Rallitietäjä

Argentiinan osakilpailu ei tule jäämään historiaan ylväänä taisteluna himoituista MM-pisteistä. Oikeastaan se jää historiaan yhtenä pitkäveteisimmistä MM-ralleista viime aikoina. Aika kultaa muistot, kuten tapana on sanoa. Moni 80-luvun B-ryhmän aikakauden kisoista oli juuri tämänkaltaisia, mutta meidän sukupolven muistikuvat ovat vain teinivuosien huumassa koettua pärinää ja pauketta. Hyvin monet tulokset kertovat liian aikaisin ratkenneista taisteluista ja isoista aikaeroista. Kärki oli niissäkin kisoissa yllättävän kapea.

Mikko Hirvosen siirtymisen Citroenille voisi kuvailla vaikkapa tällä tavalla. Se oli pieni askel Mikolle -- vain muutama steppi aidan toiselle puolelle, mutta rallifaneille ja MM-sarjalle tuo askel taisi olla sittenkin merkittävä. Nyt näytti ja näyttää pahasti siltä, että Hirvosen siirtyminen samaan talliin Loebin kanssa söi viiltävimmän terän voittokamppailuista ja vielä tarkemmin mestaruuskamppailusta. Ainakin menneenä viikonloppuna Argentiinassa. Petter Solberg taas ajoi kovaa, mutta näin käy lähes poikkeuksetta jokaiselle kuskille silloin, kun jäljellä on enää voitettavaa. Solbergin viimeisestä ehjästä kisasta onkin kulunut jo tovi -- sellaisesta, missä hän on ajanut ihan vakavasti voitosta. Se on aivan yksi ja sama, vaikka ajaisi yhtä lukuun ottamatta kaikille erikoiskokeille pohjat, jos sillä ensimmäisellä menettää vartin. Jari-Matti Latvalan nopeuden tiedämme kaikki, mutta myös hänen päällään leijuvan pilven väri on valitettavan hyvin tiedossa.

(Miikka Anttila ja Visa Salojärvi)

Saimme Argentiinan viikonloppuna nauttia Miikka Anttilan sivistyneestä seurasta Maikkarin tiloissa. Anttila kuuluu ihmisiin, joita voi kuvailla vain laadukkaimmilla superlatiiveilla. Vierailu tapahtui Anttilan omasta tahdosta, sillä kisaviikonlopusta toiseen autossa aikansa viettävä herrasmies oli vilpittömän kiinnostunut tutustumaan television kiehtovaan maailmaan. Päätinkin järjestää hyvälle ystävälleni luokkaretkeen verrattavan tutustumiskierroksen, jonka kohokohtana pidimme ehdottomasti säämiehen roolin harjoittelemista itsensä Visa Salojärven opastamana. Vastapalveluksena Anttila vieraili studiossa ja kävimme sunnuntain lähetyksissä läpi Argentiinan tapahtumia ja tietysti Latvalan tilannetta. Anttilan näkemys oli rohkaisevan positiivinen loppukautta ajatellen. Auto on nopea ja kuskista kuoriutunee voittajatyyppi. Näin uskoimme yhteisesti.

En halunnut tentana Miikkaa sen enempää sopimuskuvioista, sillä julkisesti niitä ei missään tapauksessa vielä puhuta -- jos mitään varmaa edes on vielä olemassa. Mielestäni arvailut on nyt arvailtu ja Latvala-Volkswagen yhdistelmän mahdollista julkistamista voidaan odottaa rauhassa. Toivon sen toteutuvan ja uskon siihen vahvasti. Näin ollen raotan odottavaa verhoa sen verran, että esitän tässä lempiasetelmani vuodelle 2013.

Citroen: Loeb & Hirvonen
Ford: Solberg & Sordo
VW: Ogier & Latvala

Tämä tuskin yllättää ketään ja uskon kaltaisia ennustajia olevan enemmän kuin kaksitoista tusinassa. Mielenkiintoa lisää Volkswagenin uumoiltu rynnistäminen, sillä parhaat vihjeet kertovat peräti viidestä autosta per kilpailu. Kolme niistä olisi puhtaasti tehdasautoja, joista tietysti vain kaksi ajaisi merkkipisteistä sääntöjen mukaan. Näiden kolme lisäksi kaksi autoa valjastettaisiin asiakaskuljettajille. Jos näin on, niin tämähän näyttää hyvältä! Yhtä hyvältä kuin vallitseva vappusää!

