleen kompastumisen paikka yleensä alisuorittavalle Englannin joukkueelle? Ranskalla on etulyöntiasema kohdatessaan kotiinlähtöä valmistelevan Ruotsin. Myös Ranska halunnee välttää Espanjan, joten joukkueelta on odotettavissa vankka suoritus lohkovoiton varmistamiseksi.

Posted in EM-kisat | Leave a comment

Loistava alku EM-kisoille

Julkaistu 10.6.2012

EM-kisat 2012 alkoivat kunnon pamauksella!

Yleensä arvoturnauksen alussa pelit ovat tiukkoja, pelaajat eivät ota riskejä ja me sohvaperunat mietimme, miksi taas kerran vaivauduimme valvomaan myöhään ja katsomaan tylsää 0-0-tasuria.

Mutta, pelien ensimmäisenä iltana kaikki neljä joukkuetta tarjosivat sellaista viihdettä, mikä pitää meidät liimattuina tv:n eteen aina finaaliin 1. heinäkuuta saakka.

Kiistanlaisia punaisia kortteja, torjuttuja rankkareita ja kaksijakoiset pelit kuten Puolan ja Kreikan välillä ovat aina fanien suosikkeja. Eikä epäilystäkään, Dick Advocaatin Venäjän esitys Tshekkiä vastaan on varmasti napannut monen huomion.

B-lohko alkoi shokkituloksella, kun Tanska järkytti hollantilaiset sisukkaalla esityksellään. Tämä tulos epäilemättä vahvistaa lohkon asemaa kuolemanlohkona. Saksa sen sijaan, kuten totuttua, ei pettänyt, vaan teki rauhallisen suorituksen Portugalia vastaan, vaikka Portugalin joukkue on täynnä taitoa ja juoksuvoimaa

EM-kisojen kaksi ensimmäistä päivää ovat ehdottomasti vahvistaneet asiantuntijoiden näkemyksiä, jonka mukaan Euroopan mestaruus on monella tapaa vaikeampi voittaa kuin maailmanmestaruus. EM-kisoissa monet joukkueet ovat selvinneet lopputurnaukseen vaikeasta karsintalohkosta. Myös välimatkat ja ilmanalan muutokset ovat minimissä.

Lisäksi, yhtään vähättelemättä maita Väli-Amerikasta tai Aasiasta, karsinnat voivat olla hieman helpompia jossain päin maailmaa, ja siihen kun lisätään pitkä matkustaminen ja aikaeron muutokset, valmistautuminen MM-turnauksiin voi olla vaikeampaa.

Näyttää siltä, että kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa tänä vuonna, joten saamme varmasti kokea lisää yllätyksiä. Allekirjoittanut vain toivoo, että Englannin kolme leijonaa on yksi suurimmista yllättäjistä!

- Keith

Posted in EM-kisat | 1 Comment

Hodgsonilla mahdoton tehtävä?

Julkaistu 6.6.2012

Viimeisissä otteluissa ennen EM-kisoja tapahtui muutamia yllätyksiä, kuten Saksan tappio Sveitsille ja Portugalin häviö Turkkia vastaan.

Yksi asia, joka ei puolestaan yllättänyt moniakaan, oli Roy Hodgsonin valmentaman Englannin kaksi 1-0-voittoa Norjasta ja Belgiasta viimeisissä lämmittelypeleissään. Kyynikot sanoisivat, että Hodgsonin pelin negatiivinen tyyli on kaikkien nähtävissä, kun joukkue ryhmittyy tiukasti puolustukseen ja saa vain vähän maalipaikkoja. Toisaalta kyseessä on valmentaja, joka on juuri aloittanut työnsä ja tietää voitettujen otteluiden merkityksen -- ja itseluottamuksen, jonka tuollaiset voitot voivat tuoda.

Roy Hodgsonin joukkueet ovat aina hyvin organisoituja, ja hänen kykynsä sijoittaa pelaajia oikeisiin rooleihin on yksi hänen suurimmista vahvuuksistaan. Englannin maajoukkueessa hänellä on käytettävissään paras pelaajamateriaali, mitä hänellä on koskaan ollut. Lukemattomat mahdollisuudet, houkutus erilaisten variaatioiden kokeilemiseen ja ennen kaikkea englantilaisen media paine ovat kaikki sellaisia asioita, jotka ystävällisen lontoolaisen pitää työntää syrjään, jotta voi pitää kiinni periaatteistaan.

Viime viikkojen muutoksista johtuen asiat eivät varmaankaan ole juuri niin kuin Hodgson oletti niiden olevan, kun hän alun perin otti työnsä vastaan. Ainakaan tässä vaiheessa, kun joukkue valmistautuu Puolan ja Ukrainan kisoihin. Avainpelaajien, kuten Frank Lampardin, Gareth Barryn ja Gary Cahillin loukkaantumiset ja Rio Ferdinandin jättäminen kahteen kertaa valitsematta ovat pudottaneet odotukset epätodennäköisestä mahdottomaan. Miksei kukaan ole kritisoinut Micah Richardsia siitä, ettei hän ollut valmiina täydennysmieheksi? Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö hän olisi ollut ykkösvaihtoehto korvaamaan Cahillin tässä tilanteessa.

