Jako kolmeen

Julkaistu 9.2.2012

On vähän ennenaikaista ja jopa tyhmää asettaa F1-tallit jo nyt jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen, kun vasta kaksi testipäivää Jerezin radalla on takanapäin, mutta teen sen silti. Olkoon yhtenä perusteluna se, että Kimi Räikkösen ja Heikki Kovalaisen testaaminen Jerezissä päättyi eilen, ja suomalaiset pääsevät seuraavan kerran radalle vasta Barcelonassa 21. helmikuuta alkavissa testeissä.

Jos kahden ajopäivän tuloksia lukee ilman sen syvempää analysointia, olisi helppo jakaa tallit suorituskyvyn perusteella kolmeen ryhmään. Jako näyttäisi oudolta, mutta näyttäköön. Ykkösryhmään kuuluvat ehdottomasti Mercedes, Red Bull, Force India, Toro Rosso ja Lotus.

Keskiryhmän muodostavat nyt Ferrari, McLaren ja Sauber, ja sitten viimeisen ryhmän Williams, Caterham ja HRT. Tähän viimeiseen ryhmään kuuluu myös vasta Barcelonassa testaamisen aloittava Marussia F1 Team.  Näin se jako menisi sen perusteella mitä kahden päivän aikana on nähty Jerezin radalla.

Voimasuhdejako on todellisuudessa kuitenkin jotakin aivan muuta. Red Bull tulee varmuudella säilymään kärkiryhmässä ja Mercedeksellä on mahdollisuudet nousta sinne. Ainakin Michael Schumacherin ajama nopea kierrosaika, vaikkakin vielä vanhalla ja moneen kertaan kokeillulla autolla, puhuu sen puolesta. Force India voi olla alkavan kauden suuria yllättäjiä ja sen tekemisiä kannattaa seurata suurennuslasilla. Toro Rossoon kärkipään uhkaajana en usko. Vuosi sittenkin TR:n talvitestit lupasivat paljon, mutta jäivät pelkiksi lupauksiksi. Nyt käynee samalla tavalla. Lotus sijoittuu Force Indian kanssa samaan kategoriaan, eli omaa mahdollisuudet yllättää. Ihan kärkipään kahinoihin eivät Lotuksenkaan eväät vielä tällä kaudella riitä, mutta ajan kanssa se voi olla mahdollista. Kimi Räikkösessä talli on saanut joka tapauksessa melkoisen motivaattorin koko toiminalleen.

McLarenin ja Ferrarin arvioiminen on kahden ajopäivän jälkeen mahdoton homma, mutta on aivan varmaa, että McLaren voi hyvinkin olla koko edessä oleva kausi huomioiden Red Bullin pahin vastustaja. Ferrari on suuri arvoitus. Kahden ajopäivän jälkeen tallin uusi F2012-auto on hätähousujen toimesta keritty jo teilaamaan, mutta kehottaisin pitämään vielä jäitä hatussa. Molemmat ”suuret” tietävät varmasti, mitä ovat tekemässä, ja kunhan testiohjelma etenee, niin vasta sitten näemme mikä on homman nimi. Sauberin tekemisiä leimaa keskivertoisuus ja tulee leimaamaan jatkossakin. Mitään suurta hyppäystä sen toimesta tuskin tulemme näkemään, mutta joitakin välähdyksiä aina silloin tällöin.

Valitettavasti jälkipään ryhmään kuuluu Heikki Kovalaisen työnantaja, Caterham-talli, yhdessä Williamsin, HRT:n ja Marussian kanssa. Jos Caterhamin uudessa CT01-autosssa on potentiaalia parempaan, mikä käytännössä tarkoittaa Sauberin ja Toro Rosson kanssa samalle tasolle nousemista, niin jotakin merkkejä siitä pitäisi näkyä viimeistään parin viikon kuluttua Barcelonassa.

Kunhan Jerezin jäljellä olevat kaksi ja varsinkin Barcelonan neljä testipäivää on saatu ajetuksi, silloin tallien kolmeen ryhmään jakaminen on varmuudella jotakin muuta.

Tallennettu kategorioihin Aiheeton, Heikki Kovalainen, Kimi Räikkönen, Talvitestit | 4 kommenttia

Joululahja

Julkaistu 1.12.2011

Suomalainen F1-fani sai kuluneen viikon tiistaina ennenaikaisen joululahjan, kun Renault-talli (ensi kaudella Lotus F1 Team) kertoi tehneensä kahden vuoden sopimuksen Kimi Räikkösen kanssa. Räikkösen paluu ensi kaudella ykkösiin ei ollut enää yllätys, koska siitä oli puhuttu jo niin paljon viimeisen kuukauden aikana, mutta se, että se syntyi Lotus Renaultin kanssa, sitä voi pitää pienenä yllätyksensä. Lajin ja ennen kaikkea suomalaisten F1-fanien kannalta Räikkösen päätös oli mukava juttu.

Räikkösen kannalta oli ikävää se, että paikkoja paremmissa talleissa ei ollut saatavilla ja siksi piti tarttua siihen mikä juuri nyt oli Räikkösen hyväksymillä ehdoilla saatavilla ja näin valinta päätyi Lotus Renaultiin. Talli oli menneen F1-kauden viidenneksi paras ja matkaa parempiin oli suorituskyvyllä mitattaessa aika paljon. Päättyneen kauden kahdessa ensimmäisessä kilpailussa, Australiassa ja Malesiassa, Renaultin autolla ajettiin kummassakin kolmanneksi. Sen jälkeen paras sija oli Vitali Petrovin Montrealissa ajama viides sija. Myöhemmin tallin autoilla ei päästy enää näin hyviin sijoituksiin. Abu Dhabin osakilpailun jälkeen Viipurin poika Petrov kertoi venäläismedian edustajille, että hän oli pettynyt tallin työskentelyyn, koska autoja ei oltu saatu loppukauden aikana kilpailukykyisemmiksi. Yksi syy siihen lienee ollut se, että Renaultin R31-auto oli suunniteltu kokonaan puhallusdiffuusori-konseptin ympärille ja kun loppukaudesta kokeiltiin vähän muutoksia, ensi kautta ajatellen, se vaikutti osaltaan auton laskevaan suorituskykyyn. No, on totuus niistä kokeiluista mikä tahansa, nyt kaikki tietävät, millä teknisillä säännöillä ne joutuvat hyökkäämään ensi kauden kimppuun.