Kun Kimi Räikkösen formulapaluu tuli alkuvuodesta viimein virallisesti julki, niin kirjoitin seuraavanlaisen otsikon: “Formulat saavat enemmän kuin mitä ralli menettää”. Viime sunnuntaina seurasin kuin naulattuna formula yksi -kilpailun alusta loppuun ja pystyin hyvilläni toteamaan otsikkoni osuneen napakymppiin. Formulat todella saivat paljon. En ole seurannut F1-kisoja samanlaisella kiinnostuksella alusta loppuun sitten vuoden 2009. Ainoan poikkeuksen tekee viime vuoden Belgian osakilpailu, jota olimme perheeni kanssa seuraamassa ensimmäisen mutkan katsomossa. Ainoa syy tähän muutokseen on tietysti Kimi Räikkösen paluu kärkikahinoihin. Juuri tätä tarkoitin mainitulla otsikolla. Formula ykkönen sai takaisin supertähtensä ja kiinnostuksen kohteen numero yksi. Väitän tämän pätevän lähes kaikissa maissa, joissa lajia seurataan aktiivisesti. Tottakai jännitän myös Heikki Kovalaisen suorituksia, mutta onhan tässä oltava rehellinen ja todettava, että Caterham ei anna kovin suurelle innostukselle jalansijaa. Pisteistä Kovalainen ei aja normaaleissa olosuhteissa, mutta se ei ole Heikin vika.

Rallin MM-sarjassa sen sijaan ajetaan tulevana viikonloppuna pitkästä aikaa osakilpailu vain yhden suomalaiskuljettajan voimin. Milloin viimeeksi näin on tapahtunut? En edes jaksa muistaa. Tilastoista se tottakai selviäisi, mutta ulkomuistista en osaa nyt tähän hätään repäistä vastausta. Luulisin vastauksen löytyvän 90-luvulta. Tämä kertoo suomalaiskuljettajien jatkuvasta arvostuksesta vaativan lajin huipputasolla. Jari-Matti Latvalan kausi on ollut nätisti sanottuna vaikea -- mitä sitä kaunistelemaan. Edes Ruotsin voitto ei muuta tätä totuutta. Latu ei ole riittänyt ja nyt se ei riittänyt kirjaimellisesti. Tavallaan tämä hiihto-onnettomuus kruunasi käsittämättömän mustan alkuvuoden. Jaksan nyt kuitenkin vielä kerran toivoa tähtien suunnan muuttuvan parempaan päin. Ehkä tämä breikki tulee hyvään aikaan. Kenties yhden MM-osakilpailun seuraaminen sivusta tekee hyvää myös henkiselle puolelle. Seuraavassa osakilpailussa Kreikassa on taas uuden tulemisen vuoro. Kirjoitin myös toisessa yhteydessä värikkään kuvaelman tulevaisuudesta. Miettikää Malcolm Wilsonin asemaa ensi vuonna, jos ja kun Latvala tulee ensimmäiseen kilpailuun Volkswagenin haalareissa ja alkaa voittaa kisoja tasaiseen tahtiin. Siinä repeytyy Wilsonin pelihousut ja kaupan päälle linnan tapetit.

Kuuntelin Portugalin jälkeen mitä värikkäimpiä teorioita erilaisista salaliitoista Mikko Hirvosta vastaan. Näissä salapoliisiromaaneissa seikkailivat salakavalat mekaanikot, juonikas tallipäällikkö, viekas tallikaveri ja jopa varsin ovela FIA:n delegaatio. Hirvosella oli vastassaan koko joukko maailman taitavimpia vastapelureita. Heitä vastaan mestaruutta ei tulla koskaan voittamaan. Toivotaan, että Argentiinassa nämä veijaritarinat voidaan unohtaa.

Lisätään loppuun vielä täydennys. Tilastomestari ja verbaaliakrobaatti Miiro Koivula tsekkasi vastauksen tähän polttavaan kysymykseen. Tommi Mäkinen oli ainoa suomalaiskuljettaja Korsikan MM-rallissa vuonna 1997.

Joskus ihmisille tapahtuu erikoisia asioita. Portugalissa tapahtui jotain sellaista, joka on pakko jakaa tällä palstalla. Tätä tapahtumaketjua ei kukaan efektimies olisi osannut käsikirjoittaa etukäteen.

Portugalin MM-ralli oli päättynyt ja olimme saaneet työt tehtyä ja riemuinneet Mikko Hirvosen ja Jarmo Lehtinen kauden avausvoitosta. Koska jutut olivat paketissa ja kamera suljettu, päätimme siirtyä nauttimaan mielestämme ansaittua illallista paikalliseen pihviravintolaan. Kävelymatkalla sain verbaalitaikuri Miiro Koivulalta tekstiviestin, joka kuului seuraavasti: “Hirvonen on hylätty!” Koska kyseessä oli erilaisten pilojen erikoispäivä, niin tulkitsin Miiron viestin surkeaksi yritykseksi saada meidän illallinen pilattua. Vastasin salamannopeasti: “sut on hylätty”. Miiron pikavastaus kuului ihailtavan selkeästi: “sä saat potkut”.

