-
Rädyn rykäisy

Suomalainen keihäslegenda Seppo Räty ruotii kokemuksensa tuomalla viisaudella keihäänheiton ja yleisurheilun ajankohtaisia puheenaiheita Maikkarin netin blogistina. Tyylilleen uskollisena Seppo haluaa puhua suoraan. Tarkoitus ei ole loukata ketään, mutta ketään ei tulla myöskään käsittelemään silkkihansikkain.
Aiheet
- Aiheeton (4)
- Antti Pihlakoski (1)
- Antti Ruuskanen (1)
- Ari Mannio (3)
- Arsi Harju (1)
- arvokisat (5)
- Daegu 2011 (2)
- Eliittikisat (2)
- EM-kilpailut (5)
- Hannu Kangas (1)
- Harri Haatainen (1)
- hiihto (1)
- huippu-urheilun projektiryhmä (1)
- Jan Zelezny (4)
- Jukka Keskisalo (1)
- Kalevan kisat (4)
- keihäänheitto (18)
- Keihäskarnevaalit (2)
- kestävyysjuoksu (1)
- kuulantyöntö (1)
- MM-kilpailut (12)
- naisten keihäs (1)
- olympialaiset (1)
- Petr Frydrych (2)
- potkupallo (1)
- Saksa (1)
- Sampo Lehtola (1)
- sekalaiset (1)
- seuratoiminta (3)
- Suomi–Ruotsi-maaottelu (3)
- Teemu Wirkkala (1)
- Tero Pitkämäki (2)
- Timanttiliiga (9)
- yleisurheilu (45)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Vuosittainen arkisto: 2010
Loppuyhteenvedon aika
Viime viikonlopun Suomi-Ruotsi-maaottelu jätti meikäläiselle vähän kaksijakoiset tunnelmat. Olin itse paikan päällä perjantaina. Oli kiva ensimmäistä kertaa seurata tapahtumaa vähän toisenlaisesta näkövinkkelistä, kun aikaisemmat kokemukseni ovat olleet sieltä kentän tasolta. Nyt oli hauska tavata siellä katsomossa myös muita entisiä urheilijoita, jutella heidän kanssaan ja tarkkailla maaottelun tunnelmaa. En itse sanonut tätä ajatusta siellä ensimmäisenä, vaan se oli eräs toinen vanha urheilija, joka totesi silloin perjantai-iltana, että ” voi ei, tämä alkaa olemaan niitä viimeisiä Ruotsi-maaotteluita.” Sellainen tunnelma meille kaikille silloin perjantaina tosiaan tuli. Että nyt ollaan Ruotsi-ottelun rääppiäisissä. Meteli ja kannustus sielä stadionilla oli kyllä samanlaista kuin ennenkin, mutta porukkaa … Lue loppuun
Pitkästä aikaa kiinnostava Ruotsi-ottelu
Yleisurheilukausi alkaa pikkuhiljaa lähestyä loppuaan. Eliittikisasarja saatiin viime viikonloppuna päätökseen, ensi viikonloppuna käydään Suomi-Ruotsi-maaottelu. Ruotsi-ottelua odotan pitkästä aikaa innolla, Eliittikisojen finaalista taas jäi aikalailla kaksijakoinen tunne. Hyvää on periaatteessa se, että Eliittikisoihin saadaan ulkomaalaisia urheilijoita mukaan, ja kisasarjalle saadaan näkyvyyttä ja mielenkiintoa Suomen rajojen ulkopuolellakin. Toisaalta tällöin kisajärjestäjien kustannukset väistämättä kasvavat. Ulkomaalaisista urheilijoista aiheutuu lisäkustannuksia ainakin matkojen ja majoitusten osalta. Luultavimmin ainakin osalle näistä ulkomaalaisista urheilijoista kisajärjestäjät joutuvat maksamaan myös starttirahoja. Toinen ongelma on lajivalinnat. Miksi Eliittikisalajeiksi on valittu sellaiset lajit, joissa Suomessa on lähestulkoon olematon taso? Onko järkevää, että isoimman kansallisen yleisurheilusarjan kaikki suurimmat potit menevät ulkomaalaisille urheilijoille? Muutenkin … Lue loppuun
Todella ryhdikästä touhua