On myös puhuttu siitä, että tallin omistajan, Genii Capitals-yhtiön ykkösmiehen, Gerard Lopezin, johtamistyyli ei miellytä kaikkia. Osittain sen takia entinen tekninen johtaja, Bob Bell, työskentelee nykyisin Mercedes GP-tallissa ja pätevä urheilutoimen johtaja Steve Nielsen Caterham F1-tallissa. Nielsenin tilalle talli on kuitenkin värväämässä pitkäaikaisen McLaren-miehen, Dave Ryanin, joka on joutunut olemaan lajista sivussa valehteluepisodin takia, kun hän keväällä 2009 meni puhumaan ohi suun puolustaessaan Lewis Hamiltonia annetuista tai antamattomista ajomääräyksistä keltaisten lippujen aikana.

Avain menestykseen on aina riippunut ensisijaisesti tallissa työskentelevistä ihmisistä. Jos Lopez ja tallipäällikkö Eric Boullier onnistuvat pitämään hyvistä työtekijöistään kiinni ja hankkimaan poislähtevien tilalle osaavia korvaajia, silloin Lotus Renaultilla ja Kimi Räikkösellä on kaikki mahdollisuudet tehdä kohtuullista tulosta kaudella 2012. Jättiosa tallin työntekijöistä ovat samoja jotka kausina 2005 ja 2006 olivat voittamassa niin kuljettajien kuin valmistajienkin maailmanmestaruuksia Renaultille. Voittaminen on kaudella 2012 toiveajattelua, mutta säännäöllinen pisteiden keruu ja sopivassa välissä pienellä tuurilla ja Räikkösen ajotaidoilla palkintokorokkeelle nouseminen on mahdollista.

Tallennettu kategorioihin Kimi Räikkönen | 24 kommenttia

Vähiin menee ennen kuin loppuu

Julkaistu 10.11.2011

Seitsemän F1-tallia on jo vahvistanut ensi kauden kuljettajansa ja vain viiden kohdalla tallien päälliköt vielä miettivät, ketkä pääsevät ajamaan niiden autoja kaudella 2012.

Parhaat avoimet paikat löytyvät Sahara Force Indialla ja Renaultilla. Näistä ensin mainitulla on positiivinen ongelma, koska joku kolmikosta Nico Hülkenberg, Paul DiResta ja Adrian Sutil jää ilman paikkaa. Tilanne on positiivinen sen takia, että kolmikosta jokainen on hyvä F1-kuski. On todennäköistä, että Sutilin paikka on kaikkein epävarmin, sillä jos hänen jatkonsa olisi varma, niin kyllä talli olisi jo kertonut mitkä kuljettajat se haluaa. Tallin päällikkö, Vijay Mallya, on luvannut kertoa ensi kauden kuljettajansa ennen kauden päättävää Brasilian osakilpailua.

Renaultin ongelmana on Robert Kubican jatkoon liittyvä epävarmuus. Kubica on kuntoon tullessaan varma valinta, mutta tuleeko hän kuntoon ja jos tulee, niin kuinka hyvään kuntoon hän kerkiää ennen kuin on pakko päättää, ketkä Renaultin autoja ensi kaudella ajavat. Näillä näkymin Vitali Petrov lienee varma jatkaja. Sen sijaan toiseen autoon on tunkua. GP2-mestaruuden tällä kaudella ottanut Romain Grosjean on ainakin tallipäällikkö Eric Boullierin suosikki, mutta hän tuskin pystyy tuomaan tallille sen kaipaamaa sponsoripakettia. Jos paikan saanti jää siitä kiinni, niin silloin Bruno Sennalla on mahdollisuus jatkaa, ainakin siihen asti kunnes Kubica kuntoutuu ajomieheksi.

Toro Rossolla on myös vaikea valinta edessään, sillä niin Sebastien Buemi kuin Jaime Alguersuarikin ovat tehneet kohtuullisen hyvää työtä ja heidän kummankin peikkona on HRT-tallissa lainassa ollut australialaislupaus Daniel Ricciardo. Jos toistaiseksi nähdyn perusteella pitäisi veikata, ketkä nuo kaksi paikkaa täyttävät, niin kyllä Alguersuarin mahdollisuudet ovat Buemia paremmat ja Ricciardo on jo kerinnyt näyttämään oman osaamisensa. Toisaalta ei Ricciardokaan ole mitään mullistavaa pystynyt HRT:n autolla esittämään, mutta vuoden takainen nuorten kuljettajien testi täällä Abu Dhabissa Red Bullin autolla oli hänen osaltaan lähes täysosuma ja hyvin hän ajoi myös alkukaudella Toro Rosson autolla perjantain harjoituksia. Näin ollen Buemi saattaa joutua etsimään töitä muualta.

Sitten on tietenkin tapaus Williams ja Kimi Räikkönen. Keskusteluja on käyty ja molemmat ovat myöntäneet sen, että jonkinlaista sopimusta ollaan rukkaamassa. Vanha sanonta ”If there is a will, there is a way”, tarkoittaa sitä, että jos molemmat osapuolet haluavat päästä sopimukseen, silloin siihen myös päädytään. Suomalaisten F1-fanien kannalta Räikkösen paluu kuninkuusluokkaan, vaikka ”vain” Williamsin kuljettajana, olisi erinomainen pikkujoululahja. Mennyt kausi on ollut Williamsin pitkän F1-taipaleen heikoin, mutta sen ei tarvitse merkitä sitä, että sama tahti jatkuisi myös ensi kaudella. Jos Räikkönen uskoo, että tilanne Williamsilla muuttuu paremmaksi, silloin hän piirtänee nimensä sopimuspaperiin. Pitkäaikaisesta sopimuksesta tuskin olisi kysymys, sillä kyllä Räikkönenkin haluaa ajaa osaskilpailuissa voitoista. Siihen voi avautua tilaisuuksia toisissa talleissa, mutta vasta kaudella 2013. Jos Räikkönen päätyy sopimukseen Williamsin kanssa niin tilaa hänelle joutuu tekemään Rubens Barrichello.

