Tero Pitkämäen Oslon reissu ei sujunut onnellisten tähtien alla. Pitkämäki on heittänyt Bisletillä parhaimmillaan 90.54 vuonna 2005. Torstaina lensi hieman yli 73 metriä ja EM-kisalippu karkasi taas hieman kauemmas.
Olen seurannut läheltä Teroa koko hänen uransa ajan. Olen varmasti nähnyt suomalaistoimittajista eniten hänen heittojaan ”livenä”, joten katson omaavani jonkinlaisen oikeuden analysoida tapahtunutta, vaikka en valmentaja olekaan.
Peruskysymys tällä hetkellä onkin se, mitä Terolle on tapahtunut kahden viimeisen vuoden aikana. Miksi keihäs ei enää lennä, vaikka fyysisesti hän on paremmassa kunnossa kuin 90-metrin vuosinaan.
Tähän kysymykseen pitäisi löytyä vastaus valmentajilta. SUL:n huippu-urheilun johtaja Jarmo Mäkelä kantaa valmennuksen kokonaisvastuun, heittolajeissa vastuussa on ensin pitkäaikainen lajipäällikkö Mauri Auvinen ja sitten entinen lajivalmentaja ja Pitkämäen henkilökohtainen valmentaja Hannu Kangas.
Heistä Kangas on ollut Pitkämäen valmentaja koko tämän uran ajan, niin nousuvaiheessa kuin jyrkässä laskussakin. Hän tietää, mistä alamäki alkoi, mitä asioita silloin lähdettiin muuttamaan, miten harjoitusta muutettiin ja miksi korjausliikkeitä ei tehty mahdollisimman nopeasti, vaan tilanteen annettiin ajautua tähän pisteeseen.
Syyt löytyvät varmasti täältä ja valmentajien ensimmäinen tehtävä on etsiä ne ja nopeasti.
Jan Zeleznyn mukaantulo sotki pakan sitten lopullisesti. Niin suuria muutoksia kuin hän halusi tekniikkaan tehdä, ei ajeta sisään vuodessa, siihen tarvitaan vähintään kaksi vuotta.
Mitä Pitkämäen nyt sitten tulisi tehdä, lopettaa ura, niin kuin ”asiantuntijat” jo kirjoittavat ?
Lähestytäänpä asiaa toisella tavalla, otetaan lähestymiskulmaksi positiivinen asenne.
Tero on heittänyt uransa aikana vähintään 10 000 loistavaa, hyvää tai ainakin melko hyvää heittoa. Ne ovat tulleet jo selkäytimestä, ne hyvät heitot.
Ja ne myös ovat yhä siellä selkäytimessä ja varmasti löytyvät, jos niille annettaisiin mahdollisuus.
Kannattaako Pitkämäen siis rynnätä jälleen huomenna kentälle keihään kanssa ja yrittää toteuttaa sellaisia teknisiä muutoksia, jotka eivät tule selkäytimestä.
Vai kannattaisiko hänen antaa keihäiden olla autotallissa Pihtiputaalle saakka ja hakea sen sijaan lihaksiin terävyyttä siihen tapaan kuin teki viisi vuotta sitten. Tulla sitten keihäskarnevaaleille ”hyvällä tunteella” ja heittää heittonsa ”selkäytimellä”, liikoja yrittämättä ja liikoja ajattelematta.
Ne , joiden mielestä Tero Pitkämäki on jo liian vanha lajin huipulle, eivät ymmärrä yleisurheilusta mitään. Maailman yhdeksän parhaan heittäjän joukossa on kolme Teron ikäistä ja kolme vuotta nuorempaa miestä. Ovatko he kaikki siis liian vanhoja ?
Ei Teron lopettaa pidä, pitää vain palata siihen tuttuun juttuun, jolla keihäs lensi aina yli 85 metrin. Hän voi palata siihen vaikka seuraavassa kisassa, mutta viimeistään tämän kauden aikana.
