-
Lex Hollo

Lauri Hollo on freelance-toimittaja, kukkahattusetä & perheenisä, jonka intohimona on spekuloida loputtomiin ja muodostaa mahdollisimman monesta asiasta perusteltu mielipide. Kesti se sitten päivänvalon tai ei.
Aiheet
- Aiheeton (4)
- Alppihiihto (5)
- Ampumahiihto (6)
- Doping (17)
- F1 (8)
- Hiihto (59)
- Jääkiekko (50)
- Jalkapallo (122)
- Koripallo (18)
- Mäkihyppy (20)
- Media (45)
- Olympialaiset (8)
- Pikaluistelu (2)
- Ralli (12)
- Tennis (1)
- Uinti (1)
- Urheilu ja yhteiskunta (57)
- Urheilupolitiikka (10)
- Valmennus (2)
- Yleisurheilu (69)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- Ahtiainen
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Herrat pitävät vaaleista
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rock Around The Blog
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Aihearkisto: Urheilupolitiikka
Suomen ja Ruotsin pieni ero
Kenellekään ei liene epäselvää, että meissä suomalaisissa ja ruotsalaisissa on pieniä eroja. Konkreettisesti asia kävi jälleen ilmi, kun Ruotsissa laskettiin MM-jääkiekon lipunhintoja, mutta Suomessa ei. Ruotsissa huolestuttiin isoon ääneen ja julkisesti, kun otteluissa oli naurettavan vähän väkeä. Paikalliseen tyyliin asiasta käytiin heti perusteellinen palaveeraus, kuunneltiin eri osapuolia ja tehtiin yhteisen hyvän vuoksi ratkaisu, joka itse kisaorganisaatiota ainakin taloudellisessa mielessä kirpaisi; Ruotsin pelien lippujen hintoja laskettiin peräti 70 %, että katsomot saataisiin paitsi täyteen, myös tunnelmaa ottelutapahtumiin. Mitä tapahtui samaan aikaan Suomessa? Kisaorganisaatio –niminen persoonaton möykky jyrähti, ettei meillä ole tarvetta laskea lippujen hintoja. Ja asia oli sillä selvä. Ymmärrettävästi Suomen … Lue loppuun
Utopistinen korjausliike
Suomalaisen yleisurheilun tasosta on taas tänä(kin) kesänä itketty pitkään ja hartaasti. Yleisurheilun koneistolla olisi paljonkin asioita, mitä voitaisiin tehdä toisin. Ehdotan tässä nyt muutamaa. Teoreettista hölinää ja täyttä utopiaahan tämä on, mutta esitänpä nyt kuitenkin. Mitä jos SUL ajettaisiin niin alas kuin mahdollista? Jätettäisiin taloon enää ne, joiden läsnäolo on ehdottoman välttämätöntä toiminnan pyörittämiseksi. Näin säästyneet rahat siirrettäisiin kokonaisuudessaan suurten kasvukeskuksien parhaiden seurojen parhaille valmentajille. Jos seuroissa ei riittävän kovan tason valmentajia ole, niitä palkattaisiin avoimella hakuprosessilla. Maantieteellisen lahjakkuuskertymän ohjaamana päätettäisiin, mihin lajiryhmiin valmentajia missäkin seuroissa palkataan. Yhdessä seurassa voisi olla vaikkapa yksi päätoiminen pikajuoksu- ja yksi hyppyvalmentaja, toisessa esimerkiksi … Lue loppuun
Yli ymmärryksen
Kesälajien vuoden urheilija-apurahat on sitten jaettu. Käsittämätöntä mutta totta, sulkapalloilija Ville Långin nimeä ei listalla näy. Lång sijoittui Pekingin olympialaisissa 16 parhaan joukkoon ja tähtäin on vakaasti Lontoon olympialaisissa. Apurahaa saaneiden 86 urheilijan joukossa on tukku nimiä, joita tuskin koskaan näemme edes olympialaisten osallistujalistoilla. Olisipa mukava tietää, miksi jo kannuksensa hankkinut Lång pudotettiin listalta. Sulkapallon kaltaisessa pienessä lajissa ei iso raha liiku, joten jokainen tukieuro olisi ollut tarpeen. Tässä on vielä olympiakomitealla selittämistä. Mitään järkiperusteita Långin syrjäyttämiselle ei voi olla. Jos kyse on henkilökemiasta, asia on vielä käsittämättömämpi. Isomman eli 15 000 euron apurahan sai mm. kahdeksan purjehtijaa sekä kuusi … Lue loppuun