Viimeinen talli, jolla vielä on kumpikin paikka tarjolla on HRT. Ne paikat täytetään sellaisilla miehillä, joilla on riittävästi taitoa ja jotka pystyvät tuomaan mukanaan tuhdin sponsoripaketin. Näin se valitettavasti menee.

Tallennettu kategorioihin Kimi Räikkönen, Talliruletti | 9 kommenttia

Hermann Tilken yhdeksäs

Julkaistu 27.10.2011

Viimeisen vuosikymmenen aikana F1-ratojen ykkösarkkitehdiksi kasvanut, saksalainen Hermann Tilke, käveli ympäri Intian uuden Buddh International-radan varikkoa ja pisti tyytyväisenä merkille, että radan ”nurkat” olivat suurin piirtein siinä kunnossa kuin hän oli odottanutkin.

Kovalla kiireellä valmiiksi saatu rata-alue ei ole ihan jokaisen yksityiskohdan osalta sliipatun valmis, mutta kaikki minkä pitää toimia, toimii. Se, että vielä torstain aikana oli useampia sähkökatkoja, joista yksi FIA:n lehdistötilaisuuden aikana, ja että yksi pieni lepakko oli eksynyt mediakeskukseen, eivät ole maailmaa mullistavia juttuja. Eivätkä nekään estä viikonlopun F1-showta, että jotkut pinnat näyttävät vähän pikaisesti ja epätarkasti maalatuilta tai että jotkut kulkuväylien kivetykset olivat vähän vinksin vonksin. Kaikki ne asiat saadaan varmasti kuntoon, kunhan Intian kilpailun järjestäjille annetaan aikaa. Viikonlopun kilpailun läpiviemiselle niillä ei ole vaikutusta.

Tilkeä on pakko kiittää siitä, että itse kilparata on erinomainen Sen lopullinen hyvyys varmistuu vasta kun kilpailijat pääsevät ajamaan sitä F1-autoillaan, mutta jokainen joka on kerinnyt ajamaan sitä tallien tehtaissa simulaattoreilla, ovat kehuneet rataa sekä haastavaksi, että mielenkiintoiseksi.

Radan profiilista on ”luettavissa” se, että Tilke on yrittänyt mahduttaa rataan niitä hyviä osia, joita löytyy, toki hieman muunneltuna, usealta muulta radalta. Radan ensimmäinen sektori on kuin kopio Korean radan ensimmäisestä sektorista, tosin täällä rataa kierretään myötäpäivään, kun Koreassa ajettiin vastapäivään. Keskimmäisellä sektorilla ajetaan koko ajan suuntaa vaihtaen, joka puolestaan muistuttaa Silverstonen Becketts-mutkia tai Suzukan ensimmäisen sektorin S-mutkia ja radan 10. ja 11. mutka muistuttavat kovin paljon Istanbulin Otopark-radan kahdeksatta mutkaa. Jos kaikilta niiltä radoilta, missä F1-autoilla ajetaan kilpaa, haetaan niiden parhaat osat ja ne pistetään hyvällä suunnittelulla ja pienillä muutoksilla peräkkäin, näin pitäisi syntyä rata, joka miellyttää kaikkia. Ehkä Intian Buddh-radan kohdalla Tilke halusi toteuttaa sitä ajatusta.

Tallennettu kategorioihin Intian GP | 2 kommenttia

Takaa-ajettu

Julkaistu 18.10.2011

Tuloksellisesti kausi 2011 on pääosiltaan paketissa. Maailmanmestaruudet, niin kuljettajien kuin valmistajienkin osalta, on nyt saatu selville ja kauden kolmeen viimeiseen osakilpailuun, Intian, Abu Dhabin ja Brasilian, lähdetään lähinnä paikkaamaan kolhiutunutta mainettaan. Ja nekin hommat pääosin niiden toimesta, joille on vielä jäänyt kaudesta jotakin hampaan koloon. Voitto tai pari tekisi erittäin hyvää niille, joille maailmanmestaruudet jäivät tällä kertaa kaukaiseksi haaveeksi Sitä kautta voisi saada kaivattua lisävirtaa niihin porukoihin, jotka juuri nyt suunnittelevat tehtailla 20 tuntia vuorokaudessa ensi kauden autoja.

Kovimmat paineet ovat erityisesti McLarenin, Ferrarin ja Mercedeksen suunnittelijoilla. Kaksi ja puoli kautta ne ovat saaneet seurata Red Bullin riemumarssia mestaruuksiin, antamatta tällä kaudella RB:lle edes kohtuullista vastusta. Kun viime kaudella kiinniotossa onnistui Ferrari parhaiten, niin tämän kauden ehdoton kirijä on ollut McLaren-Mercedes. Hyvistä loppukireistään huolimatta, Red Bullin Sebastian Vettel oli lopulta paras Ja tällä kaudella jopa vaarallisen ylivoimaiseen tyyliin.

Ferrarilla on käännytty ”vanhan ystävän”, Rory Byrnen, puoleen, joka oli osa siitä supernelikkoa – Todt-Brawn-Byrne-Schumacher- joka valloitti maailman viidellä perättäisellä maailmanmestaruudella kausina 2000-2004. Byrne oli silloin auton suunnittelija ja nyt hänet on kutsuttu ”neuvonantajakasi” suunnitteluosastolle, jotta siellä ei sorruttaisi niihin virheisiin, jotka ex teknisen johtajan Aldo Costan aikana tapahtui. Nyt Ferrarilla naruja vetävät ex McLaren-mies Pat Fry ja Byrne. Heidän työtään ei yhtään helpota se, että ”iso paha susi”, Luca di Montezemolo, hengittää koko ajan miesten niskoihin, vaatien heti ensi kauden alusta alkaen voittaja-autoa.