Englannin fanit ovat jättäneet liput ostamatta, mikä on itsessään jättimäinen yllätys. Lisäksi lehdistö antaa Roy Hodgsonin ja joukkueen menestykselle vain pienen mahdollisuuden. Monet ovat julistaneet, että jo alkulohkosta jatkoon pääseminen olisi hyvä suoritus.

Joka tapauksessa Englanti voi juuri näistä syistä menestyä tässä turnauksessa. Mukana on pelaajia, kuten John Terry ja Ashley Cole, jotka auttoivat Chelseaa voittamaan UEFA Champions Leaguen sekä Valioliigamestarit Joleon Lescott, Joe Hart ja James Milner. Puhumattakaan Arsenalin, Evertonin ja Manchester Unitedin tähtipelaajista, jotka olivat kaikki kohtuullisen hyviä omissa joukkueissaan. Tietysti suuri kysymysmerkki on ollut niin monen pelaajan valitseminen alisuorittaneesta Liverpoolista -- ehkä nyt olisi Stewart Downingin ja Jordan Hendersonin kaltaisten pelaajien aika näyttää, mitä he osaavat!

Jos kahdesta ensimmäisestä ottelusta Ranskaa ja Ruotsia vastaan tulee pisteitä -- ja miksei tulisi -- Englanti voi aivan hyvin yllättää, kun Wayne Rooney palaa joukkueeseen ottelussa Ukrainaa vastaan.

Posted in EM-kisat | 4 Comments

Tässä on Valioliigan All Stars -joukkue

Julkaistu 16.5.2012

Vau! Mikä loppuratkaisu! Edes parhaat kirjailijat eivät olisi kyenneet keksimään käsikirjoitusta, joka nähtiin Englannin Valioliigan päätöskierroksella.

Manchester Cityn, Manchester Unitedin, Queens Park Rangersin ja Boltonin pelaajat, fanit ja taustajoukot vietiin viime hetken vuoristoradalle, jolla yhdessä hetkessä olet mestari ja seuraavassa yksi häviäjistä (kukaan ei muista toiseksi sijoittuneita). Yhdellä minuutilla olet pelaamassa valioliigafutista myös seuraavalla kaudella, seuraavalla minuutilla Championshipissä (jossa on rapiat 60 miljoonaa puntaa vähemmän millä pelata).

Viimeinen päivä oli todellinen kruununjalokivi tapahtumarikkaalle kaudelle. Sir Alex Fergusonin nimeä kantavan katsomonosan paljastaminen marraskuussa Old Traffordilla, Fabrice Muamban lyyhistyminen maaliskuussa White Hart Lanella ja toipuminen: kausi on tarjonnut jokaiselle jotain elokuusta aina jännittävään loppuratkaisuun asti.

Newcastle Unitedissa osattiin tuskin unelmoida, että he sijoittuisivat liigassa Chelsean, Liverpoolin ja  Evertonin kaltaisten seurojen yläpuolelle. Alan Pardew’n fantastinen työ palkittiin ansaitusti Valioliigan Vuoden managerin tittelillä.

Owen Coyle taas miettii varmasti, missä kohtaa kaikki meni vikaan! Jotkut ratkaisut menivät heitä vastaan, erityisesti päätöspäivänä, mutta hänen oma ratkaisunsa pitää Jussi Jääskeläinen penkillä on täysi mysteeri monille. ”Jässi” on ollut jo vuosia Boltonin talismaani, joka on välillä lähes yksinään pitänyt seuran Valioliigassa. Hänen pitämisensä penkillä pitkittyneessä putoamistaistelussa oli silkkaa hulluutta, olettaen että Jääskeläinen oli täydessä kunnossa. Bogdanin kaltaiseen kokemattomaan maalivahtiin luottaminen oli ratkaisu, joka kostautui pahasti, sillä Reebok Stadiumilla tarjoillaan ensi kaudella Championship-jalkapalloa.

Ja nyt tämän kolumnin aiheeseen, nimittäin Valioliigakauden 2011-12 All Stars -joukkueeseen. Muutoksia vuodenvaihteen tähdistöön ei tullut niin paljon kuin olisin odottanut, mutta näillä mennään, 4-1-3-2-muodostelmassa.

Maalivahti: David de Gea

Kyllä! Loistava loppukausi, auttoi pitämään Unitedin mestaruustaistossa loppumetreille asti. Valioliigan paras torjuntaprosentti 77,9 kertoo kaiken oleellisen.

Oikea puolustaja: Kyle Walker

Jatkoi kehittymistä läpi kauden. Oli yksi harvoista pelaajista, joka ei hukannut kuntoaan Spursin romahduksessa.

