Suomalaisessa huippu-urheilussa soivat hälytyskellot. Mäkihypyssä, yhdistetyssä ja miesten maastohiihdossa voidaan puhua kriisistä, perinteiset lajit ovat suistuneet maailman terävimmästä kärjestä. Nyt on aika viheltää pilliin, enää ei ole varaa vain pohtia ja puhua vaan nyt on ryhdyttävä nopeasti toimiin. Talkoisiin tarvitaan myös Olympiakomiteaa ja Humua, huippu-urheilun muutostyöryhmää. Se on tähän mennessä vain tutkinut, analysoinut ja kartoittanut- nyt on aika ryhtyä toimiin. Mäkihypyn tilanne muistuttaa keihäänheiton tilannetta. Viime vuoden Daegun MM-kisojen jälkeen SUL ryhtyi toimiin ja panosti huippuyleisurheiluun 250 000 leiritysrahaa, jotta kurssi kääntyisi ensi kesänä. Nopeaa reagointia ammattilaisilta. Mäkihypyssä mistään muusta maasta Itävaltaa lukuunottamatta ei löydy sellaista tietotaitoa kuin Suomesta. Päävalmentajan … Lue loppuun →

Vaalit on käyty, ja nyt urheilu- ja kulttuuriväki jännittää, kenestä tulee seuraava alan ministeri. Suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuuden kannalta valinta on tärkeä, jopa elintärkeä. Urheiluministeri kun paaluttaa kuitenkin tulevaisuuden suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Rkp:n Stefan Wallin on hoitanut postia viimeiset neljä vuotta loistavasti. Itse olen seurannut läheltä kulttuuri-ja urheiluministerin toimia vuodesta 1979 lähtien ja on pakko tunnustaa, että Wallin on ensimmäinen ministeri, joka on ollut perillä urheilusektorin vaatimuksista ja tehnyt töitä liikuntakulttuurin eteen enemmän kuin olisi kohtuudella vaadittu. Jos hallituskuviot etenevät suunnitelmien mukaan, tulee seuraava urheiluministeri joko Rkp:stä tai Perussuomalaisista. Wallin olisi jatkuvuuden kannalta optimivaihtoehto ja tiedän, että urheiluväki toivoo salkun … Lue loppuun →

Otsikko ei suinkaan ole vaatimus, ei edes pyyntö, vaan toteamus. Olen päässyt tutustumaan ensi vuoden budjettiin ja siinä todellakin ohjataan urheilun sisäistä rahajakoa niin, että huippu-urheilu ja urheilupaikkarakentaminen saavat lisää tukea. Suuntaus on uusi, mutta se on linjassaan niiden ehdotusten ja päätösten kanssa, joita Risto Niemisen johtama työryhmä teki. Ainoa tie nostaa suomalainen huippu-urheilun takaisin maailman huipulle, on satsata siihen tosissaan. Rahalla ei voi ostaa menestystä, mutta sillä voi luoda menestystä tuovat olosuhteet. Otan esimerkin Englannista. Siellä 40-80 yleisurheilun huippua käyvät viikot töissä, eli harjoittelemassa valmennuskeskuksissa. He asuvat siellä, syövät siellä, harjoittelevat ryhmissä, saavat kaiken lihashuollon ja terveyspalvelut, siis kaiken … Lue loppuun →

