-
Rädyn rykäisy

Suomalainen keihäslegenda Seppo Räty ruotii kokemuksensa tuomalla viisaudella keihäänheiton ja yleisurheilun ajankohtaisia puheenaiheita Maikkarin netin blogistina. Tyylilleen uskollisena Seppo haluaa puhua suoraan. Tarkoitus ei ole loukata ketään, mutta ketään ei tulla myöskään käsittelemään silkkihansikkain.
Aiheet
- Aiheeton (4)
- Antti Pihlakoski (1)
- Antti Ruuskanen (1)
- Ari Mannio (3)
- Arsi Harju (1)
- arvokisat (5)
- Daegu 2011 (2)
- Eliittikisat (2)
- EM-kilpailut (5)
- Hannu Kangas (1)
- Harri Haatainen (1)
- hiihto (1)
- huippu-urheilun projektiryhmä (1)
- Jan Zelezny (4)
- Jukka Keskisalo (1)
- Kalevan kisat (4)
- keihäänheitto (18)
- Keihäskarnevaalit (2)
- kestävyysjuoksu (1)
- kuulantyöntö (1)
- MM-kilpailut (12)
- naisten keihäs (1)
- olympialaiset (1)
- Petr Frydrych (2)
- potkupallo (1)
- Saksa (1)
- Sampo Lehtola (1)
- sekalaiset (1)
- seuratoiminta (3)
- Suomi–Ruotsi-maaottelu (3)
- Teemu Wirkkala (1)
- Tero Pitkämäki (2)
- Timanttiliiga (9)
- yleisurheilu (45)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Vuosittainen arkisto: 2011
Uskaltaako Urheiluliitto tehdä radikaalin päätöksen?
Naisten keihäänheitto pesi nyt Daegussa kirkkaasti miesten keihäänheiton. Naiset heittivät melkein maailmanennätyksen, kun taas miehet jäivät siitä aika hiton paljon. Voi sanoa huoletta, että naisten keihään taso on noussut ja miesten laskenut. Naisten keihäs on vieläpä huomattavasti herkempi kaikennäköisille virheille kuin miesten keihäs. Kun senkin ottaa huomioon, niin pitäisin huomattavasti parempana naisten kisan tulostasoa. Molemmissa kisoissa näkyi se, että ne, jotka osasivat heittää teknisesti oikein, puhutaan kolmesta viimeisestä askeleesta, myös pärjäsivät. Mitalisijat menivät sillä tavalla oikeille kavereille, että ne olivat ainoita, jotka osasivat heittää. Muilla oli teknisesti sen näköisiä heittoja, ettei kauheita olisi voinut edes odotella. Miesten kisa oli aikalailla … Lue loppuun
Miksi Pitkämäki oli joukkueessa?
Daegun keihäskarsinnassa heittäneistä suomalaisista ei ole paljon sanottavaa. Ruuskanen oli ehkä aavistuksen positiivinen yllätys, mutta Mannio raaka pettymys. Odotuksissani tämän piti olla Mannion vuosi ja kisa. Oletin, että hän on ylivoimaisesti varmin suomalainen ja heittää helposti 84 metriä. Toisin kävi. Pitkämäen karsiutuminen puolestaan oli ihan odotettua. Niinpä onkin sopivaa palauttaa mieliin jännä keskustelu, joka käytiin ennen kisoja. Silloin tapeltiin Lehtolan ja Ruuskasen välisestä kisapaikasta, kun mielestäni oikeassa keskustelussa olisi mietitty kuuluuko Pitkämäki joukkueeseen vai ei. Olen ymmärtänyt, että Pitkämäki olisi jo Lappeenrannan kisan jälkeen sanonut, että tämän kauden kisat olivat tässä. Ei kuulemma olisi ollut halukas lähtemään Daeguun, mutta kun … Lue loppuun
Protestikisat
Daegun MM-kisoja seuratessa silmiinpistävää on se, että nykypäivän MM-kisoissa näyttää pääsevän kaiken maailman protesteilla jatkoon. Taisi olla 1 500 metrin alkueriä, joissa kaveri töni omin päin ja kompuroi turvalleen, ja pääsi vielä protestilla jatkoon. Huomattavin protestiratkaisu nähtiin 110 metrin aidoissa. Protestihan oli sinällään täysin ymmärrettävä, joukkueethan niitä protesteja tekevät. Protestin läpimeno ja sen lopputulos oli sentään aivan käsittämätön päätös, joka ei taivu kyllä kenenkään urheilijan oikeustajuun. Tässä tapauksessa voittaja hylättiin protestin takia, mutta tilanteessa pahiten vääryyttä kärsinyt jäi joka tapauksessa hopealle. Kiinalainen Liu oli aivan selvässä johdossa ja olisi ollut minun mielestäni aivan selvä voittaja, jos Robles ei olisi vetänyt … Lue loppuun