Teemu Wirkkalan päätös antaa potkut valmentajalleen Hannu Kankaalle on mielestäni osoitus todella ryhdikkäästä ja suoraselkäisestä toiminnasta. Minä olen näissä kolumneissani jokusen kerran kirjoittanut siitä, että tosissaan maailmanhuipulle päästäkseen tai siellä pysyäkseen urheilijan pitää olla henkisesti valmis tekemään kaikenlaisia, vaikeitakin päätöksiä. Tapauksen yksityiskohtia ja syitä en tunne sen tarkemmin, eivätkä ne minulle edes kuulu. Minusta tämä Wirkkalan päätös on loistava esimerkki siitä, minkälaisia päätöksiä todellista menestystä haluavan on kyettävä tekemään. Jos tuntuu siltä, että homma ei toimi toivotulla tavalla, niin silloin tämä on mielestäni todella mielekäs ja urheilullinen ratkaisu. Meikäläisen kunnioituspisteet ja arvostus Teemua kohtaa nousivat huomattavasti. Tämä mielestäni osoittaa sen, … Lue loppuun
Munatonta toimintaa
Ihan ensimmäisenä täytyy käydä läpi nämä Kalevan kisojen hölmöilyt, ihan suorat sääntörikkomukset ja kaikenlainen jonninjoutava pelleily. Tarkoitan ennen kaikkea tätä täysin linjatonta toimintaa, että kaverit tulevat rahakisoista heittämään Kalevan kisoihin Suomen mestaruudesta ilman karsintaa. Vastoin mestaruuskisojen sääntöjä tehdään tällaisia ihme muutoksia. Ainakaan minun tietooni ei ole tullut, että Urheiluliiton liittovaltuusto tai hallitus olisi kokoontunut ja tehnyt sääntömuutoksia. Minun ymmärtääkseni säännöt ovat tässä asiassa täysin selvät. Kilpailuissa järjestetään karsinnat, ja karsintarajan ylittäneet tai tietty määrä osallistujia pääsevät finaaliin. Sääntöjen mukaan on mahdollista tehdä päätös, että finaalissa voi heittää ilman karsintaan osallistumista, mutta kilpailun ulkopuolella. Ja tällöin voi heittää vain tulosta. Tällöin … Lue loppuun
Keihäsfinaali tympeä show
Eilisessä keihäsfinaalissa saatiin sitten se kauan odotettu mitalitili avattua. Tämä kirjoitus on nyt ihan vain minun henkilökohtainen mielipiteeni eilisestä kilpailusta, se miten minä sen koin. Ensinnäkin on todella hyvä asia, että se mitali sieltä saatiin otettua. Tosin tällä tulostasolla sen oli kyllä tultavakin, vaikka varmoja mitaleita ei ole olemassakaan. Nykypäivänä heittäjiä on vain yksinkertaisesti maailmalla niin vähän. Viime vuosi oli kömmähdys, nyt palattiin takaisin normaalitasolle. Eilinen kilpailu oli minulle aktiiviaikojeni jälkeen ensimmäinen miesten keihäänheiton arvokisafinaali, jonka katsoin kokonaan. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että sama se vaikka en olisi katsonut ollenkaan. Keihäsfinaali oli sellainen tympeä show, jonka oikeastaan ainoa valopilkku oli … Lue loppuun
Perussuorittaminen näyttäytyy katastrofina
EM-kisoja seuratessa on näyttänyt siltä, että siellä on sama vanha show käynnissä taas. Kisojen alussa haastatteluissa, ennakkojutuissa ynnä muissa valmentajat, liitto, mikä tahansa aina vain keskustelevat siitä, kuinka monta mitalia on tulossa. Todellisuus on kuitenkin se sama kuin aina ennenkin. Käytännössä vain yhdessä lajissa on todellinen mahdollisuus mitaliin. Nyt realismi näkyy todella selvästi. Naisten puolella lähes kaikissa lajeissa on vain yksi osanottaja, eikä miehiäkään liiaksi ole. Tämä porukka on sitten mennyt aivan odotetulla tasollaan. Nyt on nähty normaalia perussuorittamista, jonkin verran alisuorittamista, mutta ei juurikaan venymistä. Se lopputulos sitten näyttäytyy hirvittävänä katastrofina, kun on vain yksi kilpailija. Näissäkin kisoissa esimerkiksi … Lue loppuun
Pieni EM-joukkue kauhistuttaa