Kuortaneen urheiluopiston huippu-urheilun johtaja Tapio Korjus sohaisi muurahaispesään EM-kisojen jälkeen väitteellään, että yksilölajien menestys on maaseudun varassa. Korjuksen väitettä on lähdetty torjumaan jopa Ilkka Kanervan voimin. Urheiluliitossa väite koettiin epäreiluksi, kun tutkimukset osoittavat että myös kaupunkien lapset haluavat harrastaa yleisurheilua. Sivusta on hyvä sanoa, että kumpikin on oikeassa. Ei Korjus väittänyt, etteikö huippuja voisi tulla suurista kaupungeista, totesi vain yksilölajien nykytilan. Juuri päättyneissä Kalevan kisoissa Helsinkiin tuli tasan yksi mestaruus, jos mukaan luetaan väljästi pääkaupunkiseutu (Vantaa, Järvenpää -akselilla), niin mestaruuksia tuli kaikkiaan neljä. Määrä on hälyttävän pieni ja kertoo omaa kieltään pääkaupunkiseudun yleisurheilun tilasta. Tiedän siitä itsekin jotain, kun urheilin … Lue loppuun →

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueelle jos kelle soi pronssimitalit. Joukkueesta lopettaa arvokisatasolla ainakin yksi täysi kentällinen huippupelaajia, joita paitsi maajoukkue, myös suuri yleisö jää kaipaamaan. Teemu Selänne, Ville Peltonen, Jere Lehtinen, yllättäen myös Olli Jokinen, Sami Salo, Kimmo Timonen ovat niitä, jotka ilmoittivat olympiaturnauksen jääneen heidän viimeiseksi arvokisaturnaukseksi. Siinä poistui uskomaton määrä taitoa ja taistelutahtoa. Ratkaisijoita ja tukipilareita. Heitä on todella vaikea paikata. Onneksi Saku Koivu jätti vielä oven raolleen, jopa Sotshin olympialaisia ajatellen. Häntä ja hänen uskomatonta peliälyään tarvitaan vielä Leijonissa. Monien mielestä Leijonien pronssi pelasti olympialaiset. Hetkellisesti se saattaa siltä tuntuakin ja riemuitaan siitä. Ei kuitenkaan unohdeta sitä tosiasiaa, että … Lue loppuun →

Janne Ahonen tuntuu juuri nyt olevan yhden loistavan hypyn mies/kisa. Oberissa ja Garmischissa Ahonen oli toisella hypyllään ykkönen ja kolmonen. Kun samaan kisaan osuu kaksi ”toista” hyppyä, on tilanne enemmän kuin loistava. Garmisch oli jälleen veitsen terällä taiteilua, onneksi olosuhteet olivat lähes tasapuoliset, mitä nyt Anders Jacobsen sai ensimmäiseen hyppyynsä hyvät vastatuulet. Mutta on myös hyvä muistaa, että Jacobsen on aina viihtynyt Garmischissa. Mäkiviikon pakka on yhä mukavasti sekaisin. Andreas Kofler on yhä kärjessä, mutta seuraavaksi saavutaan hänen kotiseudulleen ja paineet kasvavat aivan uskomattoman koviksi. Itse uskon, ettei Kofler paineita kestä. Jos kestää, niin ansaitsee hän mäkiviikon voiton. Wolfgang Loitz … Lue loppuun →

Kovat ovat kovia mäkihypyn maailmancupissa. Itävallan luottomiehet Gregor Schlierenzauer, Thomas Morgernstern, Andreas Kofler ja Wolfgang Loitzl ovat kaikki maailmancupissa yhdeksän parhaan joukossa. Perjantain Engelbergin kisassa Itävalta vyörytti maailmancupin pisteille viisi hyppääjää, heikoin heistä oli sijalla 17, juuri Janne Ahosen perässä. Itävallassa taistelu maailmancupin edustuspaikoista on vieläkin kovempaa kuin Suomessa, hyppääjät tiedostavat sen ja antavat kisa toisensa jälkeen maailmanluokan näyttöjä. Sveitsillä on kova kaksikko Simon Amman – Andreas Küttel. Amman on ottanut nyt kaksi voittoa putkeen, viimeisimmän kovien paineiden alla kotimäessään. Ei ole epäilystäkään, etteikö hän taistelisi mäkiviikon voitosta. Norja ja Saksa kuuluvat myös eliittiin. Kummallakin oli perjantain kisassa neljä miestä … Lue loppuun →