Mihin romahti tulostaso?

Entisessä keihäänheittäjässä Timanttiliigan ensimmäisen keihäskisan tulokset herättävät ihmetystä ja aikamoista pettymystä. Muissakin kevään kilpailussa tulostaso on ollut luvalla sanoen heikkoa. Vaikka nyt onkin vasta toukokuu, niin pakko on ihmetellä, miten voi noin surkeilla tuloksilla aloittaa kauden? Tänä kesänä on vieläpä kahdet arvokisat tulossa. Tuollaiset 81-83 metrin heitot ovat täysin normaaleja harjoitusheittoja. Kun harjoituksissa heitellään vauhdillisia heittoja, niin kolmestakymmenestä heitosta keskiarvo ja suuri osa on yli 80 metrin.

Voi olla, että siellä on harjoiteltu sen verran lujasti, että pojat ovat vielä vähän jumissa eikä tuloskunto ja herkkyys ole tullut esiin. Tähtäin on tulevissa arvokisoissa, ja tällä hetkellä vedetään vielä vähän varman päälle. Jollain vanhalla konkarilla voi olla myös vaivoja, joihin vedoten tuollaisia tuloksia voi perustella. Toisaalta kun muistelee omia heittoja ja kilpakavereita, niin ei semmoista vamma juuri kenelläkään ollut, että heitot olisivat jääneet alle kahdeksankympin. Huonot olosuhteet vaikuttavat nekin osaltaan. Jollain voi olla tullut joku lipeäminen, jonka jälkeen alkaa varoa ja heittää enää vajailla tehoilla.

Oli syy mikä tahansa, lopputulos on penkkiurheilijan silmiin sama. Ainakin täällä Pohjois-Karjalassa monet ihmiset, jotka ovat aiemmin innokkaasti seuranneet yleisurheilua ja erityisesti keihäänheittoa, ovat sanoneet että ei juurikaan kiinnosta koko keihäänheitto. Enkä yhtään ihmettele, kun koko maailman tasolla tulokset ovat mitä ovat.

Minun aikanani tilanne oli se, että vaikka olin maailmanmestari, niin alle 85 metrin tulosnoteerauksella en päässyt edes mukaan GP-kisoihin, siis nykyiseen Timanttiliigaan. Sillä mitalilla ja 83,5 metrin tuloksella pääsi ehkä kahteen tai kolmeen kisaan mukaan, ja sinnekin vain minimipalkkiota vastaan. Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että tämän Timanttiliigan aikana on tainnut käydä pikkaisen niin, että kaverit vaan kiertävät Timanttiliigan kisoja, nostavat starttirahoja ja kisapalkkioita, ja tulostaso on samaan aikaan hällä väliä -osastoa. Vähän tässä paistaa läpi se, että osalle porukasta tärkeintä taitaa olla tehdä rahallista tulosta. Arvokisoilla ei heille ole niin suurta merkitystä, kun niistä ei samalla tavalla sitä rahaa saa. Toisaalta sen ymmärtää, kun ajattelee tämän päivän ihmisten ajattelumaailmaa. Raha sanelee ehtoja vähän liian paljon. Kuitenkin itse yleisurheilulle ja keihäänheitolle tämä on aika lailla pahinta mahdollista peeärrää. Tulevaisuutta ajatellen se on myös vaarallista. Keihäänheitto on kuitenkin maailmanlaajuisesti julkisuusarvoltaan ja kiinnostavuudeltaan kohtuullisen pieni laji. Monissa maissa ei tunneta koko lajia. Mutta arvokisojen voittajat kyllä muistetaan.

Nämä ajatukset eivät ole syntyneet pelkästään tämän kevään aikana, vaan tällainen tilanne on paistanut jo useamman vuoden minun silmääni. Kaikesta huolimatta toivon todellakin yleisurheilun ja keihäänheiton kannalta, että olen tässä asiassa pahasti väärässä! Eli toivottavasti se tähtäin pojilla on todella arvokisoissa ja kovissa tuloksissa siellä.