McLarenilla luotetaan joukkovoimaan, ja siksi siellä ei hyvin suunnitellusta autosta kukaan voi ottaa kunniaa suoranaisesti itselleen. Se on joukolla tehty ja tähän suunnittelufilosofiaan ajauduttiin sen jälkeen kun Adrian Newey päätti lähteä McLarenilta Red Bullille kauden 2005 jälkeen. Systeemi on toiminut kiitettävän hyvin, vaikka maailmanmestaruuksia on tullut Neweyn lähdön jälkeen vain yksi (Lewis Hamilton 2008). Jos näkevät Ferrarin auton suunnittelijat silloin tällöin huonoja unia vihaisesta di Montezemolosta, niin samaa tuskaa McLarenilla levittää suunnittelijoiden joukkoon perfektionisti, McLaren Groupin ylijohtaja, erittäin vaativa Ron Dennis. Maailman nykyaikaisimmassa F1-tehtaassa ei haluta pysyä kaudesta toiseen vain hyvänä vastustajana. Siellä työskentelevät ihmiset haluavat olla voittajia ja sitä filosofiaa Ron Dennis iskostaa joukkoihinsa päivittäin.

Mercedeksellä on kahden vuoden aikana, kauden 2009 jälkeen, kun Brawn-Mercedes-talli siirtyi oston myötä Mercedeksen omistukseen, ihmetelty sitä, että miten 2009 voittaja-auto ei ole sen jälkeen, erilaisista muutoksista huolimatta, onnistunut kertaakaan nousemaan kohtuullisten kuljettajiensa toimesta edes palkintopallille. Vastauksia on monia, mutta yksi syy on luonnollisesti muuttuneet säännöt. Toinen on se, että tallipäällikkö Ross Brawnilla oli muuta mietittävää kauden 2009 aikana ehkä liian paljon ja siksi kauden 2010 auto tehtiin vähän niin kuin ”vasemmalla kädellä”. Siitä samasta syystä myös tämän kauden auto on vain kohtuullisen evoluution läpikäynyt malli. Nopealla vauhdilla Hondasta ensin Brawn GP:ksi ja sitten pian Merceders GP:ksi muuttunut talli kävi läpi liian nopean muuttumisen, niin sisäisesti (tallin henkilökunta) kuin ulkoisestikin (molemmat uudet kuljettajat), ja vasta nyt Brawnilla on kasassa joukkue, jolla voi olla edellytykset onnistua kolmen muun tallin kiinni ottamisessa. Aldo Costan (ex Ferrari-mies) ja Geoff Willisin (ex Williams, Red Bull ja HRT-mies) palkkaamiset jo aikaisemmin hankitun Bob Bellin (ex Renault-mies) lisäksi on merkittävästi vahvistanut tallin teknistä osaamista. Nyt on Ross Brawnin tehtävä saada jokainen uusi mies puhaltamaan samaan hiileen, joka ei välttämättä ole helppo homma, kun kyse on vahvojen egojen omaavista ihmisistä. Ja onhan se Ross Brawnillakin niskaan tuijottajansa. Mercedes Benzin (Daimler-yhtiön) pääkonttorissa, Stuttgartissa, seurataan tilanteen kehittymistä päivittäin ja kenttämies, Norbert Haug, saa kävellä päivittäin kännykkä kädessään, jolla raportoi kaikkea mahdollista ja välillä mahdotontakin esimiehilleen, pitääkseen Stuttgartin, toistaiseksi vaatimattomista tuloksista huolimatta, tyytyväisenä.

Red Bull on nyt kaikkien muiden takaa ajama talli ja on ollut siinä tilanteessa nyt kaksi ja puoli vuotta. Adrian Neweyn nerokkuus joutuu jälleen puntariin kun hän adjutantteineen miettii miten ylläpitää sitä etua, jonka hän on suunnittelemillaan autoilla onnistunut saavuttamaan. Säännöt muuttuvat ensi kaudeksi vain vähän, joten tavallaan hänellä on myös pienoinen etu puolellaan, mutta toisaalta ne nousut, joista toisen esitti Ferrari viime kaudella ja McLaren tällä kaudella, ovat merkkejä siitä, että kyllä muutkin osaavat, jos niille vain antaa vähän extraa aikaa. Ensi kauden alkuun on aikaa kolme tämän kauden osakilpailua, kolme helmikuussa ajettavaa testirupeamaa ja ajallisesti 20 viikkoa. Sinä aikana Adrian Neweyn on pystyttävä, jälleen kerran, osoittamaan neroutensa, jos mielii jälleen vuoden kuluttua juhlia tupla maailmanmestaruutta.

Tallennettu kategorioihin Red Bull Racing, Sebastian Vettel | 4 kommenttia

Nimellä on väliä

Julkaistu 12.10.2011

”Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeään”-sananlasku on vanha ja sisältää vahvan totuuden. Mitä tulee F1-talleihin, niin nyt kahdella tallilla, Team Lotuksella ja Renaultilla, on hyvä syy vaihtaa nimiään.

Ranskalainen autojätti, Renault, myi omistamansa tallin kaikki osakkeet jo kaksi vuotta sitten Genii Capital-yhtiölle, mutta nimi on edelleen sama, sillä nimen säilyttämisellä haluttiin varmistaa auton valmistajalle kuuluvat rahat siitä kakusta, minkä Bernie Ecclestone talleille vuosittain jakaa. Tallin pääsponsorina on Lotus Cars-yhtiö ja siksi tallin nimenä on ollut tällä kaudella Lotus Renault. Toinen nimenvaihtoa haluava, Team Lotus, puolestaan haluaa nimeä vaihtamalla päästä siitä epätietoisuudesta ja sekaannuksesta, minkä kaksi Lotus-nimistä tallia ovat saaneet aikaan.

Lotus Renault haluaa nimekseen pelkän Lotuksen ja Team Lotus puolestaan tallin johtajan, Tony Fernandesin, hankkiman autonvalmistajan mukaan, Caterham-nimen.

Nimen vaihto edellyttää suurta yksimielisyyttä F1-komissiossa, joka asiasta päättää. Komissioon kuuluvat kaikki tallit, FIA:n edustaja (Jean Todt), kaupallisten oikeuksien hallitsija (Bernie Ecclestone), moottorien valmistajia, kilpailujen järjestäjiä ja muutaman suuren sponsorin edustajat. Jäseniä on kaiken kaikkiaan 23 joista myönteisen päätöksen saamiseksi tarvitaan vähintään 18 ääntä. Päätös asiasta saadaan marraskuun 3. päivänä, kun F1-komissio seuraavan kerran kokoontuu.