Nuorten olympiahuumaa
Ensimmäiset kesälajien nuorten olympialaiset pidettiin juuri Singaporessa. Kilpailut on tarkoitettu alle 18-vuotiaille urheilijoille. Mihin ihmeeseen tämän ikäiset nuoret tarvitsevat omia olympialaisia? Kyse on jälleen kerran kansainvälisen olympiakomitean KOK:n sokeasta suuruudenhulluudesta. Singaporen kisat maksoivat uskomattomat 300 miljoonaa euroa, vaikka alkuperäinen budjetti oli 100 miljoonaa. Nimimerkki “Ihmettelevä singaporelainen veronmaksaja” voisi olla tästä kovinkin huolissaan. Kovin monta maata ei varmasti tulevaisuudessa löydy, joka haluaa syytää moisen rahamäärän nuorten kisoihin. Tosin ainakin seuraavien kisojen pitopaikka Kiina on jo tiedossa. Siellähän sitä irtorahaa piisaa, kun kaikilla omilla kansalaisillakin on niin maan perusteellisen onnellista olla. Hyvällä syyllä voisi kysyä, mitä kaikkea hyvää nuorten urheilun eteen voisi … Lue loppuun
Azerien ihme
Maahanmuuttopolitiikasta on puhuttu meillä Suomessakin paljon tänä vuonna. Otetaan jorinoihin yksi aspekti lisää, nimittäin urheilu. Barcelonan EM-kilpailussa on nähty todella paljon menestyviä maahanmuuttajia. Suomella ei tällä kertaa ollut mukana kuin Frantz Krüger, kun Wilson Kirwa on jo lopettanut ja Francis Kirwa ei selvinnyt mukaan maratonille. Miesten 10 000 metrillä oli mukana kaikkiaan kuusi maahanmuuttajaa, kymmenen joukkoon heistä selvisi neljä. Turkin Elvan Abeylegesse voitti puolestaan naisten 10 000 metriä. Hän on alunperin etiopialainen kuten myös kuudenneksi juossut toinen turkkilainen Meryem Erdogan. Hänen edelleen viidenneksi ehti toki ex-kenialainen, nykyinen hollantilainen Hilda Kibet. Norjalaisillakin on vahva lusikkansa tässä sopassa. Naisten 100 metrin neljäs, … Lue loppuun
Politiikkaa urheiluun
Urheilun maailma on kovin väritön ja tylsä. Ottelut ja kilpailut seuraavat toistaan, juuri mitään mielenkiintoista ei niiden ympärillä tapahdu. Toisin on politiikassa. Todistusaineistoksi kelpaa mikä tahansa iltapäivälehti viimeisen puolen vuoden ajalta. Politiikka on täynnä kähmintää, kieroilua ja oman edun tavoittelua. Lööpit kirkuvat ja mielikuvitukselliset tarinat seuraavat toisiaan. Se on maailma, jossa mikään ei ole sitä, miltä näyttää. Politiikka on draamaa, tragediaa ja komediaa yhtäaikaa. Mietitäänpä vaikka tuoretta Marja Tiura -episodia. Se alkoi jo ajat sitten epäselvien laskujen, lentolippujen ja alennusostosten kautta. Nyt koko case on huipentunut hurjaan nokitteluun Arto Merisalon kanssa siitä, kuka halusi loikata minnekin ja kenen ehdoilla. Juuri … Lue loppuun
Kipupisteet järjestelmässä
