Sivuston Jari Porttila kommentit

Sepi on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

Sepi — Fri, 20 Jan 2012 22:08:56 +0000

Makihyppy on niiiiin tylsa laji kuin olla ja voi. Tulosruutu pakkosyottaa sita, kuten tekee toisen kuolevan marginaalilajin keihaanheiton suhteenkin.

jerevan on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

jerevan — Fri, 20 Jan 2012 20:51:41 +0000

Kommentoidaan nyt vielä, kun tänne eksyin. Marcus Hellner voitti olympiakultaa 2010 olympialaisissa yhdistelmäkisassa, joka on kestävyysmatka jos mikä. Ja viime vuonna sprintissä maailmanmestaruuden. Björn Ferry voitti ampumahiihdon olympiakultaa samoin Vancouverissa 2010. Ruotsi ei todellakaan ole ollut ampumahiihdossa yhden naisen varassa vaan sillä on ollut ja on useita huippuja niin miehissä kuin naisissakin. Tämä on näkynyt viestimenestyksessäkin.

jeebu on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

jeebu — Thu, 19 Jan 2012 23:33:54 +0000

jerevanille:
Tarkoitin erityisesti kestävyyslajeja, joissa hapenottokyky on keskeistä.
Hiidon MM
2003 Val di Fiemme
Norja 5+5+6=16
Ruotsi 2+1+3=6
Suomi 1+1+2=4
2005 Oberstdorf
Norja 7+5+7=19
Suomi 1+3+1=5
Ruotsi 1+1+1=3
2007 Sapporo
Norja 5+4+7=19
Suomi 5+1+2=8
Ruotsi 0+1+1=2
2009 Liberec
Norja 5+4+3=12
Suomi 3+0+5=8
Ruotsi 0+2+1=3
2011 Oslo
Norja 8+6+6=20
Ruotsi 2+2+1=5
Suomi 1+1+2=4

Eli Norjassa löytyy noita kestävyyslajien Coloradon susia ja parempaa kaurapuuroa Ruotsiin ja Suomeen verrattuna, joiden hiihtomitaleista merkittävä osuus on lisäksi naisten aikaansaannoksia. Viimeisin ruotsalainen normaalimatkojen hiihdon miesten maailmanmestari löytyy vuodelta 2003.

Ampumahiidossa ja alppilajeissa(ei kestävyyslaji) menestys Suomessa ja Ruosissa on ollut ja on käytännössä yhden naisen varassa.

Joukkuelajeissa sen sijaan esim Ruotsin 1994 jalkpallon MM-pronssi (harrastajamäärä 270 miljoonaa) on aivan käsittämätön saavutus noin pieneltä kansakunnalta. Ruotsi tuottaa sen lajin huipulle edelleen pelimiehiä ja yrittäjiä on vähän enemmän kuin naisten ampumahiidossa, sitäkään lajia mitenkään väheksymättä. Mukavahan tiety olisi, jos suomalaisia lhjakkaita nuoria saisi kiinnostumaan lylyn lykkimisestä, sillä siinä lajissa on kuitenkin suhteellisesti paljon helpompaa voittaa maailmanmestaruus kuin monessa muussa. Veikkaan vaan, että nykyajan sosiaalisessa mediassa kelluvien nuorten pääasiallinen suuntaus sosiaalisempiin joukuelajeihin tulee edelleen jatkumaan ja yksilölajeissakin kestävyyspuolelle vähenemään.

jerevan on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

jerevan — Mon, 16 Jan 2012 11:19:50 +0000

“Missä on ruotsalaiset mäkihypyn, maastohiidon ja yhdistetyn huiput?”

Kyllähän Ruotsilla on useita huippuluokan maastohiihtäjiä niin naisissa kuin miehissäkin. Mäkihypyssä (ja sitä kautta yhdistetyssä) siellä ei ole koskaan ollut menestystä. Sen sijaan alppihiihto- ja ampumahiihtopuolella kylläkin ja monissa muissakin yksilölajeissa Ruotsi on menestynyt ja menestyy edelleen. Vain muutama vuosi sitten sillä oli neljä aivan maailman huippuyleisurheilijaa.

matti söderlund on kommentoinut artikkelia Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa?

matti söderlund — Mon, 16 Jan 2012 05:24:26 +0000

Ei myöskään missään muussa maassa saisi täysin epäonnistunut mäkihypyn päävalmentaja jatkaa,Antais A-P Nikkolalle mahdollisuus ja kenkää tälle Pekka Niemelälle.Siellä ei ole maajoukkueessa tekemisen maku oikeanlaista tällä hetkellä. Siellä ei ole äijillä työnteossa nyt hauskuus,eikä ilo mukana.Se näkyy ulospäin.Ainoa ratkaisu päävastuu valmentajan vaihto….

puavo on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

puavo — Sun, 15 Jan 2012 10:20:16 +0000

Ja vielä.
Kaipa se sponsorirahoihin vaikuttaa kun esim. Janne Ahosen aikoihin keskieuroopan mäkiviikon osakilpailuja katseli lähes miljoona silmäparia ja nyt maksukanavilta taaperrusta viitsii katsella enää korkeintaan parisataatuhatta katselijaa, sama toistuu hiihdossa, yleisurheilusta ja jääkiekosta nyt puhumattakaan. Formuloissa ihan sama juttu, mitä nyt tulevalla kaudella Kimi R vähän nostaa noita lukemia.