Juuri nyt Pitkämäkeä lyödään kuin sitä kuuluisaa vierasta sikaa. Sen verran Teroa tunnen, että se saa vain pohjalaisen veren kuohahtamaan ja se näkyy heittopaikalla.
Toivottavasti jo Pihtiputaalla.
Laadukas kirjoitus sinulta, JP, jälleen Pitkämäen ongelmista. Jokin mättää Pitkiksellä pahasti, koska tosiaan ennen hänellä oli 85 m peruskauraa ja 73 m olisi mennyt ilman vauhtia. Ja hän on treenannut sen jälkeen enemmän kuin ennen ja on vahvempi. ”Selkäytimellä heittäminen” on varmasti hyvä ohje! Kunpa tämä viesti menisi nyt Pitkämäellekin! Valmentajat ovat jo härkkineet aivan liikaa tässä ja sekoittaneet heiton.
Tero Pitkämäki on ollut huipulla lähes kymmenen vuotta. Viimeiset vuodet ovat olleet laskusuunnassa ainakin tuloksellisesti. Olisiko Teron pitänyt viime syksynä jatkaa kuten ennenkin? Mikä silloin olisi ollut silloin uutta, parempaa tai erilaista harjoittelua? Näyttää kovasti siltä että muutostyö on vain yksinkertaisesti kesken. Höpötykset rentoudesta yms. ovat hölyn pölyä. Tero tarvitsee vain aikaa että hermosto ja tekniikka kolahtavat yhteen. EM-kisat ovat jo ohi, mutta toivon että näemme hänet Lontoossa parhaampana kuin koskaan.
Rädyltä kysymään mitä pitäs tehdä, kyllä räty tietää!
Osaksi asiaa,mutta tässä unohtuu nyt yksi merkittävä asia Porttilalta..eli se, että Pitkämäen heitto on sielä selkäytimessä teknisesti juurikin tuon 73-78m arvoinen.
Vääränlaisella harjoittelulla saatiin jo valmiiksi veitsenterällä oleva tekniikka hajoamaan, eikä sitä olla sitten syksyn 2007 saatu kunnolla takaisin, päinvastoin on menty yhä syvemmälle suohon. Siellä Teron selkäytimessä on teknisesti vääränlainen kuva heitosta, jotka ovat seurausta sadoista, jopa tuhansista teknisesti huonoista heitoista, eikä virheestä ”poisoppiminen” tapahdu yhdessä kaudessa..ei välttämättä koskaan.
Loikilla, kuulanheitolla tai muillakaan voima-arvoilla ei ole mitään merkitystä jos ei teknisesti osaa heittää keihästä. Tiedän monia tyyppejä jotka nostaa penkistä, vetää rinnalle ja hyppää 5-loikkaa yhtä hyvin kuin Tero, pitäisikö heidät laittaa EM-kisoihin viivalle yrittämään onnenkantamoista?
Itse netistä nähdyissä videoissa huomasin että Zelesnyn tekniikan korjausvinkit olivat varmasti oikeita ja hyviä, niistä yksinkertaisimmatkaan eivät vaan Terolta luonnistunut, ja siksi sekaisin ollut heitto saatiin vielä epävarmemmaksi.
Tosiasia on että jotain radikaalia pitää tapahtua että heitto alkaa kulkea. Ei Ladankaan moottorista saada hienosäätämällä formulan konetta.
Fakta on myös se, että kesä 2012 on Teron kohdalta ohi..viime hetken suuriin muutoksiin positiiviseen suuntaan ei pystynyt kuin Seppo Räty..joten Pitkämäenkin kannattaisi nyt mennä joko kalaan ja kaljalle, tai sitten heittämään keihästä 100 kertaa putkeen.
Hetkinen, hetkinen: muistelenko oikein, että Jartsan itsensä mielestä Zelesnyn mukaan ottaminen oli suorastaan nerokas liike, josta muidenkin suomalaisten urheilijoiden olisi tullut ottaa mallia?
