Olen aina luullut, että kun maksan veroja, niin huolehdin valtiontaloudesta, ja kun maksan eläkemaksuja, niin huolehdin omasta eläkkeestäni.
Se ei ole kaikkien mielestä kokototuus. Aina vaikeuksien alkaessa eläkerahojen ympärillä alkaa hyöriä kaikenlaisia salkkumiehiä -- ei vain salkunhoitajia.
Kun maan finanssitalous oli edellisen kerran totaalisesti kuralla 1990-luvun alkuvuosina, niin arvovaltainen suomalaisvaltuuskunta valtiovarainministerin johdolla kiersi Aasiaa ja Arabimaita hattu kourassa kerjäämässä velkarahaa. Silloin Suomen valtion maksukykyä todisteltiin valtavilla eläkerahastoilla, ja ne toimivat ikään kuin pantteina rahan lainaajille.
Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin valtiontalous on taas kuralla, ja valtio haluaa leikkiä kukkulankuningasta eläkerahoilla. Nyt pitäisi ehkä leikata niin ja niin paljon eläkkeitä, pitäisi tehdä työtä pidempään jne. Olisi varmaan myös suotavaa tuntea huonoa omaatuntoa eläköitymisestään.
Ok, suunnitelkaa leikkauksia, mutta kertokaa minulle ensin, että kuinka paljon minä ja työnantajani olemme maksaneet minun eläkemaksuja? Ja mikä on ollut näiden minun maksujeni tuotto? Eli, paljonko minulla on eläkeyhtiössäni rahaa kasassa? Siitähän olisi sitten helppo katsoa, että minkä summan voisin lahjoittaa vaikkapa köyhälle valtiolle.
Sain vastikään eläkeyhtiöstäni paperin, josta ilmeni, että minkä suuruinen “arvioitu” eläkkeeni saattaisi olla ja että kuinka paljon ikäkerroin on sitä leikannut. Siitä näkee myös ne työsuhteet kestoineen, joista eläkkeeni lasketaan kertyneen. Edellä kaipaamiani tietoja en siitä lapusta kuitenkaan löytänyt. Eläkeyhtiöiden tuotoista on jonkinlaisia tietoja olemassa viimeisen 15 vuoden ajalta, mutta se ei ole kovin paljon se.
Sen vuoksi katson, että olette velvollisia maksamaan eläkkeet ihmisille sovitun suuruisina. Sitten kun vuotuiset eläkemaksut eivät riitä kattamaan sen vuoden eläkkeitä, käytetään maksuun tuottoja, ja sitten kun eläköityvien ikäluokkien kasvaessa tuototkaan eivät riitä, käytetään eläkemaksuihin rahastojen pääomia. Ja vähitellen puretaan koko eläkerahastot ja siirrytään henkilökohtaisiin eläkkeisiin. Noin 125 miljardin euron rahastoilla maksaa suuret ikäluokat hautaan -- ja jää vähän meille hiukan myöhemmin syntyneillekin.
Eläkejärjestelmän muutoksilla voidaan ohjailla -- vaurauden kasvaessa -- yhä pienenevän ihmisjoukon käyttäytymistä. Esimerkiksi eläkeiän nostamisella simputetaan lähinnä terveinä eläkeikäänsä selvinneitä köyhiä.
