Nyt Pihtiputaalla keihäskarnevaaleilla huomasin, että siellä näkyi hirvittävästi uusia kasvoja, ihan uusia heittäjiä ja uusia valmentajia. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan edes siitä, mistä päin nämä ihmiset ovat. On hienoa huomata, että keihäänheitossa on pitkästä aikaa sellainen positiivinen noste, ja uudet ihmiset ovat kiinnostuneita lajista. Muutaman vuoden päästä nähdään varmasti uusia nimiä huipputasolla. Lisäksi kuulin, että siellä kouluttajien, vetäjien, vanhempien ja nuorten valmentajien keskuudessa on virinnyt kaikenlaista keskustelua. Se on mielestäni vain ja ainoastaan hiton hyvä asia, vaikka esimerkiksi minunkin valmennustani siellä suurimmaksi osaksi arvostellaan. Keskustelu on kaiken A ja O. Ei tarvitse riidellä, mutta riidelläkin voi. Mutta se että … Lue loppuun →

Tämän päivän seuratoiminnassa on kaksi huolestuttavaa piirrettä, joita meikäläinen ihmettelee, että mistä helvetistä ne oikein johtuvat. Osittain nämä tekijät liittyvät myös toisiinsa. Nimittäin talkooväkeä ei tahdo löytyä enää kisoihin millään ja lasten kisoista taas on hävinnyt osallistujat lähes tyystin. Ikäluokassa 11-13-vuotiaat meidän seuran järjestämissä kisoissa oli yksi poika ja kaksi tyttöä heittämässä keihästä. Vielä joku viisi vuotta sitten esimerkiksi 11-vuotiaita poikia oli niin paljon, että ne jouduttiin jakamaa kahteen tai kolmeen ryhmään. Niitä saattoi olla tuommoinen kolme-neljäkymmentä heittämässä. Ja nyt niitä on yksi tai kaksi. Mistä helvetistä tämä johtuu? Onko tämä Nuori Suomi -systeemin tulos, johtuuko tämä vanhemmista vai mistä … Lue loppuun →