Asia jäi sikseen ja siirryimme mainion seuramiehen, kuvaajataitelija Sami Sormusen kanssa nauttimaan tirskuvaa mediumiksi paistettua pihviä täyteläisen punaviinilasillisen kera. Syötyämme tapasimme Jarmo Lehtisen, jolle ilmaisimme vielä kerran vilpittömät onnittelut. Jarmon vastaus oli tyrmäävä: “meidät on hylätty”. Tässä vaiheessa ymmärsin Miiron viestin olleen silkkaa faktaa ja kärkipaikan juhlinta vaihtui kätevästi lievään murjotukseen.

Jotta tapahtumaketju saa normaalista poikkeavat mittasuhteet, niin siirtykäämme seuraavaan aamuun. Laitoin Miirolle tekstiviestin, jossa ilmoitin käsittäneeni viestin aprillipilaksi ja vasta myöhemmin havainneeni sen olleen totta. Miiro soitti välittömästi takaisin ja kertoi sen todella olleen alunperin aprillipila! Siinä vaiheessa Hirvosen hylkäyksestä ei ollut mitään tietoa! Miiro ja editointivuorossa ollut puolivälieriä jännittänyt KalPa-fani Olli-Matti olivat vain kokeilleet meidän reaktiota pieneen kepposeen. Olivat kuulemma vieläpä olleet perin harmistuneita meidän huonosta kepposvastaanotosta.

Pari tuntia Miiron viestin lähettämän aprillipilan jälkeen hän oli kurkannut uutisia ja nähnyt jonkun toisenkin keksineen saman pilan. Kun tämä kepponen esiintyi liian monella uutissivulla, niin tilanteen karmeus alkoi paljastua. Hirvonen oli todella hylätty! Näin ollen Miiron aprillipilasta muodostui lopulta suomalaisittain musta uutinen. Esitänkin nyt salaliittoteorian. Hylkäsikö Miiro lopulta Hirvosen?

Maailman hienoin, upein ja kaunein MM-ralli starttaa keskiviikkona! Olen innoissani! Kuten jo aiemmin tässä blogissa olen maininnut, niin olen suunnaton Monte-fani. Jo pikkukundista lähtien pidin Montea jotenkin erikoisena ja hienona kisana ja osasyy tähän oli se, että isäni oli monena vuotena Timo Salosen ja Juha Kankkusen etuautossa tekemässä jäänuotteja, kuten siihen aikaan sanottiin. Rakkaus tähän kisaan on syventynyt neljän viime vuoden aikana, jolloin olen itse saanut nauttia kisasta auton tuulilasin sisäpuolelta.

Sain loistavan mahdollisuuden sulkea historian rullaavan ympyrän vuonna 2010, kun normaalisti meidän (siis Garde ja mä) etuautoryhmä oli estynyt ja etsimme päteviä tuuraajia sille reissulle. Toni järkkäsi kuskiksi Jouni Ampujan ja minä puolestani halusin maksaa faijalle fiilisvelkoja takaisin ja pestasin hänet meidän etuauton kartturiksi. Tulihan harrasteltua vielä tässä iässä isä-poika -periaatteella ja täytyy myöntää, että seniori suoriutui tehtävästään vähintäänkin kunnioitettavasti.

Tänä vuonna seuraan kisan kotisuomesta käsin, mutta tunnen sen saman fiiliksen kuin olisin paikan päällä. No ehkä vähän liitoittelin, sillä ei sitä voi tuntea, mutta tavallaan osaan elää ne erikoiskokeet myös täältä käsin. Yksi Monten hienoja piirteitä on superrallin puuttuminen. Niin se oli myös näinä IRC-vuosina. Ralli palaa tällä tavalla myös juurilleen. En ole koskaan ollut mikään erityinen superrallin kannattaja. Kuulun siihen koulukuntaan ja kenties myös ikäluokkaan joiden mielestä keskeytys on keskeytys. Oli virhe sitten oma tai tekninen. Muistan hyvin sen ensimmäisen IRC-vuoden Montessa, kun Didier Auriol lähti suurin toivein kisaan, mutta lipesi jäällä seinään jo ensimmäisellä EK:lla. Siihen päättyi Auriolin taival, eikä hän ollut edes ainoa.

Arvaatte varmaan kuinka usein olen saanut veikata lopputuloksia. Miten Mikko pärjää? Voittaako Jari-Matti mestaruuden? Saako Mikko voittaa Loebia? Miten Petter? Näihin kysymyksiin voi aina vastata spekuloiden, mutta eihän sellaista maestroa ole olemassa, joka pystyisi antamaan prikulleen oikean vastauksen. Mistä hitosta sitä vielä tässä vaiheessa voi varmasti tietää? Sen verran olen sanonut, että Mikon tehtävä ei ole voittaa Loebia, mutta Jari-Matti ei saa missään tapauksessa hävitä Petterille. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto olisi Latvalan kannalta katastrofi.