Aihe(et): keihäänheitto, Timanttiliiga, yleisurheilu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

12 vastausta kohteessa Mihin romahti tulostaso?

  1. MÖRKÖ sanoo:

    ”Minun aikanani tilanne oli se, että vaikka olin maailmanmestari, niin alle 85 metrin tulosnoteerauksella en päässyt edes mukaan GP-kisoihin, siis nykyiseen Timanttiliigaan.”
    ” Entisessä keihäänheittäjässä Timanttiliigan ensimmäisen keihäskisan tulokset herättävät ihmetystä ja aikamoista pettymystä. Muissakin kevään kilpailussa tulostaso on ollut luvalla sanoen heikkoa”

    - oisko syynä se, että nykyurheilu on puhtaampaa ? Nykyinen douping-kontrolli on todella tiukkaa verrattuna 70-90 luvuille. Jos muistellaan vaikka soulin olympialaisten misten 100-metrin finaalia, niin siitä porukastahan kaikki ovat vuosien saatossa kärähtäneet tai tunnustaneet doupingin käytön myöhemmin. Se oli yleistä silloin, itse uskon että nykyään urheilu on puhtaampaa.

    Mutta totta on, että tulostaso on heikompi. Eiköhän joka ukko siellä kuitenkin tosissaan heitä joten tulokset kertovat oikeasti totuuden tämän päivän tasosta. Keihäs on siitä jännä laji, että aasialaiset ja afrikkalaiset eivät ole löytäneet sitä vielä. Kun se päivä toteutuu, niin uskon tulostenkin alkavan nousemaan.

    Jos katsotaan vaikka tänäpäivänä eurooppalaisten juoksijoiden tuloksia ja verrataan niitä 78-80 lukuun, niin veikkaisin että tulokset ovat kovasti tippuneet. Sen sijaan maailman ennätyksiä jatkuvasti rikotaa noilla matkoilla ja se tapahtuu afrikkalaisten toimestta.

  2. Pohjois-Karjalasta sanoo:

    Kyllähän Sepolla on sellaista tietoa ja kokemusta keihäänheitosta, että jos itse päättäisin urheilun rahoista niin ensimmäisenä palkkaisin Sepon johonkin rooliin. Tuo nykyinen tulostaso on kyllä ihan verrattavissa siihen, että 100 metrin maailman kärki pyörisi siinä 15 sekunnin tasolla. Tosin kyllä olikohan vanhempi Kinnunen, joka muisteli, että ”nappien” avulla tuli heittoon aikoinaan heti 6 – 7 metriä lisää eli suunnilleen sen verran, kuin nykyinen kärki on jäljessä entisaikojen kärkeä. Otapa tuosta selvä, onko ajat huonommat vai miehet ? Mutta Seppo kehään niin alkaa remat selvitä.

  3. kenneth sanoo:

    no mutta millä tuloksella Seppo voitit MM-kultaa? :D

  4. Speedy Gonzales sanoo:

    Olihan se yksi Etelä-Afrikkalainen heittäjä silloin 90-luvun lopussa ja voitti muistaaksesi MM-kultaa.

  5. ASDASD sanoo:

    Ymmärrän kyllä erittäin hyvin että urheilijoille (näissä pienemmän rahan lajeissa) raha ratkaisee vaikka se penkkiurheilijasta pahalta tuntuukin ja jos itse olisin nykypäivän heittäjä niin ei tavoitteita olisi kuin:Mahdollisimman paljon rahaa+olympivoitto eli siis mm ja em kisat ovat yhtä hälläväliä osastoa kun parhaat tyyliin pitkämäki ja tää norjalainen saa sponssi+osallistumis rahaa yhesti timangi liigan kisasta yhtä paljo ku em-kullasta.