Toppari: Vincent Kompany

Johtaja isolla J:llä! Tärkein yksittäinen pelaaja Cityn dominoivassa puolustuspelissä. Vaakakupissa painaa myös ratkaiseva maali Unitedia vastaan, joka käänsi punnukset mestaruustaistossa Cityn puolelle.

Toppari:  Fabricio Coloccini

Fantastinen kausi Newcastlen puolustuksessa, jonka ei olisi pitänyt edes pelata Valioliigassa. Merkitys joukkueelle näkyi korostetusti, kun oli sivussa.

Vasen puolustaja: Leighton Baines 

Ensimmäinen muutos tammikuun joukkueeseen. Enrique vähän katosi, mutta Baines esitteli kaikkia vahvuuksiaan kauden loppupuolella. Vahva erikoistilanteissa ja yksi liigan parhaista keskittäjistä.

Puolustava keskikenttä: Yaya Touré

Tämä jykevä hyökkäävä pelaaja puolustavassa roolissa on ylellisyys, jonka voi saada vain all stars -joukkueessa. On voimakas juostessaan pallon kanssa, ja kokoisekseen taitava. Voittajatyyppi missä tahansa joukkueessa.

Oikea keskikenttä: David Silva

Hiljaisempi alkuvuodesta, mutta palasi omalle tasolleen myöhemmin. Tekee kovasti töitä molempiin suuntiin, aika ajoin syöttää palloa kuin unelma.

Keskikenttä: Clint Dempsey

Tinkimätön pelaaja, joka teki 17 maalia, monet niistä keskikentältä. Täydellinen ajoitus boksiin juoksuisssa. Ei ihme, että suurseurojen kerrotaan olevan hänen kintereillään.

Vasen keskikenttä: Wayne Rooney

On osoittanut pystyvänsä tekemään maaleja myös tältä paikalta, siitä todisteena 27 maalia. Voimanpesä, joka tekee töitä molempiin suuntiin tarvittaessa, mutta pystyy myös dominoimaan peliä pallollisena.

Hyökkääjä: Sergio Aguero

Nopeus ja taidot lähipelissä tekevät hänestä puolustajien painajaisen boksin sisällä. Ensiluokkainen työmoraali. Teki lopulta maalin, joka kirjaimellisesti toi Citylle mestaruuden.

Hyökkääjä: Robin van Persie

30 maalia 37 ottelussa kertoo kaiken. Silkinpehmeä liike ja hyvä pelisilmä, liikkuu pallottomana hyvin. Loistava erikoistilanteissa, ja aina vaarallinen vastustajan boksissa ja sen ympärillä.

Manageriksi vaihtoehtoja on useita. Martinez, jonka usko ei koskaan horjunut. Sir Alex, joka taas kerran sai parhaan irti loukkaantumisten runtelemasta joukkueesta. Tai Pardew, joka ylitti kaikki odotukset…

Annan teidän valita!

Posted in Valioliiga | 1 Comment

Kannattaako managerin vaihtaminen?

Julkaistu 30.3.2012

Vain neljä manageria on vapautettu tehtävästään kuluvalla kaudella Valioliigassa. Epäilemättä kaikki heistä saivat potkut seuransa omistajan tai puheenjohtajan huonoiksi katsomien tulosten vuoksi.

Sunderlandissa Steve Bruce joutui tuloksien uhriksi jo marraskuussa. QPR puolestaan päätti antaa siirtokassansa uuden managerin haltuun tammikuun siirtoikkunassa, ja Neil Warnock sai jatkaa matkaansa Leedsin manageriksi. Chelsea heitti pihalle AVB:n päätettyään, että neljän parhaan ulkopuolella oleminen ei kelpaa, ja Wolvesin valuminen alaspäin taulukossa 15 ottelun ja vain yhden voiton myötä riitti Wolverhamptonin hallitukselle – Mick McCarthyn manageripesti siirtyi historiaan.

Mutta olivatko kaikki nähdyt potkut sittenkään saavutettujen tuloksien syytä?

Steve Bruce ei ollut koskaan suosittu Sunderlandissa, koska hän on kotoisin Newcastlen tietämiltä. Kun seuran puheenjohtaja ja Brucen liittolainen Nial Quinn siirrettiin syrjään paikaltaan omistaja Ellis Shortin toimesta, näytti siltä, että Geordien lähtö olisi vain ajan kysymys. Martin O’Neillin nimittäminen seuraajaksi näytti täyttävän kaikki vaatimukset, joten joukkueen vireen kääntyminen kohti parempaa ei ole yllätys.

