Tunnen paljon sinkkuja (ja myös seurustelevia), jotka eivät ystävänpäivälle lämpene. Syitä on monia, mutta tässä oman kokemukseni mukaan ne “yleisimmät”:
1. Kaupallista kakkaa. Miksi välittäminen täytyy ostaa?
2. Ystävänpäivä on joka päivä ja yksi (kauppojen keksimä) päivä on täten ihan turha.
3. Ystävänpäivänä sitä taas muistaa, että hei, meikä on Forever Alone.
4. Pakko ostaa lahja ja sen lahjan on pakko olla täydellinen. Hirveät paineet!
Mitä sanotte: onko ystävänpäivä kiva juttu vai ankeaa ostospakkoa? Itse nautin korttien lähettelystä ja myös saamisesta, mutta toisaalta jonkun unohtaminen korttilistalta aiheuttaa noloutta ja ahdistusta…
Päivän miehenä on tietenkin Forever Alone Guy.
-Sarjaseurustelija27
Ps. LUPAAN että jossain vaiheessa joku muukin ihanainen nainen kirjoittaa tänne!





Ystävänpäivä on minulle juuri ystäville pyhitetty päivä, joten en tosiaan vihaa sitä.
Ystävänpäivä on ihan kiva, eikä ylikaupalliseen hapatukseen ole pakko sortua (jos on itsekuria). Sen sijaan foreveralone ei ole niin nastaa, mielummin sitä viettäisi päivän rakastaan hemmotellen.
Ainoa päivä, kun voi naisille ostaa kukkia, ilman, että oletuksena epäillään, että on tehny jotain väärää….
Hehee, onhan se niinkin!
-Sarjis