  6. ap sanoo:

    Pikkuisen alkaa väsyttää noi katkerat kommentit entiseltä idoliltani! Ihan tosi, ihailin tuota miestä, mutta viime vuosien ulostulot on niin typeriä, että hävettää. Itsekin Rädyn kanssa samoissa kisoissa heittäneenä ihmettelen noin puusilmäistä suhtautumista mieskeihäänheittoon. Kas kun ei taas odottele innolla vain naisten kisoja, kun miehistä ei ole mihinkään. Ei taida oman valmennettavan keppi tänä kesänä lentää. Ei se keppi ihan Sepoltakaan aina niin hyvin lentänyt. Monesti jätti näytön yhden Kalevan kisan varaan – kieltämättä onnistui siinä hyvin. Mutta ei niitä kisoja vuodessa montaa kertynyt. On tainnut Sepolla jäädä mieleen ommista kisoista vain ne parhaat… Joku voisi kaivaa oikeat tilastot pöytään, niin ei tarttis selitellä? Kaikella kunnoituksella, Seppo on silti yksi Suomen keihäslegendoista – ellei jopa paras? Win the right games, like the other legend says… ”idividual effort” sopii keihääseen kuin tikku silmään!

  7. masa sanoo:

    Kyllähän doping on se syy miksi tulostaso laskee. Nyt ei käytetä niin rajusti kuin aikanaan. Eräs suomalainen ex- maajoukkueurheilija sanoi minulle että ensin etsittiin paikallinen apteekki ja toiseksi hotelli. Saattaahan tuo treenaaminenkin olla esim. Sepon ajoista muuttunut turhan neppailuksi. Perkele! Keihästä peltoon pystyyn sata kertaa ehtoossa, siinä mitään tiedettä tarvi.

  8. Keihäänveistäjä sanoo:

    MÖRKÖ arveli puhtaamman urheilun olevan syynä tulostason heikkenemiseen. En allekirjoittaisi tuota heti. Se on varmasti totta, että DDR:n vuosista on siirrytty puhtaampaan päin, mutta esim. Balco-laboratorioskandaali osoitti, ettei kiinni välttämättä jää ellei joku syväkurkku vuoda tietoja.

    Onhan tuo nyt todennäköistä, että 80-90-luvuilla on voitu vielä palautumiseen käyttääkin epäilyttäviä aineita, mutta sekin on faktaa, ettei keihästä heitetä edelleenkään kasvuhormonien avulla hirveän pitkälle. On toki totta, että voima-arvojen kasvaessa myös metriluvut kaunistuvat, mutta ei kukaan ammattitasoinen keihäänheittäjä laske onnistumistaan dopingin varaan. Kyse kun on ääriteknisestä lajista, ei painonnostosta.

    Alkukauden tulostaso noin yleisesti on ollut monen viime vuoden tapaan mitäänsanomaton, lattea. Vielä 2000-luvun alkuvuosina yli 92m miehiä oli useampikin – tänä päivänä yhdeksääkymmentäkahta ei heitä kukaan. Syy voi olla tuulettomissa stadioneissa, muuta selitystä en yksinkertaisesti keksi, kun välineet, alustat ja valmennuksen pitäisi olla 2010-luvulla huipputasoa.

    Pitkämäki laahaa jossain pohjamudissa laivan perässä toivoen että joku katkaisisi narun. Mitä miehelle on tapahtunut? Enää ei mykoplasma selitä oireita. Olen pitänyt miestä isojen kisojen ammattilaisena, mutta jotain on täytynyt käydä korvien välissäkin vuoden 2007 jälkeen. Lieneekö Pekingin olympialaiset ollut vedenjakaja miehen uralla, kun haluttua voittoa saati hopeaa ei tullutkaan, vaan Andreas kruunattiin kaksinkertaiseksi olympiavoittajaksi. Kyllähän mies on niiden kisojen jälkeen pitkälle heittänyt, mutta aika harvakseltaan arvokisojen uloittumattomissa. Olisi edes joku loukkaatuminen taustalla, joka selittäisi hävettävän huonon tulostason – uskon, että miestä hävettää ja rankasti itseäänkin.