Neil Warnock teki hienoa työtä nostamalla QPR:n Valioliigaan ensimmäisellä täydellä managerikaudellaan, mutta epäonnistuminen muun muassa Shaun Wright-Phillipsin, Kieron Dyerin ja DJ Campbellin värväämisessä osoittautui kohtalokkaaksi. Välien katkeaminen Joey Bartonin kanssa – joka sanoi jälkeenpäin ”tietävänsä miljoona syytä”, miksi Warnock sai kenkää –, kertoo pelaajien ja managerin välisten suhteiden olleen heikolla tolalla.  Tämä yhdessä heikkojen tulosten kanssa johti vain yhteen mahdolliseen ratkaisuun. Epäilijöitä riitti, kun manageriksi valittiin Mark Hughes. Putoamiskamppailun todellisuus on vierasta maata entiselle Walesin maajoukkueluotsille, eikä QPR:n vaikeuksien jatkumista voi pitää yllätyksenä. Kauden loppuhuipennuksesta tulee hermojaraastava sekä entiselle Fulham-managerille Hughesille että QPR:n kunnianhimoiselle omistajalle.

Nuorella Andre Villas-Boasilla oli alusta lähtien käsissään konflikti Stamford Bridgen pukuhuoneen vanhan kaartin kanssa. Tulokset eivät tietenkään olleet odotetunlaisia, eikä haettu nuorennusleikkaus ollut toteutumassa. Ehkäpä suurin ongelma oli kuitenkin siinä, että AVB vieraannutti pelaajat kertomalla, että heidän mielipiteensä seuran ”projektista” ei ollut tärkeä. Kun AVB ei saanut julkista tukea sitä pyydettyään, oli vain yksi lopputulos mahdollinen. Se, onko Di Matteo oikea mies jatkamaan työtä, on mielipidekysymys. Tulokset ovat joka tapauksessa olleet aiempaa parempia, mutta managerinpestin sementoimiseksi vaaditaan Di Matteolta enemmän kuin yksi Fernando Torresin vahinkokeskitys Salomon Kaloulle UCL-pelissä. On mielenkiintoista nähdä, kenet Chelsea haluaa tehtävään, ja yhtä mielenkiintoista nähdä, kuka on valmis tarttumaan siihen.

Wolvesin Mick McCarthylle antamat potkut olivat mielestäni kiinni vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: tuloksista. Joukkue näytti antavan kentällä sata prosenttia, eikä pelaajilla ollut mitään pahaa sanottavaa manageristaan. McCarthyn lähtöä enteillyt 1-5-kotitappio WBA:lle oli vain ikävä notkahdus. Kysykää vaikka Sir Alex Fergusonilta tämän mielipidettä ManU:n 1-6-kotitappiosta Citylle! Iso yllätys oli kuitenkin Terry Connorin nimittäminen väliaikaiseksi manageriksi, sillä Connor oli ollut McCarthyn apulainen viime vuosien ajan. Hän on ainakin osaksi vastuussa aiemmista heikoista tuloksista, joten Wolvesin johtokunta varmasti tuntee ampuneensa itseään jalkaan joukkueen maatessa nyt liigan pohjalla.

Kun manageria vaihtaneista joukkueista kaksi on petrannut aavistuksen ja kaksi on kärsinyt mahdollisesti kohtalokkaita pistemenetyksiä, kannattaisi seurapomojen olla jatkossa ehkä hiukan nähtyä kärsivällisempiä. Muissa seuroissa on maltti pitänyt, ja monessa tapauksessa tämä näyttää tuottavan tulosta pitkällä tähtäimellä.

Posted in Chelsea, QPR, Sunderland, Valioliiga, Wolverhampton | 4 Comments

Paineen alla

Julkaistu 1.3.2012

Carlos Tevez palasi suoraan sydämestä tulleen anteeksipyynnön kera! 45 minuuttia suljettujen ovien takana reservipelissä Carringtonin harjoituskentällä, ja salaa otetut kuvat näyttivät, että hyökkääjä pelaisi mieluummin aivan toista pallopeliä kotimaisemissaan Argentiinassa.

Roberto Mancinin on ehkä täytynyt nöyrtyä jonkin verran ottaessaan murjottavan argentiinalaisen takaisin, mutta siitä voi olla varma, että häntä käytetään vain managerin parhaaksi katsomalla tavalla. Kenenkään kannalta ei olisi ollut järkevää pitää Teveziä kokonaan poissa myyntitiskiltä. Parhaassa tapauksessa Cityllä on käsissään maailmanluokan hyökkääjä Valioliigan huipentuessa, mikäli muut hyökkääjät eivät saa aikaiseksi tarpeeksi. Pahimmillaan Tevez saadaan kuntoon, hän pelaa hiukan ja Mancinilla on tilaisuus myydä hänet kesällä ja hankkia tilalle pelaaja, jonka hän todella haluaa.

Andre Villas-Boas on kovan paineen alla. Savua pukuhuoneesta, pelaajavalintojen selittelyä ylemmille tahoille ja media kimpussa joka käänteessä. 3-0-voitto heikosta Boltonista lykkäsi ”teloitusta”, mutta joidenkin mielestä tappio olisi hyödyttänyt enemmän, sillä Villas-Boas peluutti Ashley Colea, Frank Lampardia ja Michael Essieniä jätettyään heidät sivuun UCL-pelistä Napolia vastaan. Nyt seuran venäläisomistajaa on vaikeampi vakuuttaa siitä, että kokonaisvaltaista uudistamista tarvitaan.