Takki kääntyy kuin suomalaisella poliitikolla
Keihäsmiesten valinnat MM-kisoihin tehtiin reilu viikko sitten, mutta kuohunta jatkuu edelleen, kun odotetaan urheilun oikeusturvalautakunnan vastausta Antti Ruuskasen tekemään valitukseen. Tässä kohtaa on pakko kysyä, onko tässä valitusprosessissa mitään järkeä? Minun käsitykseni asiasta on se, että nyt Ruuskasen taustajoukot käyvät vähän turhan kuumana. Minun ymmärrykseni mukaan Ruuskaselle oli heti Lappeenrannan kisojen jälkeen tarjottu paikka lähteä Daeguun mukaan valmistautumisleirille ja joukkueen mukaan. Siellä olisi sitten harjoitusten perusteella katsottu tilannetta uudelleen. Antti teki tässä kohtaa miehekkään ratkaisun ja kieltäytyi tästä täysin oikein perustein, eli ei lähtenyt sotkemaan jo valittujen urheilijoiden valmistautumista kisoihin. Sen jälkeen tuntuu erikoiselta, että tästä vuorokausi eteenpäin asioidenhoitajat sun … Lue loppuun
Turhaa porua valinnoista
Keihäsmiesten valinnasta Daegun MM-kisajoukkueeseen syntyi iso poru, kun Sampo Lehtola kiskaisi viimeisellä mahdollisella heitolla Antti Ruuskasen ohi kisakoneeseen. Valmentajien pettymyksen sinänsä ymmärtää, kun valinnat eivät mennee täysin ennalta sovittujen kriteerien mukaan, eli ennalta sovitut näyttökisat eivät pitäneet. Silti poru on turhaa, koska nyt vallitsevissa olosuhteissa valinnat tehtiin tismalleen oikein. Sen mitä Mäkelän perusteluja näin, niin ne olivat aika lailla samat kuin minullakin olisi ollut. On tietysti ikävää, että nuorten kisoista jo monta vuotta tuttu tapa muuttaa kesken kauden ennen kautta sovittuja näyttökisoja eli kisoja joilla on valinnoissa suurin painoarvo, on levinnyt nyt myös aikuisten sarjaan. Tällä tavalla kisoihin saadaan valittua … Lue loppuun
Sääntöpelleilystä hurlumhei-meininkiä
Näin sivustakatsojan roolista seurattuna Kalevan kisoista jäi väkisin päällimmäisenä mieleen tämä sääntöpelleily. Nykyisessä mallissahan kenttälajeissa karsinnasta pääsee rajan ylittäneet tai kahdeksan parasta loppukilpailuun. Finaalissa nämä kaikki saavat sitten kuusi suoritusta. Kisassa pysyy siis mukana kuusi kierrosta, vaikka ei olisi saanut mitään tulosta aikaiseksi. Tämä on johtanut siihen, että urheilijat tulevat tietynlaisella hurlumhei-asenteella sinne loppukilpailuun. Kaikki yrittävät jokaisella kierroksella tehdä jotakin haamuheittoa tai haamuhyppyä, joka on ehkä kerran harjoituksissa tullut tai kerran ollut lähellä tulla. Nyt kaikki suoritukset ovat epäonnistuneita, hypyt yliastuttuja jne., kun koko ajan yritetään sitä ihmesuoritusta. Kun sillä tuloksella ei ole mitään vaikutusta, joka tapauksessa on jatkossa loppuun … Lue loppuun
Arvoitukselliset Kalevan kisat
Tulevan viikonlopun Kalevan kisoista on tulossa erittäin mielenkiintoiset sekä keihäänheiton että koko yleisurheilun kannalta. Tilanne on jännittävä, kun oikeastaan kukaan ei tällä hetkellä osoita riittävää tuloskuntoa, ja toisaalta uusia MM-kisojen tulosrajojen rikkojia ei oikein ole näköpiirissä. Koko Suomen yleisurheilun mielenkiinto kohdistuu nyt Turun Kalevan kisoihin, sillä ne ovat hyvin monissa lajeissa se vihonviimeinen näytönpaikka Daegun MM-kisoihin. Kalevan kisojen jälkeen on jäljellä enää Lappeenrannan Eliittikisat, mutta siellä on ylipäätään hyvin pieni lajivalikoima. Miesten keihäänheitossa Kalevan kisoista odotetaan, osoittavatko ukot sellaista tulostasoa, että kannattaisi odotella mitään mitaleja tai edes loppukilpailupaikkoja. Muissa lajeissa jännitetään sitä, löytyykö vihdoin edes niitä tulosrajojen rikkojia. Tässä jännitetään … Lue loppuun
Mitä veijarit puuhaavat?