Nyt pitäisikin siis palata siihen vanhaan? Kyllä se vaan niin on, että pitkäaikainen järjestelmällinen työ on se pohja urheilussa. Ei keihäänheitto ole mäkihyppyä, jossa yhtäkkiä se ponnistus voi taas löytyä. Sen Jatrsankin melkein seitsemän metriä ennätyksekseen hypänneenä entisenä pituushyppääjänä tietää.
Vaikea sanoa, totuuden tietää vain Pitkämäki itse ja toivottavasti hänen valmentajansa ?
Heittihän Rädyn Seppokin aikonaan melkein rampana keihästä ei siitä kukaan tiennyt mitään. Vasta uran jälkeen Seppo avautui vaikeuksistaan.
Emme tiedä kuinka hyvin Tero toteuttaa uutta tekniikkaa. Syyhän voi olla siinäkin, että jos homma ei heti toimi niin yritetään palata siihen ”vanhaan” välittömästi. Pitäisikö ennemmin jaksaa vain jauhaa uutta meni se sitten syteen tai saveen. Varmaa on kuitenkin se, että jos oikeaa tekemisen mallia ei löydy, niin ei se ainakaan soutamisella ja huopaamisella parane. Pitää valita suunta ja sitten seurata sitä uskollisesti. Se palkitaan ajan kanssa olipa se sitten se Jarin mainitsema kaksi vuotta.
Ja kukapa voisi syyttää Teroa yrittämisen puutteesta. Kun homma ei toimi, on aktiivisesti lähdetty hakemaan muutosta. Voi olla, että Zelesnyn leiriin hyppääminen oli jälkikäteen virhe. Mutta jos sitä temppua ei oltaisi tehty, oltaisiin syytetty yrityksen puutteesta ja kaavoihin kangistumisesta.
Varmasti homma on pitkälle kiinni juuri korvien välistä. Paniikki nappulaa painettiin heti jo kesän ensimmäisen kisan jälkeen. Ei kokeneen kaverin pitäisi yhden kisan jälkeen vielä hermostua. Miten tuollainen ”apina” saadaan pois selästä ? Olisiko tässä vaiheessa tauko paikalla oikea tapa vai vieläkin kovempaa treeniä ?
Ainakin Teroa itseään voisi helpottaa jos heti huomenna antaisi julkisuuteen viestin, että hänen osaltaan em-juna meni jo ja ajatukset on syksyssä. Nähtäisiin ehkä vapautuneempi Pitkämäki Pihtiputtaalla.
Pitää kaiken keskellä muistaa vielä sekin asia miten herkkä laji keihäänheitto on. Hannu Kankaan medialle – olikohan 2010 – kertoma välilevyn pullistuma voi edelleen haitata Teroa alitajuisesti, eikä mies tunne heittäessään selkäänsä täysin. Pahimmassa tapauksessa tuo tietty tarkoittaa sitä, että miehen heitot on auttamatta heitetty – ellei palo heittämiseen ole yhtä tolkuton kuten esim. Rädyllä. Tuollaisessa tilanteessa vaadittaisiin aika kovia hermoja sekä fyysisyyttä. ”Katsotaan, jos säkällä lentäisi” -tyyliset kommentit voivat olla erittäin mustaa huumoria, tai sitten täysin luovuttaneen huippu-urheilijan viimeinen kuolonkorina.
Täydellisessä maailmassa Terolla ei ole ongelmia heittojensa kanssa. Mies piilottelee kuntoaan EM-kisoihin saakka – taustalla Jan Zelezny pidättelee hän(kin) nauruaan, kun Tero paiskaa Pihtiputaalla ysikymppisen ja lyö henkisen luun niin syvälle keihäsmiesten kurkkuihin, ettei sitä ronki sieltä ulos edes Räty. Taktiikka ei olisi Zeleznyn puolelta mikään uusi, sillä tsekkiläisen leiristä kuului miehen aktiiviuran aikana arvokisojen kynnyksellä puheita, että mies olisi jollain tapaa puolikuntoinen. Viimeistään finaalissa lensikin sitten likimain ysikymppinen, muilla ei niinkään. Kuten keihäänheitto on tällä tasolla armottoman tekninen laji, on se vähintään yhtä paljon sitä myös henkisellä tasolla.
