Joskus sitä miettii, että mitä kaikkea julkisen vallan kannattaa verovaroilla tehdä.

+ + +

Neuvosto-armeijassa oli normaali komento-organissatio sotamiehistä kenraaleihin (tai marsalkoihin) saakka.
Sen päälle oli kuitenkin rakennettu kommunistipuolueen hallinnoima ideologinen organisaatio, jonka päätäntävalta oli suurempi kuin varsinaisilla sodankäynnin ammattilaisilla. Jos kartta ja maasto ovat ristiriidassa, on viisaampi seurata karttaa, kuului selviytymisohje Stalinin hallitsemassa valtakunnassa.

+ + +

Jotenkin tämä juttu palautuu mieleen, kun seuraa viime päivien ydinvoimakeskustelua.
Työ- ja elinkeinoministeriö pohtii hatariin tulevaisuuden energiankulutusennusteisiin perustuen, että kuinka monta ydinvoimalaa Suomessa tarvitaan. Pelkona on, että Suomessa tuotettaisiin tulevaisuudessa sähköä yli oman tarpeen. Suomi on pitkään kuluttanut enemmän sähköä, kuin on pystynyt sitä tuottamaan. Se ilmeisesti ei huolestuta ketään.
Ymmärrän tiukan julkisen kontrollin silloin, kun on kyse voimalaitosten turvallisuudesta ja siihen liittyvien lupaehtojen täyttämisestä. Ja myös jätteen loppusijoittamiseen tulee olla hyväksyttävä ratkaisu tarjolla. Ymmärrän myös valtion huolen, jos se maksaisi tukea voimaloiden rakentajille. Ydinvoimaa rakennetaan kuitenkin ilman julkista tukiaisia -- yhtenä harvoista energiantuotantomuodoista.
Hiilivoimaloille ja vesivoimalle löytyisi myös rahaa riskisijoittajilta, mutta edellinen vaihtoehto tuottaa ilmastopäästöjä ja jälkimmäistä ei juurikaan enää ole tarjolla.
Jos jokut rahoittajat ja rakentajat ovat valmiita tekemään Suomeen miljardi-investoinnin, niin he luultavasti ovat aika varmoja myös tuotteen menekistä. Suomen suurimmat sähkönkuluttajat ovat mukana hankkeissa. Pelko sähkön “ylituotannosta” on outo peruste evätä ydinvoimalan rakennuslupa. Olisiko valtion pitänyt puuttua ajoissa puunjalostusteollisuuden markkinatilanteeseen, ja määrätä sellutehtaita suljettaviksi tuotannon tasapainoittamiseksi markkinoita vastaavaksi? Montako kentätehdasta me tarvitaan?

+ + +

Vaikka kaikki kolme hakijaa saisivat talven aikana rakennusluvan, niin Suomessa tuskin välittömästi käynnistyisi kolme uutta ydinvoimalan rakennustyömaata. Sen verran kallista ja taloudellisesti riskialtista touhua miljardiluokan voimalarakentaminen on.