Seuraavat neljä peliä saattavat määrittää suunnan. WBA ja Stoke liigassa sekä Birmingham ensin FA Cupissa ja Napoli sitten UCL:ssä. Kuusi pistettä ja jatkopaikat molemmissa cupeissa vankistaisivat nuoren managerin asemaa. Jos näin ei käy, saattaa olla, että hänen yksinäinen tahtonsa ei riitä pitämään managerin paikkaa seurassa, joka ilmiselvästi tarvitsee uuden ilmeen.

Toinen kovan paineen alla tuskaillut on Arsene Wenger. Hänen tulevaisuudestaan on riittänyt spekulaatioita Arsenalin viimeisten kuuden seitsemän pokaalittoman kauden aikana. Nyt puhutaan, että hän jättäisi managerin pestin, mikäli taloudellisesti huipputärkeää UCL-paikkaa ei tällä kaudella saavuteta. Täytyy muistaa Wengerin rakentaneen nykyisen Arsenalin, joten täytettävät saappaat ovat jättimäisen suuret. Mikäli sellainen vaihtoehto toteutuisi, että Wenger siirtyy seurassa ”ylempiin kerroksiin” jonkinlaiseksi urheilujohtajaksi, täytyisi uuden managerin olla vieläkin vahvempi. Voimakastahtoinen ranskalainen ei istuskelisi sivussa, jos tuntisi asioiden etenevän toisin kuin niiden pitää.

Luultavasti paras vaihtoehto olisi Wengerin jatkaminen nykyiseen tapaan, koska yleisesti on tiedossa Emirates-johtoportaan haluttomuus potkia pois mies, joka on johtanut seuraan niin suureen menestykseen sekä kentällä että sen ulkopuolella.  Vaikuttaa siltä, että on ainoastaan kyse siitä milloin hän tekee Gunnersin kannalta parhaan päätöksen, jos seura haluaa takaisin pokaalikantaan!

Posted in Arsenal, Chelsea, Managerit, Manchester City | 2 Comments

Mikä huikea futisviikko!

Julkaistu 1.2.2012

Lauantai 21.1.2012

Newcastle United saa harvemmin mukaansa pisteitä Lontoosta,  mutta viime viikon lauantaina kello 17.45 näytti siltä kuin Valioliigan yllätysjoukkue olisi kiinni kolmessa pisteessä, kun se vei miten tahtoi Fulhamia 45 minuutin ajan. Onneton tuomaripäätös toisen puoliajan alkuminuuteilla, ja käsikirjoitus muuttui täysin. Fulham saa pilkun, laittaa sen sisään ja menee reippaaseen 5-2-voittoon. Vanha klisee kahden puoliajan pelistä tuli mieleeni, mutta toisaalta jalkapallo osoitti jälleen kerran miksi se on vaikeimmin ennustettava joukkuepeli.

Sunnuntai 22.1.2012

”Supersunnuntai” tulossa Manchesterin ja Pohjois-Lontoon kohtaamisen myötä. Sekä Arsenalia ja Tottenhamia nöyryytettiin ottelupareissa syksyllä, ja nyt kun liipaisimella oli mestaruus- ja UCL-haaveita, veivät manchesterilaisjoukkueet pidemmän korren.  United otti omansa Arsene Wengerille kostautuneen vaihdon myötä – tuore Arshavin ei puolustanut niin hyvin kuin olisi voinut olettaa. City voitti erotuomari Howard Webbin pienellä avustuksella. Häneltä ”nosti katseen pallosta” ja salli Balotellin jäädä kentälle selkeän aggressiivisen virheen jälkeen. Kamppailu mestaruudesta on nyt kahden kauppa.

Tiistai 24.1.2012

Cardiff vastaan Crystal Palace liigacupin semifinaalissa. Palace johti ensimmäisen osaottelun jälkeen 1-0, ja ottelun tärkeyttä alleviivasi Howard Webbin valinta erotuomariksi. Walesilaiset olivat valmiina haasteeseen ja peliä käytiin paahtavalla tahdilla alkuvihellyksestä lähtien. Cardiffin painostus tuotti tulosta vain seitsemän minuutin jälkeen, kun lontoolaisten toppari Anthony Gardner (ensimmäisen koitoksen maalintekijäsankari) ajautui tekemään oman maalin. Tämän jälkeen peliä käytiin yhteen suuntaan: Cardiffilla oli 27 maaliyritystä. Palacella oli muutama, mutta nolla maalia kohti. Palace roikkui mukana päättäväisesti loppuun asti ansaiten pääsyn rangaistuspotkukisaan, vaikka joukkue joutui pelaamaan ilman ulosajettua kapteeniaan Patrick McCarthya. Tuossa vaiheessa noutaja kuitenkin tuli, vaikka Kenny Miller hassasi Bluebirdsin ensimmäisen rankkarin. Pari yritystä torjuneesta Cardiffin Tim Heatonista tuli päivän sankari, ja walesilaiset jatkoivat herkulliseen finaalikohtaamiseen Liverpoolia vastaan.