Nimen vaihdon vaikeus perustuu siihen, että tallit eivät liian heppoisin perustein vaihtaisi nimeään vähän väliä. Team Lotuksen kohdalla nimiä on keritty käyttämään jo kolmea erilaista, vaikka talli on mukana sarjassa vasta toista kauttaan. Se anoi aikanaan F1-sarjan osallistumisoikeutta FIA:lta 1Malesian Racing team-nimellä, joka ennen kauden 2010 alkua muuttui Lotus Racingiksi. Syksyllä 2010 Tony Fernandes osti oikeudet Team Lotus-nimen käyttöön sen silloiselta omistajalta David Huntilta (F1-maailmanmestari James Huntin veli) ja sen kaupan myötä ja siksi, että nimenmuutos oli vähäinen, talli sai luvan osallistua tämän kauden sarjaan Team Lotuksen nimellä.

Tallien keskuudessa ainoastaan Ferrari, Sauber ja HRT ovat olleet kyseisten tallien nimenmuutosten suhteen vastahangassa. Bernie Ecclestone, 82, ymmärtää kuitenkin näiden, nyt kyseessä olevien kahden tallin perustelut nimenmuutoksille ja yleensä kun joku muutos halutaan saada läpi, niin Ecclestonen mielipide on kaikkein painavin. Onhan vanhus kuitenkin vastuussa koko sarjan markkinoinnista ja myymisestä.

Talleilla on yleensä virallisen nimen edessä joku sponsori, jota nimeä F1-maailman media joko käyttää tai ei käytä, riippuen aina siitä mistä mediasta milloinkin on kysymys. McLaren kutsuu itseään, ainakin toistaiseksi nimellä Vodaphone McLaren Mercedes, Williams nimellä AT&T Williams ja Mercedes GP nimellä Petronas Mercedes GP. Sponsorit vaihtuvat, mutta jos nimessä on tallin virallinen nimi mukana, silloin ei yleensä ole ongelmaa.

Tallennettu kategorioihin Bernie Ecclestone, Formula 1, Jean Todt, Lotus, Renault | 5 kommenttia

Tatuoitu mies

Julkaistu 2.10.2011

Runsas viikko sitten Singaporen yössä Team Lotus vahvisti Heikki Kovalaisen jatkon tallin kuljettajana myös kaudella 2012. Ilmoitus ei tullut kenellekään yllätyksenä, vaikka kulissien takana puhuttiinkin Kovalaisen muista mahdollisista vaihtoehdoista. Heikki Kovalainen manageroi nykyisin itseään, eli käy kaikki mahdolliset neuvottelut niiden kanssa, jotka voisivat tarjota hänelle F1-kuljettajana ajohommia. Jo pitkin loppukesää ja alkusyksyä Kovalainen useaan kertaan kertoi, että Team Lotus on sekä todennäköinen, että mahdollisesti ainoa paikka hänelle jatkaa uraansa tässä vaiheessa. On päätös hyvä tai huono, niin se on joka tapauksessa työpaikka missä hänelle maksetaan työstä kunnon korvaus. Tilanne F1-maailmassa on tällä hetkellä se, että neljää kärkitallia – Red Bull, McLaren, Ferrari ja Mercedes GP -- lukuun ottamatta, muihin talleihin on kuljettajien ostettava paikkansa. No, pienin varauksin samaan ryhmään kuuluvat myös tallit, Renault, Force India ja Toro Rosso, joista kahdessa ensimmäisessä toinen kuljettaja saa palkkaa (Robert Kubica ja Paul Di Resta) ja toinen tuo tallille rahaa (Vitali Petrov, Bruno Senna ja Adrian Sutil). Toki myös Toro Rosson kuljettajat saavat kummatkin pientä palkkaa. Häntäpään talleista Marussia Virginin Timo Glock ei saa palkkaa tallilta, mutta hoitaa omat ansionsa omien yhteistyökumppaniensa kautta. Sama koskee HRT-tallin Vitantonio Liuzzia. Näin ollen Heikki Kovalaisen ei kannata tässä tilanteessa olla suuremmin pahoillaan. Hänen ammattimaisuutta ja ajotaitojaan arvostetaan ja se luo aina paremman työympäristön, niin Kovalaisen itsensä kuin tallinkin kannalta. Puhdas win-win-tilanne.

Nyt kun sopimusasiat ovat kunnossa niin Kovalaisen kannalta kaikkein tärkein asia on uskoa ja luottaa siihen, että tallin insinööriosaston ylipäällikkö, Mike Gascoyne, onnistuu oman joukkonsa kanssa rakentamaan Kovalaisen ja Jarno Trullin käyttöön ensi kaudeksi selvästi nykyistä kilpailukykyisemmän auton. Gascoyne on paljon vartijana. Cambridge yliopistossa lopputyötä paitsi valmis tohtori aloitti F1-uransa 1989 McLarenilla silloisen pääsuunnittelijan Steve Nicholsin oikeana kätenä. Saman vuoden syksyllä Nichols siirtyi Ferrarille ja Gascoyne tohtori Harvey Postlethwaiten kutsusta Tyrrellille. Heidän yhteistyönä syntyi Tyrrellin menestyksekäs, ensimmäinen kohotetulla nokalla rakennettu, Tyrrell 019 F1-auto. 1991 Postlethwaite siirtyi Sauberille rakentamaan sveitsiläistallin ensimmäistä F1-autoa ja taas tohtori pyysi Gascoynen avukseen. Ennen kuin Sauberin F1-autolla ajettiin ensimmäistäkään kilpailua (1993), Postelthwaite oli siirtynyt Ferrarille 1992 ja auton jatkokehittäminen jäi Gascoynen vastuulle. Sillä autolla otettiin heti ensimmäisessä osakilpailussa, Etelä-Afrikan Kyalamissa piste tallin suomalaiskuljettajan, JJ Lehdon, toimesta.