Jo on aikoihin eletty, kun suomalaisessa keihäänheitossa on uutinen se kun joku heittää yli MM-kisarajan. MM-kisaraja (82 metriä) on nykyvälineillä sellainen, että se pitää heittää vaikka kilpailisi joka toinen päivä. Muistan kun keihäsmalli vaihtui vuonna 1986. Minullakaan ei ollut silloin kuin joku harjoituskeihäsversio käytössä alkukesän kisoissa. Vasta loppuvuodesta Suomeenkin saatiin uusia keihäitä. Silloin viimeksi oli sellainen tilanne, että loppukesästä taisteltiin vielä MM-kisapaikoista. Ennen aikaan tilanne oli se, että joka vuosi sellainen vähintään viisi heittäjää ylitti MM-kisarajan. Tänä vuonna ylittäjiä on kyllä samoin viisi, mutta heistä yhden kausi on loukkaantumisen takia ohi, yksi kiskaisi kerran keväällä kasinelosen ja nyt tyrästä toipuvana … Lue loppuun
Mitalihaaveitakaan ei tarvitse vielä romuttaa
Kansainvälisessä keihäänheitossa on alkanut jo omilta aktiiviajoiltani tuttu arvokisoja edeltävä niin sanottu hermosota. On muodostunut jo tavaksi, että samoihin aikoihin heinäkuun alun ja puolivälin tienoilla yksi jos toinenkin jossain kisassa heittää maailman kärkituloksia. Minun aikoinani se meni yleensä niin, että ensin heinäkuun alussa joku saksalainen kävi heittämässä vähän alle tai vähän yli yhdeksäänkymppiin. Hetken päästä tästä oli sitten yleensä vuorossa Backley, joka kiskaisi aavistuksen pidemmälle. Ja seuraavaksi oli Zeleznyn vuoro korottaa. Nyt tämä hermopeli lähti käyntiin, kun Makarov kävi näyttämässä Lausannessa, että keppi lentää (87,12). Thorkildsen näytti saman jo Lausannessa (88,19). Birminghamissa norjalainen sitten puolestaan näytti, että jalkavamma olikin korjaantunut. … Lue loppuun
Turhaa tuuleen huutamista
Pihtiputaan keihäskarnevaalien kilpailu heitettiin vastatuuleen, ja se kirvoitti jotkin tahot ihmeelliseen itkuun. Minä taas totesin kisan jälkeen asiasta kysyneelle toimittajalle, että helvetin hyvä kun kerrankin heitetään vastaiseen. Jo useamman vuoden ajan useimmissa kisoissa keihäänheitto on jostain syystä laitettu aina myötätuuleen, mitä en ole ikinä ymmärtänyt. Minua ja muita entisiä aktiiviurheilijoita ja varmaan myös asiaan vihkiytyneitä penkkiurheilijoita tämä toisaalta huvittaa, toisaalta ottaa päähän. Pihtiputaan valitusvirren perusteella tilanne on ilmeisesti se, että kaikki nykyheittäjät maailmanhuipuista jonninjoutaviin 70 metrin tökkijöihin on opetettu heittämään vain myötätuuleen. Pihtiputaan heittäjistä suurin osa kuuluu valitettavasti tuohon jälkimmäiseen kastiin, eikä heidän kohdallaan tässä valituksessa ole järjen hiventäkään. Alle … Lue loppuun