Keskiviikko 25.1.2012

Valtava ongelma! Toisella kanavalla käynnissä liigacupin semifinaali Liverpool -- Man City, ja noin puolivälissä sitä alkaa toiselta kanavalta Espanjan cupin toinen osaottelu, jossa pelaavat Barcelona ja Real Madrid (tätä ei saa missata!). Kummatkin ottelut olivat todella tärkeitä nähdä suorina lähetyksinä. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tallentaa molemmat. Oli pakko katsoa Luoteis-Englannin derbyn ensimmäinen jakso ja vaihtaa sitten El Clásicoon. Sen jälkeen palasin välierän toiseen puoliaikaan. Ongelma ratkaistu.

Kumpikaan ottelu ei pettänyt. Ensinnäkin De Jong iski Citylle fantastisen maalin lupaavan alun jälkeen. Pool tasoitti kyseenalaisella rankkarilla koko ajan enemmän tuhlaavaa vastustajaansa vastaan, kun pallo pomppasi Micah Richardsin jalasta hänen levitettyyn käteensä. Allekirjoittanut luuli, että ottelu oli siinä kohtaa ohi, kun punaiset olivat johtaneet 1-0 ensimmäisen osaottelun jälkeen ja tämäkin ottelu oli hallinnassa. Oli helppo valinta vaihtaa kanavaa ja katsoa El Clásicoa.

Pepe on kentällä! Eikö hänen pitänyt saada seuran sisäisellä päätöksellä pelikielto? Espanjan liitto antoi vain pienen läpsäisyn hänen polkaisustaan Lionel Messin kädelle, mutta Madrid olisi voinut rauhoittaa tilannetta ”lepuuttamalla” Pepeä, kuten he tekivät Bilbao-ottelussa edellisenä sunnuntaina. Minulla oli välittömästi sellainen tunne, että Barcan olisi nyt loistavaa päästä jatkoon.

Madrid aloitti ottelun hyvin – kuten ovat tehneet jo muutaman kerran katalonialaisia vastaan. Muutaman hukatun tilanteen jälkeen alkoi tulla déja vu, kun Barca tuli koko ajan enemmän ja enemmän peliin mukaan. Sitten – BANG! Yhtäkkiä mentiin Barcelonan 2-0-johdossa toisella jaksolle. Olisiko taas aika vaihtaa kanavaa? Päätin kuitenkin katsoa Koillis-Espanjan ottelun loppuun asti.

Real teki pelistä ottelun toisella puoliajalla Ronaldon (Özilin loistavan syötön jälkeen) ja Benzeman maaleilla. Koko ajan takaraivossa oli kuitenkin tunne, että Barca onnistuu voittamaan. Ei pelkästään heidän aika ajoin säkenöivän jalkapallonsa, vaan myös erotuomari Fernando Teixeira Vitienesin takia. Jotkut ottelut on vain päätetty menemään tietyllä tavalla. Oikeus näytti myös toteutuvan yksinkertaisesti siitä syystä, että Pepe oli kentällä ottelussa, jossa hänen ei olisi pitänyt olla.

Takaisin punaisten ja sinisten otteluun, jossa Dzeko teki maalin kahdesta metristä, kun syöttö tuli neljän Liverpool-puolustajan välistä! Siinä kohtaa tuntui siltä, että jos ottelu ratkeaa varsinaisella peliajalla, ratkaisijana on ikiliikkuja Craig Bellamy, joka on väsyttänyt Cityn puolustusta koko illan. Ja niin kävikin. Temperamenttinen walesilainen eliminoi entisen työnantajansa cup-finaalista Johnsonin kanssa luodun fantastisen tilanteen jälkeen ja järjesti finaalin toista entistä työnantajaansa, Cardiffia vastaan.

Lauantai 28.1.2012

Taas yksi cup-ottelu Liverpoolille ja tällä kertaa vastassa arkkiviholliset, Manchester United. Juuri kun ottelu näytti olevan uusinta Manchesterissa pelatusta ottelusta, nälkäisempi kotijoukkue otti yhden maalin johdon tyypilliseen ”englantilaiseen” tapaan. Espanjalaismaalivahti Pepe Reina teki pitkän avauksen englantilaisen Andy Carrollin päähän. Tämä toimitti pallon punaisten paholaisten puolustuksen taakse. Hollantilainen Dirk Kuyt luki tilanteen ja jatkoi pallon oikea-aikaisesti vastustajan verkkoon. Olisiko viikko voinut saada makeampaa päätöstä Scousersille, joka oli edellisenä lauantaina hävinnyt häntäpään Boltonille mitäänsanomattoman esityksen jälkeen. Kenny Dalglish sai kahdella onnistumisella mestaruutta tavoittelevia joukkueita vastaan toivomansa vastaukseen kritiikkiin, jonka hän kohdisti alisuorittaneisiin pelaajiinsa.