Syksyllä 1993 sama kaksikko, Postelthwaite ja Gascoyne, siirtyivät takaisin Tyrrellille, missä miehet työskentelivät useamman kauden yhdessä. Kausina 1995-1997 toista Tyrrelliä ajoi Mika Salo. 1998 British American Racing osti Tyrrellin ja jo samana kesänä Gascoyne tarttui Gary Anderssonin kutsuun tulla Jordanille töihin. Kun Andersson sitten myöhemmin siirtyi Stewart GP:lle tekniseksi johtajaksi, Gascoyne puolestaan siirtyi 2001 Benetton-Renaultin palvelukseen tekniseksi johtajaksi. Kasaamansa miehistön kanssa he suunnittelivat sittemmin Renaultin omistukseen siirtyneen tallin menestyksekkään auton, jolla kausien 2003-2006 aikana voitettiin kaksi kuljettajien maailmanmestaruutta. Hyvin tehty työ teki Gascoynesta halutun suunnittelijan ja teknisen johtajan ja kun Toyota lähestyi häntä kauden 2003 syksyllä mittavalla, yli viiden miljoonan euron vuosipalkalla, mies siirtyi Kölniin töihin. Toyotan TF104-autoon hän ei kerinnyt vaikuttamaan, mutta vuotta myöhemmin rakennettu TF105 oli kokonaan hänen ryhmänsä käsialaa. Sillä autolla Toyota valtasi ensimmäiset paalupaikat (2) ja palkintokorokesijat (5). Valmistajien sarjassa Toyota ylsi neljänneksi. 2006 huhtikuussa Toyotan ja Gascoynen tiet erosivat, koska Toyota ei ollut valmis kaikkiin niihin muutoksiin joita Gascoyne oli vaatinut. Oltuaan vuoden ”puutarhahommissa” Gascoyne meni 2007 Spyker-talliin teknisen toimiston päälliköksi. Kahden vuoden jälkeen Spyker siirtyi uuden omistajan käsiin ja sai nimekseen Force India. Tällä kerralla Gascoyne lähti tallista omasta halustaan ja tavattuaan 2008 kauden aikana malesialaisen liikemiehen, Tony Fernandesin, miehet alkoivat suunnitella oman tallin perustamista, joka sitten toteutui syyskuussa 2009. Ja jo seuraavan kauden, 2010, avauksessa oli mukana uusi talli, Lotus Racing, jonka autoja ajoivat Heikki Kovalainen ja Jarno Trulli. Sittemmin talli hankki nimekseen Team Lotus, jolla se on kilpaillut tällä kaudella, saman kuljettajaparin kera.

Kun Team Lotus aloitti toimintansa, ensimmäinen auto teetettiin lähes kokonaan ulkopuolisen suunnitteluryhmän toimesta. Se, T127, oli Cosworthin moottorilla varustettu raakile, jonka luotettavuus oli mitä sattui. Täksi kaudeksi Fernandes ja Gascoyne saivat moottorisopimuksen Renaultin kanssa ja vaihdelaatikko, hydrauliikka ja sähköjärjestelmät ostettiin Red Bullilta. T128 oli ensimmäinen joka oli tallin oman väen suunnittelema ja rakentama. Moottorisopimusta jatkettiin muutama viikko sitten kattamaan kaksi seuraavaakin kautta ja yhteistyö Red Bullin kanssa laajenee myös niin, että kaudella 2012 Team Lotus saa siltä myös KERS-järjestelmän. Kun toimintaa on vahvistettu myös erillis-sopimuksella Williamsin tuulitunnelin käyttämisestä, tulevaisuus näyttää valoisammalta.

On todennäköistä, että tallin nimi tulee myös muuttumaan, sillä Team Lotus, vaikka nimenä onkin erittäin tunnettu, sen menestyksekkään historiansa takia, niin suuri yleisö sekoittaa sen liian helposti Renault-talliin, jonka sponsorina toimii Lotus Cars-yhtiö, jonka myötä Renault on kutsunut itseään tämän kauden ajan Lotus Renault-talliksi. Tallin uusi nimi tullee sisältämään nimet Caterham ja Air Asia, jotka ovat molemmat yhtiöitä, joita Tony Fernandes johtaa ja osittain omistaa.

On tallin nimi sitten ensi kaudella mikä tahansa, niin kaikkein tärkeintä Heikki Kovalaisen ja Jarno Trullin kannalta on se, että Mike Gascoynen kasaama suunnittelu- ja insinööriryhmä onnistuu rakentamaan selvästi tämän vuoden autoa kilpailukykyisemmän auton. Tämän kauden tavoitteet osoittautuivat liian koviksi saavuttaa ja siksi tallia lähellä olevien katseet ovatkin kääntyneet mieheen, jonka taitoa harva asettaa kyseenalaiseksi ja jonka selkää koristaa erittäin suuri tatuointi Tämä mies on Mike Gascoyne.

Tallennettu kategorioihin Heikki Kovalainen, Jarno Trulli, Mike Gascoyne | Jätä kommentti

Ratkaisu Singaporen yössä

Julkaistu 18.9.2011

F1-kuljettajien maailmanmestaruus saattaa ratketa viikonloppuna ajettavassa Singaporen osakilpailussa. Jos Red Bullin Sebastian Vettelillä on kaikkiin todellisiin uhkaajiinsa nähden Singaporen kilpailun jälkeen 125 pisteen tai sitä suurempi ero, homma on saletti. Mitä tarvitaan, että näin kävisi?

Jos Vettel voittaa viikonloppuna, silloin ratkaisu on mahdollinen. Lähdetään siitä, että hän voittaa. Eli siis, jos Vettel voittaa ja McLarenin Lewis Hamilton ajaa toiseksi ja Jenson Button kolmanneksi, niin Vettelistä tulee maailmanmestari. Jos Ferrarin Fernando Alonso onnistuu ajamaan kolmanneksi, näiden kahden kuljettajan, Vettelin ja Hamiltonin, takana, silloin ratkaisu siirtyy seuraaviin osakilpailuihin.