Keskiviikkona lyödään koneet käymään ja kytkimet ylös. This is rally! This is Rock’n'Roll!

Hyvää tätä vuotta kaikille! Tällä osastolla voi kysellä vuoden ensimmäiset kysymykset.

-Tomi

Rallin MM-sarja sai pelastusruiskeen, kun Ford ilmoitti jatkavansa MM-sarjassa samalla konseptilla. Yksityinen firma M-Sport hoitaa tiimin operatiivisen puolen. Pelastusruiskeella tarkoitan sitä, että ilmaan oli jo piirretty todella isot kauhukuvat koko sarjan puolesta. Nyt ne kauhukuvat voidaan onneksi sutia pois ja pääsemme keskittymään kohta alkavaan kauteen suurin odotuksin.

Kausi alkaa maailman hienoimmalla rallilla. Olen rakastunut lähtemättömästi Monte Carlon upeaan tapahtumaan, haastaviin erikoiskokeisiin, vaihtuviin olosuhteisiin ja ylipäätään koko siihen fiilikseen. Se on Monte! Tiedän uivani tällä rakkaudellani vastavirtaan. Tunnenkin repivää surua, sillä ensi tammikuussa joudun seuraamaan kilpailun ensimmäisen kerran tuulilasin ulkopuolelta sitten vuoden 2007. Samalla muistelen lämmöllä niitä neljää kisassa viettämääni vuotta ja tunnen niistä suurta iloa. Elämänfilosofiani kantaa tässäkin kohtaa: Älä ajattele sitä mitä ei ole, vaan nauti siitä mitä on tai on ollut. Neljä Monte Carlo rallia. En uskaltanut tällaisesta edes haaveilla pikkuskidinä.

Sarjassa on varmuudella mukana kaksi tehdastiimiä ja neljä raudanlujaa kuljettajaa. Sebastien Loeb saanee kovimman haastajan Jari-Matti Latvalasta, joka ajoi jo kuluneella kaudella eniten pohja-aikoja. Ihmettelen tosin edelleen jossain yhteyksissä esiin ponnahtavia termejä “nouseva kuljettaja”, “lisää kokemusta” jne. Jari-Matti Latvalalla on vyöllään 105 MM-starttia, joten kokemusta on jo niin paljon, että termien pitäisi kuulua enemmänkin “todella kokenut kuljettaja”. Latvala on jo läpimurtonsa tehnyt, joten se olisi väärä termi kuvailla ensi vuotta. Siispä uskon Latvalan ajavan nyt tosissaan mestaruudesta. Piste.

Mikko Hirvosen tilanne on kaksijakoinen. Alla on takuuvarmasti voittaja-auto, mutta asema tiimissä ei tue voittoputkia. Olen usein sanonut, että Mikko olisi maailman ylivoimaisesti paras kakkoskuljettaja Sebastien Loebille ja nyt tämä toteutuu. Citroenille pisteitä keräävät siis äärimmäisen nopea ja lähes erehtymättömän varma kuljettaja. Saldo jolla valmistajien mestaruus pitäisi olla paperilla jo sinetöity.

Mutta vastassa on uusiutunut Ford. Nyt myös Petter Solberg pääsee näyttämään kyntensä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Petterin ajaminen Fordilla tuo koko sarjalle täysin erilaista nostetta. Onhan siinä nyt yleismaallisesti aivan eri vetovoima, kuin Ott Tänakin nimessä. Tämä ei ole millään pahalla Tänakia kohtaan, sillä uskon edelleen hänestä tulevan ensimmäinen virolainen maailmanmestari, mutta sen aika ei ole vielä. Kysymys onkin tämän hetkisestä MM-sarjan tilanteesta, joka vaatii jokaiseen autoon huippunimen kiinnostavuuden kannalta.

Valitettavasti Minin tilanne on vielä auki. BMW palaa vuosien tauon jälkeen takaisin DTM-sarjaan, joten panokset ja keskittyminen ovat siellä. Onko saksalaismerkillä intoa panostaa Minin rallitiimiin? Tällä hetkellä kentällä vellovat huhut kertovat huonoja uutisia. Toivottavasti nämäkin uhkakuvat voidaan sutia pois vielä ennen joulua.

Enää muutama viikko ja taas mennään! Nyt kuitenkin vetäydytään hetkeksi pois rallin kiehtovasta maailmasta ja aloitetaan jouluvalmistelut. Haluankin toivottaa kaikille tämän palstan ystäville rauhaisaa joulua ja riemuisaa uutta vuotta!

Ensi vuoteen, moi!