Tapsa on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

Tapsa — Sat, 14 Jan 2012 13:04:24 +0000

Mäkihyppy? Eiköhän ne kisat haihdu kuin tuhka tuuleen samalla kun tuuli tuivertaa. Media-aikaa joo. Kattellaan kun Hofer &co putsaa latua. Ketä se kiinnostaa?

puavo on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

puavo — Sat, 14 Jan 2012 12:23:04 +0000

Kuten muutamat mainitsivatkin jo, niin kyllä tää maksukorttibisnes on hyvää vauhtia tappamassa nuorten ja muidenkin kiinnostuksen urheilulajeja kohtaan. Tämä ongelma alkaa pikkuhiljaa konkretisoitumaan, etenkin jos sama meno jatkuu. Aikoinaan avattiin telkkari ja katsottiin vähänaikaa urheilua ja sitten painuttiin pihalle kokoelemaan samaa hommaa, olipa sitten kyse hiihdosta, keihäänheitosta tai mäkihypystä ym. ym. Sieltä aina muutama sai kipinän johonkin lajiin ja harrastajia kuitenkin oli mukavasti moneen lähtöön. Nyt maksetaan pahimmillaan vain yhdestä räätälöidystä lajista omassa telkkarissa ja sillä sipuli, ei paljon porukkaa kiinnosta. Kun puhutaan harrastajamäärien vähenemisestä voi maikkarinkin korttibisnesporukka marssia peilin eteen kyselemään löytyiskö sieltä ainakin osasyyllisiä tähän ongelmaan. Jos valtakunnan kanavilla joista jo jokainen joutuu maksamaan, ei näy monipuolista urheilua, on turha kuvitella että eri lajit saavat nuorista kokeilijoita ja sitäkautta mahdollisia harrastajia lisää.

Laura on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

Laura — Fri, 13 Jan 2012 14:22:27 +0000

Kirjoitus oli mielestäni loistava! On täysin käsittämätöntä, miten noinkin isot urheilulajit kun mäkihyppy ja yhdistetty eivät saa sponsoreilta kerättyä rahaa. Toisaalta mielestäni on myös väärin murista, että kun ei ole rahaa ei voida järjestää leirityksiä ja sen takia ei tule tuloksia. Suomessa on hyviä mäkiä ja vaikka eivät profiililtaan ole samanlaisia kun Keski-Euroopassa, niin mitä väliä? Mäki kun mäki siitä on osattava hypätä, eihän mäkiä tehdä yhdestä muotista.
Hyvä vertailupohja tähän on mielestäni nouseva laji lumilautailu. Liiton budjetti on varmasti vain murto-osa siitä mitä mäkihypyssä. Silti Suomalaiset urheilijat ovat lajinsa ehdotonta kärkikastia. Kukaan ei nurise vaikka Suomessa ei ole vuoria, isoja mäkiä tai isoja hyppyreitä. Niistä hypätään ja harjoitellaan mitä on. Jokainen urheilija myös harjoittelee itsenäisesti ja omakustanteisesti, eikä nurise maajoukkue leiritysten perään. Jos kilpailussa epäonnistutaan, sille lähinnä nauretaan että tänään meni näin, eikä selitellä ajoituksen myöhästymistä ja olla naama väärällään.

Ja jos joku vielä sanoo että lumilautailu ei ole urheilua, niin voi miettiä, että mäkihyppääjät tulevat hyppyrille n.90km/h ja hyppäävät suoraan ja mahdollisimman pitkälle. Lumilautailijat tulevat hyppyriin samalla vauhdilla, hyppäävät ja tekevät vielä temppuja perään..

Siitä vaan oppia lumilautailijoiden asenteesta ja harjoittelumetodeista niin alkaa sitä tulostakin syntyä.

jeebu on kommentoinut artikkelia Hälytyskellot soivat suomalaisessa huippu-urheilussa

jeebu — Wed, 11 Jan 2012 20:49:43 +0000

Ei tämä nyt niin ihmeellistä ole. Missä on ruotsalaiset mäkihypyn, maastohiidon ja yhdistetyn huiput? Missä on Norjalaiset jääkiekon huiput? Ruotsissa lahajakkaimmat nuoret ovat jo vuosia suuntautuneet joukkuelajeihin. Tulokset näkyvät mm. jääkiekossa, salibändyssä ja jalkapallossa. Suomessa sama kehitys. Hyppylajessakin Suomesta läytyy maailman huippuja, mutta alla onkin lauta ja lajin nimi vaikkapa big air tai slopestyle. Vaikka nämä ovatkin yksilölajeja, niin niitäkin leimaa saman tyyppinen yhteisöllisyys kuin joukkuelajeja. Norjasta ehkä vielä löytyy vuonojen peukoilta vähän enemmän näitä Coloradon susia ja kestävyyslajien yksinäisiä puurtajia. Norjassa pitäisi toisaalta olla kaikki eväät samanlaiseen kiekkomenestykseen kuin Ruotsilla ja Suomella. Eipä vaan näy eikä kuulu. Kuka tämän päivän suomalainen nuori lähtee yksin (tai aikuisen valmentajan kanssa) hyppyrimäkeen tai hiihtolenkille, kun muut kaverit painavat kimpassa lauta kainalossa mäkeen tai lätkätreeneihin? Kun sitten päädytään niihin harvoihin huippuihin, joille urheilusta tulee ammatti, niin kestävyyslajeissa huipulle ja jonkinlaisille tienisteille alkaa pääsemään ehkä 25-29 v paikkeilla (jos hyvin käy), kun joukkuelajien ja modernien talvilajien (lautailu, alppilajit) huiput alkavat jo paremminkin loppuluisua urheilu-uraallaan. Kova pitää olla hinku yhdistettyyn, mäkihyppyyn tai hiihtämiseen, että nykymaailmassa uusia nuoria ja huippuja niihin lajeihin saataisiin samaa tahtia kuin 30-90-luvuilla (siis 1900).