Otsikko ei suinkaan ole vaatimus, ei edes pyyntö, vaan toteamus. Olen päässyt tutustumaan ensi vuoden budjettiin ja siinä todellakin ohjataan urheilun sisäistä rahajakoa niin, että huippu-urheilu ja urheilupaikkarakentaminen saavat lisää tukea. Suuntaus on uusi, mutta se on linjassaan niiden ehdotusten ja päätösten kanssa, joita Risto Niemisen johtama työryhmä teki. Ainoa tie nostaa suomalainen huippu-urheilun takaisin maailman huipulle, on satsata siihen tosissaan. Rahalla ei voi ostaa menestystä, mutta sillä voi luoda menestystä tuovat olosuhteet. Otan esimerkin Englannista. Siellä 40-80 yleisurheilun huippua käyvät viikot töissä, eli harjoittelemassa valmennuskeskuksissa. He asuvat siellä, syövät siellä, harjoittelevat ryhmissä, saavat kaiken lihashuollon ja terveyspalvelut, siis kaiken … Lue loppuun →

Kuortaneen urheiluopiston huippu-urheilun johtaja Tapio Korjus sohaisi muurahaispesään EM-kisojen jälkeen väitteellään, että yksilölajien menestys on maaseudun varassa. Korjuksen väitettä on lähdetty torjumaan jopa Ilkka Kanervan voimin. Urheiluliitossa väite koettiin epäreiluksi, kun tutkimukset osoittavat että myös kaupunkien lapset haluavat harrastaa yleisurheilua. Sivusta on hyvä sanoa, että kumpikin on oikeassa. Ei Korjus väittänyt, etteikö huippuja voisi tulla suurista kaupungeista, totesi vain yksilölajien nykytilan. Juuri päättyneissä Kalevan kisoissa Helsinkiin tuli tasan yksi mestaruus, jos mukaan luetaan väljästi pääkaupunkiseutu (Vantaa, Järvenpää -akselilla), niin mestaruuksia tuli kaikkiaan neljä. Määrä on hälyttävän pieni ja kertoo omaa kieltään pääkaupunkiseudun yleisurheilun tilasta. Tiedän siitä itsekin jotain, kun urheilin … Lue loppuun →