    Tämänkin takia täytyy arvostaa menneitä legendoja hurjan korkealle. Rädyt, zeleznyt ja backleyt esiintyivät harvoin niin että olisi täytynyt vaihtaa kanavaa kesken kisojen. 80m oli itsestäänselvyys kaikille, 85-87m arkipäivää sekin. Zeleznyn mykistävä maailmaennätys Jenassa tai Rädyn leuanpudottaja Punkalaitumella ovat edelleen sellaisia suorituksia jollaisia en usko näkeväni ennen kuin amerikkalaiset kunnostautuvat keihäskentillä ja ottavat maassaan vaaralliseksi luokitellut urheilulajin, keihäänheiton, omakseen. Silloin ei eurooppalaisista liene vastusta, tai koville joutuvat ainakin.

  9. Jukka sanoo:

    Keihäänheitto on samanlainen laji kuin pituushyppy, koska tuloksia ei voi parantaa liijemmälti. Kaikki heittävät samaan reikään eikä kukaan tule koskaan heittämään säännöllisesti yli 90m:ä. Uwe Hohn heitti 1984 liitokeihäällä 104.80m. Sitten liidokit kielettiin koska kentät ei riittäneet. Nyt ei tule yllätyksiä samaan reikään eli 5m:n haarukkaan viskotaan. Keihäänheitto on samaa tuloshaarukaltaan ja hajonnaltaa kuin kiekonheitto. 10m:n sisällä ratkaistaan sijoitukset. Se on lyhyt matka mittanauhalla mutta siihen ne nykykepit putoavat järjestään. Yllätykset mitä liitokeihäällä heitettiin ovat poissa.Yleisö ei oikein innostu eikä kukaan heittäjä ole niin ylivoimainen, että heittäisi 90m:ä kokoajan eikä tule olemaankaan.Rajat tulevat vastaan.Heitti ja harjoittelee kuka tahansa niin ei ne tulokset paljon parane.Herkistellään sitten arvokisoihin ja pudotaan karsinnassa tai saadaan 1-2m:ä lisää kesän parhaaseen.

  10. juha sanoo:

    Jännä seurata mitä heittää Sepon valmennettava Oona Sormunen.Ainakin 3v sitten puhuttiin lahjakkaasta heittäjästä,mutta on polkenut ,myös muitten keihäsheittäjiemme tavoin paikallaan muutaman vuoden,vaikka on treenannu Sepon menetelmillä.Mikäli ei 60m tänäkään kesänä ylity alkaa arvostus valmentaja Rätyä kohtaan laskemaan,ja noi muitten heittäjien kritisoinnit vaikuttaa aika humoristisilta.

  11. TomiP sanoo:

    Mina kun muistelen Sepin heitelleen jopa arvokisoissa alle 80 metrin.
    Tietenkin muistini voi pettaa, mutta ilman Zelszya oli taso Sepin aikana huonom[pi kuin nykyaan. Tilanne oli tulloin vaha niin kuin nyt, oli yksi hyva heittaja (Zelezny, nykyaan Thorkildsen) ja liuta tasaista kuraa hanen takanaan. Aki Parviaisen huippuaikoina taso oli kovempaa kuin nykyaan tai Sepin aikoina.

  12. J.F sanoo:

    Taas Rädyltä näitä ”minä minä minä” kommentteja. Taitaa olla elämä pettänyt pahasti, kun pitää omia saavutuksia vieläkin yrittää kaivaa esiin. Hieno mies ja upeita saavutuksia. Ne on kuitenkin menneisyydessä. Tämä sama kitiseminen ja tulostasosta valittaminen on jatkunut näissä ”rykäisyissä” jo toista vuotta, eikö S.Rädyllä ole todella mitään muuta annettavaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>