Olympialaiset ovat ohitse. Suomi jäi 12 mitalin virallisesta tavoitteestaan seitsemän mitalin verran. Syitä ja selityksiä rakennellaan varmasti lähipäivinä monella suunnalla, itse nostaisin esiin tämän suomalaisen “järjestelmän”, jonka niitä olympiamitalisteja pitäisi tuottaa. Käytännössä nimittäin mitään todellista järjestelmää ei ole olemassakaan. Katselin tuossa kisojen aikana lukijoiden kommentteja sivuilta ja siellä ehdotettiin muun muassa rahan ottamista pois huipuilta ja siirtämistä nuorille. Sellaistakin väitettiin, että suomalaiset huiput saavat rahaa liian helposti. Niin ei todellakaan ole. Jos menestystä halutaan maailmalla, on siihen kykeneville urheilijoille pystyttävä tarjoamaan mahdollisuudet harjoitella, leireillä ja elää. Kilpailu maailmalla on niin kivikovaa, ettei millään puolivillaisella tukisysteemillä ole mahdollisuuksia parhaaseen potentiaaliseen tulokseen. … Lue loppuun
Tervettä kilpailua
Vancouverin olympiakisoihin valittiin keskiviikkona 11 urheilijaa. Ideana oli valita lajiryhmien esityksestä jo tässä vaiheessa maailman terävimmällä huipulla olevat urheilijat. Keskittymisrauhan ja harjoittelun rytmittämisen näkökulmasta idea on erittäin kannatettava. Mäkimiehiä ja yhdistetyn ukkoja ei tässä vaiheessa valittu yhtään. Mäkimiesten tilanteen vielä ymmärtää, mutta se, että Anssi Koivurantaa ei esitetty tässä vaiheessa valittavaksi, on todella omituista. Olympiakomitea teki valinnat lajiliittojen esitysten perusteella, mutta Koivurantaa ei esitetty valittavaksi. Valmennuksen johtajan Kari Niemi-Nikkolan mukaan mäkihypyn ja yhdistetyn väki halusi säilyttää terveen kilpailutilanteen joukkueen välillä loppuun saakka. Jos joukkueen sisäisen kilpailutilanteen säilyttäminen on yhdistetyn väelle tärkeämpää kuin se, että Koivurannalle tarjotaan kaikki maksimaaliset mahdollisuudet olympiakultaan, … Lue loppuun
Hei me pönötetään
Jokaisessa vuodessa on muutamia erityisen sykähdyttäviä kohokohtia, joita sitä odottaa hunaja huulessa. Merkittävimmät ovat tietenkin kesäloma, joulupukki ja Vuoden Urheilija vai mikä hemmetin gaala se nykyisin onkaan. Barack Obama ilmoitti kieltävänsä kidutuksen ja waterboardingiakin maailmanlaajuisesti paheksutaan, joten lienee ajan kysymys, koska myös tämä Urheilugaala joutuu ihmiskunnan mustalle listalle. Amazing Grace, Thank you Lord, Kumbaijaa/Kum-Ba-Yah, Hare Krisna ja kiitos sinulle Taivahan Pyhä Taatto, että näitä tapahtumia on sentään enää vain yksi per vuosi. Siinäkin tosin on paljon liikaa. Onkohan kukaan koskaan pystynyt katsomaan tällaista TV-lähetystä alusta loppuun menehtymättä? Tilaisuutta mainostettiin suomalaisen urheilun Oscar-gaalana, jossa on valtakunnan terävin kärki paikalla. Ja olihan … Lue loppuun
Roger Rabbitt
Roger Rabbitt -niminen animaatioelokuva vuodelta 1988 kertoo kyseisen jäniksen toivottomalta tuntuvasta taistelusta maineensa puhdistamiseksi syytösten keskellä. Myös meillä on omat sarjakuvasankarimme; Roger on Roger Talermo ja Rabbitt Kari-Pekka Kyrö. Aasinsilta natisee niin että hirvittää, mutta kyllä siitä kai nippa nappa kuivin kintuin yli pääsee. Itse asiassa juuri nyt Talermo tuntuisi omivan koko Roger Rabbittin tittelin itselleen, sen verran mies on suutaan aukonut ja heti perään omia puheitaan jänistänyt. Ensin Talermo teilasi Kyrön kieltämättä rajut doping-väitteet täydellisesti ja ihmetteli hänen mustamaalausmotiivejaan julkisesti. Talermo myös arvosteli Patrolin hinkua kinuta Hiihtoliitolta edelleen lisäselvityksiä aiheesta. Heti perään Talermo ilmeisesti muisti, että kohtahan ne on … Lue loppuun