Edelleen, jos Vettel voittaa ja Ferrarin Fernando Alonso ajaa toiseksi, silloin ratkaisu luonnollisesti siirtyy seuraavaan osakilpailuun. Sama tapahtuu, jos joko Mark Webber tai Jenson Button ajavat toiseksi.

Eli lyhyesti: Vettelin voittaessa Alonso ei saa olla neljättä sijaa parempi, eivätkä Mark Webber ja Jenson Button kolmatta sijaa paremmilla sijoilla. Hamiltonin tilanne on näistä miehistä huonoin. Hän voi olla ensimmäinen, joka putoaa matemaattisesti laskien ulos mestaruustaistelusta. Toisaalta kyllä niin Alonso, Webber kuin Buttonkin roikkuvat aika lailla ohuella langalla vielä taistelussa mukana, langalla joka todennäköisesti katkeaa lopullisesti Japanin osakilpailussa, Suzukassa. Sen jälkeen on vielä neljä osakilpailua jäljellä.

Tallennettu kategorioihin Fernando Alonso, Jenson Button, Lewis Hamilton, Sebastian Vettel | 13 kommenttia

Maaginen Monza

Julkaistu 8.9.2011

Viikonloppuna on vuorossa tämän kauden Italian Grand Prix, historiastaan kuuluisalla ja tunnelmaltaan lyömättömällä Monzan radalla, tai sanotaan sittenkin -- Autodromo Nazionale Monzalla -- jotta se kuulostaisi juuri siltä miltä sen pitääkin. F1:n maailmanmestaruussarjan ensimmäisenä vuonna, 1950, Monzan rata oli yksi niistä seitsemästä radasta jolla silloin kilpailtiin ja ikään kuin radan arvoa kunnioittaen, silloin sillä radalla ajettiin sen kauden päätöskilpailu, toki jo niinkin varhain kuin 3. päivä syyskuuta. Voiton otti siinä kilpailussa italialaisten oma suuri sankari Guiseppe Farina Alfa Romeollaan, saaden kilpailussa keskinopeudekseen 176, 543 km/h. Kilpailun nopein kierrosaika meni silloin, niin ikään Alfa Romeolla ajaneelle Juan Manuel Fangiolle, joka joutui kuitenkin keskeyttämään moottoririkon vuoksi. Kisan nopeimman kierrosajan hän kerkesi kuitenkin ajamaan 189.0 km/h keskinopeudella.

Suomalaisille Monzan rata on ollut paha paikka, sillä vaikka meillä on ollut peräti kolme maailmanmestaria, Keke Rosberg (1982), Mika Häkkinen (1998 ja 1999) ja Kimi Räikkönen (2007), niin kertaakaan ei ole F1-kisojen jälkeen soinut Maamme-laulu. Voitot ovat kiertäneet suomalaisia oikein urakalla ja vielä niinkin myöhään kuin kaudella 2008, kun Heikki Kovalainen aloitti kilpailun kakkosruudusta McLarenilla, niin sadekelissä kisan voittoon kiisi kuitenkin nuori Sebastian Vettel Toro Rosson autolla. Kovalainen oli maalissa toinen.

Ensimmäinen oma vierailuni Monzan radalle tapahtui syyskuussa 1982, kun Keke Rosbergilla oli mahdollisuus ratkaista sen kauden kuljettajien maailmanmestaruus nimiinsä. Viides sijakin olisi silloin riittänyt, edellytyksellä, että McLarenin John Watson ei voittaisi kilpailua. Maaginen Monza ei hymyillyt silloin Kekelle eikä Williams-tallille, Keken ajaessa maaliin kahdeksantena. Kesken kisan irronnut takasiipi siirsi ratkaisun Las Vegasiin, missä niin Keken kuin Williamsinkin kannalta kausi päättyi kuitenkin parhaalla mahdollisella tavalla.

Tällä kerralla Monzan kilpailu on Euroopan kauden viimeinen. Kuljettajien taistelu tämän kauden maailmanmestaruudesta on käytännössä jo ohi, kiitos Sebastian Vettelin ylivoimaisen pistejohdon, joten panoksena on lähinnä se, kuka saa kunnian nousta sunnuntaina palkintokorokkeen keskimmäiselle pallille, tuhansien tifosien velloessa Monzan radan pääsuoralla, suoraan palkintokorokkeen alla.

Vaikka Maamme-laulua ei ole koskaan soitettu Italian maaperällä ajetuttujen F1-kilpailun jälkeen, niin nyt siihen on mahdollisuus GP3-sarjan päätöskilpailuissa, kun sarjaa johtava, Valtteri Bottas, taistelee sarjan mestaruudesta. Onko Monza maaginen Valtteri Bottakselle, nähdään viikonloppuna. Oli tai ei, kukaan ei voi kieltää sitä, että tunnelma, tuoksut, innostuneet ihmiset ja äärirajoille viritetyt kiimassaan kirkuvat F1-moottorit sekä ”lavasteet” – Monzan kuninkaallinen puisto, luovat Maagisen Monzan, jota toista ei maan päältä löydy.

Tallennettu kategorioihin Italia, Legendat | Jätä kommentti

Schumacherin 20 vuotta

Julkaistu 24.8.2011

On vaikea ajatella ja uskoa, että Mercedes GP:n veteraanikuljettaja, Michael Schumacher, 42, aloitti F1-uransa 20 vuotta sitten samaisella Spa-Francorchampsin radalla, Belgiassa, missä hän ajaa jälleen kilpaa tulevana viikonloppuna.  Tuo ensimmäinen kilpailu tapahtui elokuun 25. päivänä 1991 ja vaikka se päättyi nopeasti kytkimen hajoamiseen, hän kerkesi jo aika-ajossa osoittamaan lahjakkuutensa ajamalla Jordan-Ford-191-autonsa seitsemänteen lähtöruutuun.

Nopeasti ”Schumi” kutsumanimen saanut saksalaiskuljettaja, vietiin kuitenkin vauhdilla Flavio Briatoren toimesta Benetton-talliin, jota playboymainen Briatore silloin johti. Vaihto tapahtui niin nopeasti, että jo seuraavassa kilpailussa, Italian Monzassa, toista Benettonia ajoi Schumi, eikä huonosti ajanutkaan. Vaikka tallikaveriksi oli tullut kolminkertainen maailmanmestari, Nelson Piquet, Schumi päihitti hänet heti ensimmäisellä yrittämällään, ajaen Italian GP:ssä maaliin viidentenä! Piquet oli maalissa kuudes.

