Suomalaisen yleisurheilun tason voivottelu on mukava harrastus niin kisakatsomoissa kuin lehtien toimituksissakin. Tuntuu siltä, että yleisurheilun vaativuudesta ja armottomuudesta ei tiedetä tuon taivaallista kummallakaan taholla. On niin kovin helppo siunailla, miksi emme ole pysyneet kehityksen kelkassa ja miksi 1970-luvulla tehtiin kovempia tuloksia kuin nyt. Asian pohdiskelu on vähän sama kuin miettisi, miksi pyörällä ei pääse yhtä kovaa kuin autolla. Kaikki asioista vähänkin perillä olevat tietävät syyt nykytilaan. Nuoriso ei enää liiku, yleisurheilu ei vedä lahjakkuuksia ja mehut ovat erivärisiä kuin kultaisilla vuosikymmenillä. Vaikka näin kiistatta onkin, ei niiden selitysten taakse sinänsä pidä mennä. Yleisurheiluväen on oltava rehellisiä itselleen, vain sitä … Lue loppuun →

Suomalaishyppääjillä oli Turkin Izmirissä kollektiivisesti kuuppa jäässä. Lauantaina ilman tulosta jäi Minna Nikkanen, sunnuntaina sekä kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie että seiväsmies Jere Bergius. Sinne humpsahti 25-30 pistettä. Kun joukkuekilpailua käydään, pitäisi tulos varmistaa vaikka väkisin. Okei, korkeussuuntaisten hyppyjen neljän pudotuksen sääntö ei rohkaise aloittamaan alhaalta, mutta silti. Bergius hyppäsi vielä kaksi viikkoa sitten 560, nyt oli 530 liikaa. Umpisurkea suoritus. Vielä vaatimattomampi oli Tammentien esitys. Miksi kolmiloikkaaja ei ottanut ensimmäistä hyppyä varman päälle? Kilpailu oli niin heikkotasoinen, että varman päällekin Tammentie olisi hypännyt vähintään sijoille 6-7. Ymmärrän että urheilijat haluaisivat aina itselleen parhaan mahdollisen tuloksen, mutta näissä kilpailuissa joukkueen edun pitäisi … Lue loppuun →

Suomen yleisurheilijat suoriutuivat suhteellisen odotetusti Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa Turkissa. Kollektiivista venymistä ei nähty, joten Superliigan paikka jää haaveeksi. Valitettavasti Euroopan yleisurheiluliitto EAA pitää jääräpäisesti kiinni täysin idioottimaisista sääntökokeiluista, joissa korkeussuuntaisissa hypyissä sallitaan vain neljä pudotusta, minkä jälkeen kisa päättyy vaikka yrityksiä normaalisti olisikin jäljellä. Pituussuuntaisissa hypyissä ja heitoissa kaikilla on vain kolme suoritusta, neljä parasta saa armosta neljännen suorituksen. Herralle kiitos, että sentään pitkillä ratamatkoilla ei enää pudoteta viimeisillä kierroksilla heikoimpia juoksijoita pois. Silti nämä normaalista poikkeavat säännöt ovat täysin järkyttäviä. Asia on vähän sama kuin jalkapallossa sallittaisiin vain viisi laukausta kohti maalia yhden puoliajan aikana. Sen jälkeen maaleja ei enää … Lue loppuun →