Lauantai-ilta ja Newcastle Unitedin FA Cupin päättävä ottelu, jota ei voi jättää väliin. Vuosi sitten joukkue hävisi samassa vaiheessa kakkosliigan Stevenage Townille, joten matka Mestaruussarjan Brightonin vieraaksi oli pelottava tehtävä. Pitkän dominoinnin jälkeen The Toon ei vain onnistunut saamaan palloa maaliin. Newcastlelta evättiin paljon Liverpoolin City-ottelua selvempi rangaistuspotku, kun erotuomari Lee Probert päätti olla rankaisematta Brightonin kenttäpelaaja Ashley Barnesia mahtavasta kahden käden ”torjunnasta”. Brighton voitti ottelun 1-0 ja jälleen Newcastle-puolustaja Mike Williamsonin julmalla epäonnella. Viime kaudella Stevenagea vastaan vaarattoman näköinen keskitys johti hänen omaan maaliinsa. Näyttäisi siltä, että FA Cup ei ole hänen kilpailunsa!

Yhtä kaikki, televisiosta tuli loistava viikko jalkapalloa, josta riitti jotain jokaiselle. Newcastlen fanien kannalta oli vain valitettavaa, että kaikki hyvä oli puristettu kahden Etelä-Englannista tulleen heikon tuloksen väliin.

Posted in La Liga, Liverpool, Newcastle, Valioliiga | 2 Comments

Ratkaisun hetket Valioliigassa

Julkaistu 5.1.2012

Yleisesti puhutaan siitä, kuinka tärkeää pisteiden saalistaminen Valioliigassa on juuri joulun pyhien aikana. Managerien täytyy kierrättää pelaajiaan ja pitää kausi kulkemassa oikeaan suuntaan periodilta, joka alkaa juuri ennen joulua ja päättyy ennen tammikuun ensimmäistä lauantaita ja FA Cupin kolmatta kierrosta.

Kamppaileeko seura sitten mestaruudesta, europaikasta vaiko putoamista vastaan, saattaa kauden lopputulema määräytyä jo tänä aikana.

Tällä kertaa näyttää kuitenkin siltä, että kaikki ovat pysyneet samoissa asemissaan ja yllätystuloksia on nähty niin paljon, että kaikki voivat toistaiseksi olla iloisia. Ainoastaan Evertonin David Moyes ja WBA:n Roy Hodgson ovat keränneet niin paljon pisteitä, että voivat sanoa joulupukin käyneen vierailulla.

Tämä aika vuodesta merkkaa myös kauden puoliväliä, joten lienee oikea hetki laittaa pää pölkylle ja nimetä oma kauden ykkösmiehistöni – tähän asti.

Valinnat eivät olleet helpompia kuin ennenkään, ja monelle paikalle oli useita tulijoita. Olenkin varma, että minun 4-4-2:seni ei ole kaikkien mieleen.

Joka tapauksessa, olkaa hyvät:

David De Gea (ManU) – Piti joukkueensa mestaruuskamppailussa, kun tilanne kävi tukalaksi syksyllä.

Kyle Walker (Tottenham) – Englantilaisen futiksen eniten kehittynyt laitapuolustaja.

Vincent Kompany (Man City) -- Todellinen voimanpesä puolustajaksi ja suurin syy Cityn vähiin päästettyihin maaleihin.

Fabricio Coloccini (Newcastle) – Pelaa kuin mieletön, ja joukkueen puolustus näyttää entistä vankemmalta hänen kanssaan.

Jose Enrique (Liverpool) – Asettui hyvin Liverpooliin ja on kotonaan kummankin suunnan pelissä.

David Silva (Man City) – Saa Cityn raksuttamaan, kun hommat eivät suju odotetusti – ilmiömäinen silloin kuin joukkuekin on.

Scott Parker (Tottenham) -- Ei ole sattumaa, että Spurs päästää aiempaa vähemmän maaleja ja kantaa Lontoon lippua Valioliigassa.

Frank Lampard (Chelsea) – Jälleen kerran johtava keskikentän maalintekijä, vaikka rooli onkin pienentynyt viime peleissä.

Gareth Bale (Tottenham) -- Jos ei pelaisi Ison-Britannian olympiajoukkueessa jalkapalloa, voisi helposti olla mukana yleisurheilussa – mikä kone!

Wayne Rooney (ManU) -- Viime aikojen vaikeuksista, ja keskikentän visiitistä, huolimatta hänen 13 maaliaan ovat auttaneet Unitedia pysymään kärjen tuntumassa.

Robin van Persie (Arsenal) – On liekeissä! Pitää käytännössä omin jaloin Gunnersia europaikoilla.

Penkillä

Joe Hart (Man City) – On tehnyt osansa Cityn kärkipaikan eteen.