Emme elä täydellisessä maailmassa, mutta Pihtiputaa olisi ainakin Terolle täydellinen paikka järkyttää kanssakilpailijoitansa.
Minä näen tämän asian eri osat näin: Teron kilpailutulokset muutama vuosi maailmanmestaruutta ennen olivat häkellyttäviä; kaveri pystyi usean, peräkkäisen kilpailunkin aikana parantamaan tulostaan viimeisillä heittokierroksilla. -Nyt tätä ei ole nähty vuosiin. -Nyt tässä nyt ainakin jo monen vuoden aikana on Tero pystynyt parhaimmissa kilpailuissaan yhteen, yleensä ensimmäisellä kierroksella hyvään heittoon, eikä niillä tuloksilla aina ole voitettu. Onhan tässä välillä maailmanmestaruuden jälkeen on ollut Terolla vaivana mm. se Mykoplasma, sekä loukkaantumisia, tiedä sitten varmasti ovatko nämä olleet syynä tähän havaitsemani piirteen katoamiseen Teron tulossuorituksissa… -Mutta toinen asia, mikä edelleen tulee mieleeni, on edelleen tuo Teron vauhdinjako heittosuorituksissa, josta taannoin kirjoitin sinulle meilissäni. -Kun katsoin Teron Ostravan heittosuoritusta 2012 Katsomosta, en ollut uskoa silmiäni että Tero heittää tuossa! Mielestäni heitosta puuttui täysin MM-heitossa kuulunut räjähtävä voima vauhdinotossa, ja tilalla oli tietynlainen sipsuttelu, ja tuo vauhti oli tasainen, mielestäni voimattoman näköistä menoa. Kun heiton vauhdinotto kiihtyy loppua kohti, kuten MM-heitto, niin voimaa saadaan ehdittyä ladata heittoon paljon enemmän. -Katso, jos löysät tuon -07 Osakan heitot, ja vertaa niitä tähän päivään. -Ei siinä mitään, heittoon on kyllä tullut näin äkkiseltään nähtynä suuntaa eteenpäin, ei sivulle heiton loppuvaiheessa. Mutta tuo ”ristiaskelosa” on mielestäni tosi vaisu ja voimaton johtuen nopeasta juoksusta, mikä on vauhdiltaan tasainen ilman pitempää ristiaskelvaihetta jossa kerätään voimia räjähtävään heittoon. Monet heittäjistä käyttävät tätä pitkaa ristiaskelsarjaa, Terolla tuo kohta on aika lyhyt. Ja siis mielestäni voimaton. -Näkemästäni Ostravan heitossa ei näy, mitenkä keihäs lähtee kädestä, mutta mielestäni jo tässä vaudinotossa on mielestäni tarpeeksi ongelmaa. -Siis vauhdinjako heitossa, eli ristiaskeleet on pystyttävä Teron tyylin mukaisesti ottamaan kiihtyvällä vauhdilla tukijalalle saakka, voimakkaammin!
Tero voisi repäistä – Pihtiputaalle kaljuna ja parta huomisesta asti ajamatta.
”SUL:n huippu-urheilun johtaja Jarmo Mäkelä kantaa valmennuksen kokonaisvastuun, heittolajeissa vastuussa on ensin pitkäaikainen lajipäällikkö Mauri Auvinen ja sitten entinen lajivalmentaja ja Pitkämäen henkilökohtainen valmentaja Hannu Kangas..”
Tossa on se kolmikko joka on pilannut vuosikausia suomalaisia nuoria urheilijoita.
Ja meno vaan jatkuu….
Teron tapauksessa alamäki alkoi jo ennen tsekkiläisen tuloa kuvioihin mukaan.
