Ette ehkä usko, mutta nyt se sattui mulle. ABC-huoltoasemalla. Olin matkalla Hämeenlinnaan ja päätin jarruttaa Riihimäen ABC:n kohdalla. En vähiten siksi, että siellä on Kirjatori. Saakeli, sinne lappaa melko helpolla monta kymppiä ihan säästömielessä. Tällä kertaa olin vahva ja ainoastaan silmäilin ovelta. Voitto! En ostanut mitään. Ohimennen myös kurkistelin Iittalan liikkeeseen, jossa pikkusen ihanat Teema-astiat huutelivat nimeäni melko kovaa. Pystyin vastustamaan myös niitä.
Aha, te luulette, että tämä tarina päättyy johonkin ostoskohtaukseen. Ei pääty.
Menin kaikesta huolimatta / juuri siksi vessaan. Kaavailin istuvani siellä hetken ennen kuin jatkan matkaani. Ei siinä mitään, mikäs siellä on istuskellessa. Sitten vedin vessan. PÖKÄLE JÄI KELLUMAAN. Kaikki muu tavara meni alas. Vedin uudestaan. EDELLEEN KELLUU. Vedin monta kertaa, eikä sieltä mitään vettä enää tule. Pitääkö ottaa paperia, poimia se pökäle ja laittaa laukkuun, vai mitä pitää tehdä? Paniikki. Päädyin lappaamaan paperia kelluvan pökäleen päälle ja viuhdoin nopeasti ulos vessasta. En todellakaan halua, että ihmiset kulkevat perässäni sanoen: ”Hei, katsokaa, tuolla menee tuo Katja Ståhlin näköinen nainen, joka jätti vessassa kakkansa vetämättä.” En nimittäin jättänyt. Tiedoksi vaan.
Eikö niin, että kellekään muulle ei käy IKINÄ näin? Kostoksi menin markettiin ja ostin isohkon jätskin. Siitä ilahtuneena unohdin koko ulostehomman. Kunnes heitin suolaa haavoihin ja päätin kirjoittaa siitä blogiin.
Päiväni päättyi sen sijaan mitä hienoimmin. Sain ehkä makeimman pinssin ikinä.



















