Taas tällä viikolla STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kysäisi, että olisikohan tupo-ikkuna auki. Ja vastaus kuului heti — ei ole auki. Mikko Mäenpää tarjosi työnantajille palkankorotusten “nollalinjaa” vastineeksi keskitetystä kaikki palkansaajat kattavasta työmarkkinaratkaisusta. Sekin oli työnantajille tarjous, josta voi kieltäytyä. Työnantajathan eivät tavoittele pelkästään liittokohtaisia sopimuksia keskitettyjen ratkaisujen tilalle. Työnantajien tavoite on viedä palkoista sopiminen työpaikoille. Tavoite on tehdä palkankorotuksista yritysten keskijohdon väline, jolla parannetaan tuotannon tehokkuutta. Työnantaja ei myöskään usko, että Suomen talouden taantuma voitetaan antamalla kaikkien alojen kaikille työntekijöille samansuuruiset palkankorotukset tai palkkojen jäädytykset. Osalla erityisesti vientiyrityksistä menee todella huonosti. Todellisuudessahan monissa yrityksissa lasketaankin palkkoja, lomautuksilla, lomarahojen muuttamisella vapaiksi, … Lue loppuun →

Olennainen kysymys eläkejärjestelmää kehitettäessä on esimerkiksi se, että jos ikääntyvien työntekijöiden työuraa pidennetään toisaalla, niin lisääkö se, vai vähentääkö se työtä toisaalla. Tutkija Kimmo Kevätsalo epäili erittäin aiheellisesti Huomenta Suomen haastattelussa, että yli 60-vuotiaiden työurien pidentäminen lakisääteisesti vaikeuttaa entisestään nuorten sijoittumista työelämään. Nuorten on jo ennestään erittäin vaikeaa saada vakituista työpaikkaa. Välivuosia tulee jo ennen opiskeluiden alkua. Suomen taloudella on paljon käyttämättömiä resursseja. Eikä niitä saada käyttöön kansaeläköitymisikää muuttamalla. Eli yksien työurien pidentäminen vähentää työtä toisilta. Kuten englantilaisten suhde omiin ilmavoimiinsa toisen maailmansodan aikana: “Yhä useammat saavat olla kiitollisia yhä harvemmille.” Lailla määrätyn eläkeiän muuttaminen ei lisää markkinoilla kysyttävän työn … Lue loppuun →