Kuherruskuukausi, tai oikeammin ensimmäinen vuosi Briatoren johtamassa Benetton-tallissa, oli nopean kasvun ja oppimisen aikaa. Ensimmäisen voiton Schumi otti, yllätys yllätys, täsmälleen vuotta myöhemmin hänen debyytistään, eli jälleen Spa-Francorchampsin radalla! On näin ollen oikeutettua puhua siitä, että SF:n rata on merkinnyt Schumille paljon aivan hänen uransa alkuhetkistä alkaen. Eikä sekään vähennä radan arvoa Schumin silmissä, että se on lähin F1-rata hänen lapsuusajan kotikaupunkiaan Kerpeniä.

Neljä täyttä ja yksi vaillinainen kausi Benettonilla toi mukanaan 19 voittoa ja kaksi maailmanmestaruutta ja kun jälkimmäisen mestaruuden jälkeen Jean Todt onnistui houkuttelemaan Schumin Ferrarille, moni piti siirtoa tyhmänä, koska Ferrari kynti silloin suorituksellisesti ”pohjamudissa”.  Todt oli kuitenkin päällikkö joka lupasi ja sai muutoksen aikaan, ei heti mutta pienellä viiveellä kuitenkin. Ja kyllähän silläkin oli merkitystä, että Schumin managerivelho, Willy Weber, onnistui neuvottelemaan suojatilleen uskomattoman 25 miljoonan taalan vuosipalkan. Siitä syntyikin nopeasti sanonta, että Schumilla oli 25 miljoonaa hyvää syytä siirtyä Ferrarille, vaikka tallin suorituskyky oli silloin mitä oli.

Ensimmäisellä Ferrari-kaudella (1996) tuli vain kolme voittoa ja muutenkin vuosien 1996 ja 1999 aikana voittoja kolahti tilille ”ainoastaan” 16, eli kolme vähemmän kuin neljän kauden aikana Benettonilla. Jean Todt oli kuitenkin vahvistanut Maranellon miehitystä vuodesta toiseen ja kun herrat Jean Todt – Rory Byrne – Ross Brawn ja Michael Schumacher saivat nuotit kohdalleen, ei heidän pysäyttäjiään löytynyt. Ensimmäisen kuljettajien maailmanmestaruuden Ferrarille, 21 vuoden tauon jälkeen, Schumi toi kaudella 2000. Ja samaa herkkua kyseinen ryhmä sai nauttia kausien 2001 ja 2004 välillä. Niinä vuosina Schumi voitti 48 GP-kilpailua ja otti peräkkäin viisi kuljettajien maailmanmestaruutta!

Vaikka mestaruudet sen jälkeen jäivätkin saavuttamatta, niin voittoihin hän ajoi kausina 2005-2006  kahdeksan kertaa. Kauden 2006 jälkeen hän sanoi Ferrarille näkemiin ja teki samalla poistumisellaan tilaa Kimi Räikköselle, joka kiitti luottamuksesta, ottaen heti ensimmäisellä kaudellaan Ferrarille jälleen kuljettajien maailmanmestaruuden. Schumi sen sijaan nosti ajohanskat ja –kengät naulaan jääden kuitenkin Maranellon miehitykseen eräänlaiseksi ”akateemiseksi neuvonantajaksi”.

Kolmen vuoden ihmettelyn jälkeen mies paloi halusta palata takaisin F1-radoille ja kun Felipe Massa loukkaantui elokuussa 2009 Unkarisssa, hetken aikaa näytti siltä, että hänen tuuraajaksi seuraavaan, Valencian katuradalla ajettavaan kisaan, tulee itse Schumi. Testaamisen jälkeen hän kuitenkin kieltäytyi, vedoten moottoripyöräonnettomuudessa sattuneeseen kipeään niskaan. Ehkä kieltäytymiseen vaikutti sekin, että 2009 Ferrari oli erittäin vaikeasti ajettava auto ja mistä sen tietää, vaikka jo silloin voitokkaan Brawn-Mercedes GP:n tallipäällikkönä toimiva Ross Brawn olisi onnistunut puhumaan Schumille järkeä ja pyytänyt häntä mieluummin kauden 2010 alusta alkaen hänen tallinsa kuljettajaksi. No, nyt me tiedämme, että Mercedes Benz osti Brawn GP:n ja Schumi todellakin päätti tehdä paluun ja nimenomaan Ross Brawnin johtamassa, uuden nimen saaneessa Mercedes GP-tallissa.

Michael Schumacher on F1-kuljettaja jonka saavutuksia ei kukaan voi koskaan väheksyä ja joita tuskin kukaan tulee määrällisesti koskaan rikkomaan. Ihmisenä hän on ollut yhdellä tavalla mustavalkoinen, sillä hänen vihamiehiä on tuntunut löytyvän lähes yhtä paljon kuin hänen kannattajiansakin. On kuitenkin väärin arvioida miestä pelkästään hänen muutamien ikävien juttujen takia, sillä niitä ikäviä juttuja on osunut jokaisen hyvän kuljettajan kohdalle. On paljon oikeudenmukaisempaa arvioida hänen tekojaan kokonaisuutena ja siitä arviosta ei voi jäädä käteen kuin pelkästään hyviä muistoja. Kun Schumi sunnuntaina kiinnittää kypärän päähänsä Spa-Francorchampsin radan lähtöruudukossa, se on hänen uransa 278 GP-startti. Voi olla, että hän itse käy silloin vahvan tunneskaalan läpi kypäränsä sisällä. Vahvana tunneihmisenä näin hänelle tulee varmasti käymään. Samalla jokainen paikallaolija saa olla todistamassa poikkeuksellista F1-historiaa, jota vastaavaa tuskin koskaan näemme tulevaisuudessa.

Tallennettu kategorioihin Michael Schumacher | 9 kommenttia