John Terry (Chelsea) – Hän ei haluaisi olla täällä!

Phil Jones (ManU) – Monipuolisuus on hänen valttinsa.

Yaya Toure (Man City) –Hämäävän taitava kokoisekseen.

Nani (ManU) – Antaa leveyttä, kun sitä tarvitaan.

Sergio Agüero (Man City) – Tulikuuma rangaistusalueella.

Demba Ba (Newcastle) – Vaarallinen mies ilmassa ja maassa.

Todella moni muukin pelaaja on tehnyt vaikutuksen tähän asti, mutta valitettavasti vain 11 mahtuu kerrallaan kentälle.

Nyt tiedämme kuinka vaikeaa Sir Alexin, Mancinin, AVB:n ja kaltaistensa on tehdä pelaajavalinnat.

Hauskaa alkanutta vuotta kaikille!

Posted in Valioliiga | 13 Comments

Kuka lähtee uuteen vuoteen ykkösenä?

Julkaistu 19.12.2011

Lähestyessämme joulua ei juuri mikään ole muuttunut Englannin Valioliigassa kauden alusta.

Manchesterin lähialueen viidestä joukkueesta kaksi hallitsee liigan kärkipäätä ja kolme on taulukon pohjalla.

Perinteisesti joulun ja uudenvuoden aikaan pelatut pelit ennakoivat vahvasti sitä, miten liiga jatkuu keväällä ja näin saattaa hyvin käydä tänäkin vuonna.

Manchesterin suuret joukkueet taapersivat eurokentillä, mutta Valioliigassa molemmilla on syksyltä vain yksi tappio ja liigasta saattaakin muiden kompasteltua muodostua kahden hevosen kisa.

Unitedilla on ollut selkeästi enemmän vastoinkäymisiä kuin monilla muilla. Niin paljon joukkueella on ollut loukkaantumisia joka tontilla. Silti joukkue on vain kahden pisteen päässä arkkivihollisistaan. Sunnuntain QPR-voitolla vanha kettu Alex Ferguson johdatti joukkueensa taistelemaan taulukon piikkipaikasta ensi vuoteen lähdettäessä.

Joukkue on ottanut seitsemästä edellisestä ottelustaan 19 pistettä ja kohtaa kolmessa seuraavassa ottelussaan Fulhamin, Wiganin ja Blackburnin. ManU saa pelaajia sairastuvalta ja se saattaa vahvistua myös siirtoikkunan auettua, joten keväälle voimme odottaa todella taistelevaa Red Devils –joukkuetta.

City kohtaa puolestaan kotonaan fyysisen Stoken ja vieraissa sekä West Bromwichin että Sunderlandin. Sillä on paperilla siis ainakin vähän haastellisemmat pelit. Myös Mancini odottaa joukkueensa pysyvän huipulla ja tietää, että ManU kohtaa ensi vuoden alussa vieraskentällä Arsenalin, Chelsean ja Tottenhamin kaltaiset joukkueet.

Liigaa vuoden ensimmäisenä päivänä johtanut joukkue on monesti myös nostanut pokaalin kauden päättyessä. Näin ollen molemmat manchesterilaisjoukkueet taistelevat tosissaan jokaisesta pisteestä ja ne saavat niistä varmasti myös psykologisen edun tammikuun kahdeksantena päivänä pelattavaan joukkueiden väliseen FA Cupin otteluun.

Taulukon alaosasta löytyy kaksi manageria, jotka saavat hyvin todennäköisesti kenkää. Ainakin toinen heistä joutuu varmasti lähtemään, ellei saa pisteitä juhlapyhien aikana. Jos ei jo ennen sitä.

Boltonin Owen Coylella ja Blackburnin Steve Keanella on toistaiseksi seuraisien luottamus, mutta etenkin Blackburnin fanit ovat tehneet mielipiteensä selväksi.

Coyle tietää, että nyt on tosi kyseessä. Hän kertoi viikonlopun tappiollisen Fulham-pelin jälkeen ottavansa syyn koko kauden huonoista otteista niskoilleen ja tämä antaa seuralle hyvän syyn potkia hänet pois. Joukkue on kuitenkin liigan viimeisenä ja todennäköisin putoaja.

Ei pidä yllättyä, jos toisessa ellei molemmissakin näistä seuroista nähdä uutta manageria lähitulevaisuudessa.

Wiganin Roberto Martinezilla on oikeasti omistaja David Whelanin luottamus. He molemmat tietävät miten vaikeaa on pyörittää Wiganin kokoista seuraa Valioliigassa ja siksi olisikin iso yllätys jos Rugby townin manageriosastolla nähtäisiin muutoksia. Martinez on tehnyt ihmeitä pitäessään Wiganin sarjassa ja Whelan epäilemättä haluaa niitä lisää.

Ei liene suurikaan yllätys, mitä nämä managerit haluavat joululahjoiksi.

Posted in Valioliiga | Leave a comment