Tämä kesä on kyllä taputeltu Teron osalta. Teron pitäisi heittää Pihtiputaalla semmoiset 85m ja lisäksi voittaa koko kisa. Ja silloinkin Tero pääsisi käytännössä säälillä ja yhdellä heitolla kisoihin, haluaako Tero itsekään tuollaista ”säälivalintaa”, tuskinpa.. Ja jos ja kun Suomen keihäskolmikko heittää EM-kotikisoissa esim. kaikki 8 parhaan joukkoon, niin se on sitten siinä. Voittavaa joukkuetta ei pääsääntöisesti vaihdeta. Piste. Sen pitäisi myös ymmärtää jokainen urheilua vähänkin seuraava toimittaja. Eli eihän tämä enää edes ole pelkästään Teron omissa käsissä, vaan todella paljon tietenkin vaikuttaa keihäsvalintoihin se kuinka pitkälle muut heittävät..ja koko kesän muut ovat heittäneet pitemmälle kuin Tero…
Noilla eväillä varustettu mies heittäisi 80m 3,5tai7askeleen vauhdilla joka heitolla. Miksi pitää yrittää 30m vauhdilla ennenkuin sopiva vauhti pönkää vasten on hallussa. Mäkihyppääjät menee pikku mäkeen. pituushyppääjät aloittaa 8 askeleen vauhdista ja futaajat pelaa alemman tason vastustajia vastaa. Sieltä se löytyy, jos viitsii hakea. Tero viitsineeee.
Urheilussa pitää nuorena harjoitella paljon, jotta saa oman lajinsa ominaisuudet ja tekniikan kuntoon.
Keihäässä pitää oppia tekniikka, jotta se on helpompaa kuin vaikkapa aivastaminen. Voima- ym arvot pitää olla riittävällä tasolla.
Huippuvaiheessa ei ammattiurheilijankaan tarvitse harjoitella tuntikausia päivässä lajissa nimeltä keihäänheitto.
Suoritus kestää ehkä sekunnin kymmenyksen. Lyhyt terävä harjoitus ja kotiin lepäämään.
Tämä olisi pitänyt aloittaa muutama vuosi sitten.
Jotain piti viime kauden jälkeen tehdä, joten siinä suhteessa Zeleznyn mukaantulo oli perusteltua. Tietysti siinä oli riskinsä. Vaihtoehtona oli kuitenkin se, että myös tällä kaudella heitetään n. kasikymppisiä – Zeleznyn kanssa mahdollisuudet joko 70 metriin tai 90 metriin, joista edellinen näyttää toteutuvan.
On hyvä muistaa, että tämän kauden ykkösmies Vesely on ollut jo vuosia Zeleznyn valmennettavana, vasta nyt tulee tulosta.
Huhuttu on ja De Zordokin totesi, että harjoituakaudella heitot onnistuivat hyvin, jotain on siis tehty oikeinkin. Kilpailutilanteessa tekniikka ei olekaan toiminu. Keihäs on äärettömän herkkä laji ja ajoitukset pitää toimia melkeinpä sadasosien tarkkuudella ja keihään lähtökulma pitää olla aivan kohdillaan eikä sinnepäin. Henkinen paine vaikuttaa heti lihaksiin ja soppa on valmis, yksi onnistunut heitto voi aukaista solmun.
Huomattavaa on sekin, ettei Thorkildseninkään alkukausi ole loistava ollut. Noin muuten pitäisi keskittyä enemmän näihin kolmeen mieheen (ehkä mukaan tulee muitakin) jotka ovat heittäneet olympialaisten A-rajan ja jättää Tero rauhaan.
Tero alkaa olla siinä iässä, että uuden liikeradan omaksuminen niin, että onnistuu myös painetilanteessa, alkaa olla heikkoa. Kokemuksesta tiedän, että parikymppisenä uuden tekniikan omaksuminen luonnistuu vajaassa vuodessa lahjakkaalta ja koordinaatiivisesti lahjattomalta ei koskaan. Keskivertoaika lienee vajaat pari vuotta määrätietoisia, oikeita suorituksia. Toisaalta on hyvä, että nyt hän on pyrkinyt parantamaan nopeuttaa eikä hiihtokestävyyttään, jolla ei heitossa tarvittavaa räjähtävyyttä paranneta.