Suomesta lähtee yleisurheilun EM-kilpailuihin Barcelonaan erittäin pieni joukkue. Tilastoja tästä asiasta ei minulla ole, mutta näin näppituntumalta joukkuetta voisi hyvinkin luulla ennätyksellisen pieneksi. Ainakin neljän vuoden takaisista Göteborgin kisoista ryhmän koko on tippunut 55:stä 39:ään. Miesten puolella viiteen lajiin on saatu nimettyä kolme urheilijaa. Naisten koko joukkue koostuu seitsemästä urheilijasta. Näistäkin suurin osa on vielä nuoria tyttöjä. Viime vuosien tapaan todellisia mitalikandidaatteja on tässä 39:n joukossa hyvin vähän. Näin henkeen ja vereen yleisurheiluihmisenä olen erittäin huolestunut tästä joukkueen koosta. Pienellä kauhulla ajattelen jo tulevia Lontoon olympialaisia 2012. Jos EM-kisoihin, joissa tulosrajat ovat kuitenkin verrattain alhaiset, ei löydy tämän enempää mitat … Lue loppuun
Haatainen teki hirvittävän hienon tempun
Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla tapahtui jotain sellaista, mitä miesten keihäänheitto on jo monta vuotta kaivannut. Vaikka olen itsekin Harri Haataista aiemmin morkannut ja arvostellut, niin nyt kaveri teki kyllä hirvittävän hienon tempun. Temppu oli sitä, mitä suomalainen keihäänheitto tarvitsi juuri tähän hetkeen. Minuakin hymyilytti koko pitkän ja hitaan ajomatkan kotiin, kun matkalla joku soitti ja kertoi miten kisassa kävi. Haataisen temppu oli hieno kahdella tavalla. Ensinnäkin se, että todennäköisesti porukan vanhin ja kaikista raihnaisin, kaikkein valmennusrinkien ulkopuolelta tuleva mies tuli näyttämään, miten helposti nykypäivän välineillä heitetään 85-metrinen, kun olosuhteet sattuvat kohdilleen. Tämän pitäisi herättää porukkaa siihen, että kasiviitonen ei todellakaan nykyvälineillä ole … Lue loppuun
Nurinkurista liikennekulttuuria
Nyt kun urheilussa ei tunnu tapahtuvan oikeastaan yhtään mitään, ajattelin kirjoittaa jostain ihan muusta. Olen tässä viimeiset pari päivää ollut pojan kanssa autolla liikenteessä, ja kilometrejä on tullut kahden päivän aikana noin 2 070. Niinpä aiheena onkin tällä kertaa suomalainen nurinkurinen liikennekulttuuri, eritoten siihen liittyvä tolppakamerahysteria. Pitäisi miettiä kymmeneen kertaan, parantavatko nämä tolppakamerat todellakin liikenneturvallisuutta. Perinteisestihän autoissa mittarit näyttävät vähintään 5 kilometriä yli todellisen nopeuden. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että tietyissä merkeissä se on jopa 10 km/h liikaa. Eli satasen rajoitusalueella ajetaan todellisuudessa maksimissaan 90-95 km/h. Rekoissa nopeus on rajoittimilla pakotettu tähän. Vaikka joskus olen itse ajanut ylinopeutta, ja varmaan … Lue loppuun
Mallia potkupallosta
Tätä kirjoittaessani TV:ssä pyörii potkupalloa, Sveitsi ja Chile siellä näyttävät pelaavaan. MM-kisat ovat vain joka neljäs vuosi, ja niiden arvostus ympäri maailmaa on sen mukainen. Suomessakin näytetään tv:ssä kaikki pelit, vaikka oman maan joukkue ei ole koskaan ollut edes mukana. Eikä ole puhettakaan siitä, että lyhennettäisiin puoliaika vaikka 20 minuuttiin, että ehdittäisiin kuvata. Mielenkiinto on aivan eri maailmoista kuin yleisurheilussa tai vaikkapa hiihdossa. Potkupallossa on siis pidetty kiinni vanhasta hyvästä systeemistä, ja mielenkiinto on säilynyt. Siellä on toimittu täysin päin vaistoin kuin yleisurheilussa, jossa kisojen määrää on vaan koko ajan lisätty. Joka vuosi on jotkut arvokisat. EM-kisat pidetään jatkossa joka … Lue loppuun