On tosi helppo olla ns.jälkiviisas..Pitkämäellä on edellytyksiä olla maailman ykkönen vieläkin..Vanhoilla harjoittelu menetelmillä sijoitukset olisivat olleet paremmat kuin nyt,mutta ei kumminkaan sellaisia joka olisivat huippurheilijan ”nälkää”tyydyttäviä..Tekniikan muuttaminen on ainoa mahdollisuus heittää pitkälle..Voidaan sanoa että ainakin yritetiin..”jälkiviisaana”..Uskon että heitto menee vielä uomiinsa kunhan malttaa eikä sorru paniikki muutoksiin.
Teron jalkatyöstä ei ole apua heittoon ja kokovartalon käyttämiseen.Toinen ei tue toista. Heitto on niinkuin eriparia jalat omanaan ja ylävartalo omanaan.Tukea ei tule mistään suunnasta. Lähteekö se keihäs vieläkin liian ylös.Entä perään syöksyminen? Kesänmittaan selvinnee,että mihin suuntaan tsekkiopeilla on menty.
Pitkämäen tilanne on totaalisen sekava; valmennus on hajautettu ja selkeää vastuuta ei ole kenelläkään, seurauksena tästä tilanteesta on juuri ja juuri 70.n metrin tuloskunto. Jos Ptikämäki haluaa nousta takaisin maailman kärkeen, on hänen tehtävä kovia päätöksiä. Yksi asia on varmaa, Hannu Kangas ei Pitkämäkeä takaisin huipulle nosta, itseasiassa Kankaan opeilla Pitkämäki romahti maailman ykkösheittäjästä piirinmestaruustason heittäjäksi muutamassa vuodessa. Pitkämäen on annettava täysi valmemmusvastuu niin tekniikan kuin fysiikan osalta Zeleznylle, tai hänen on haettava kotimaasta valmentajat, jotka osaavat valmentaa huipulla olevaa, kokenutta urheilijaa. Esimerkiksi kotimaassa valmennuksesta voisivat vastata fysiikan osalta Tapio Korjus, ja tekniikan osalta Pauli Nevala. Kotimaisen valmennuksen avulla Pitkämäki heittäisi varmasti Lontoon jälkeen kaksissa Olympialaisissa, kun taas ulkomainen valmennus käy varmasti raskaaksi jo parin vuoden jälkeen.
Kertoo tietysti paljon Suomen yleisurheilun tilasta se, että EM kisojen alla puhutaan vain Pitkämäen huonosta jamasta. Todellisuudessa Suomessa riittää paljonkin vastaavia tapauksia; kuka muistaa esimerkiksi OP Karjalaisen heittäneen yli 80m jo alle 20-vuotiaana, ja sen että iulkomaalaiset moukarivalmentajat pitivät häntä kaikkien aikojen lahjakkaimpana urheilijana? Nyt kun OP astelee ison mahansa kanssa heittelemään moukarimiehen parhaassa iässä 75-metrisiä, niin voi vain kysyä että mitä oikein tapahtui? Suomessa on paljon nuoria urheilijoita, jotka ovat nuorena aivan maailman huippuja, ja kuitenkin heistä ei saada jalostettua aikuisten sarjoihin menestyjiä. Tämä kertoo siitä, että valmennus on edelleenkin puuhastelua, ja vastuussa ovat henkilöt, joiden osaaminen ei kokonaisvaltaisesti riitä huippu-urheilijoiden valmennukseen.
Pitkämäki ei ole liian vanha. Eipä käy valitsijoita kateeksi.
Pitkämäki, Ruuskanen ja Wirkkala; siinä kolmen kopla, ja päälle käärmeskeittoa kaiken hyvän lisäksi. Onnea ja taitoa kotikisaan, JM!