Valioliigan tämän kauden puhutuin jalkapalloilija on ollut kiistatta Manchester Cityn ongelmapelaaja Mario Balotelli. Italialainen on pelitaidoiltaan fantastinen, mutta persoonan pimeä puoli saattaa vielä romuttaa koko hänen uransa.
Miehen tuorein tempaus oli Tottenhamin Scott Parkerin tallominen tilanteen jälkeen viikonlopun liigakamppailussa. Erotuomari ei polkaisua nähnyt ja Balotelli selvisi ilman sanktiota – tosin FA saattaa vielä langettaa hänelle jälkikäteen rangaistuksen. Jotenkin hänen auralleen tyypillistä on, että sama mies lopulta ratkaisi tuon elintärkeän ottelun; hän hankki rangaistuspotkun lisäajan viime hetkillä ja sijoitti pallon jäänkylmästi verkkoon.
Pikainen johtopäätös on se, että Balotelli on saanut liian nuorena liian paljon. Nousu ryysyistä rikkauksiin on sekoittanut kaverin pään totaalisesti. Ghanalaisille siirtolaisvanhemmille syntynyt sairasteleva pikkupoika annettiin jo 3-vuotiaana adoptoitavaksi italialaiselle pariskunnalle. Siellä Balotelli sai elää vaurasta elämää, mutta oletettavasti hylätyksi tulemisen aiheuttamat traumat ovat vaikuttaneet voimakkaasti Balotellin nykyiseen käytökseen.
Kun brittikentistä puhutaan, nousee keltainen neste pelaajien päähän kovin usein alkoholin muodossa. Balotellin kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Hän tyrii ihan selvin päin, mutta sitäkin enemmän. Milloin hän on romuttanut luksusautonsa, milloin ammuskellut raketteja kylpyhuoneessaan, milloin räplännyt iPadia vaihtopenkillä – puhumattakaan likaisista tempuista ja alleviivatusta ylimielisyydestä jalkapallokentillä. Toisaalta hän on antanut rahaa hyväntekeväisyyteen ja jopa jaellut seteleitä kadulla ohikulkijoille, joten ota tästä miehestä nyt selvää. Piru vai pyhimys? Vai sekä että samassa persoonassa?
Toisaalta ihminen – jalkapalloilijakin – saattaa muuttua. Harva jaksaa muistaa, millainen alati kiroileva ja tuomareille kiukutteleva kakara Wayne Rooney oli uransa alkuvuodet. Nykyisin hän on pystynyt rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen. Pystyisikö Mario Balotelli samaan? Rooney on ollut aina (ainakin United-uransa alkuvuosina) manageri Alex Fergusonin erityissuojeluksessa ja samalla tavalla Roberto Mancini on ottanut Balotellin henkisen kasvun toivossa siipiensä suojaan.
Mancini hyysäsi temperamenttista Balotellia jo Interissä, mutta kun manageri sai kenkää 2008, alkoivat nuoren Balotellin vaikeudet. Jose Mourinhon kanssa hän ei tullut lainkaan toimeen. Fanitkin kääntyivät häntä vastaan, kun Balotelli esiintyi italialaisessa TV-ohjelmassa AC Milanin paidassa. Cityyn siirtynyt Mancini päätti kuitenkin hankkia hänet ja antaa suosikkipojalleen uuden mahdollisuuden. Mancini takuulla tiesi, että Balotelli on uhka koko joukkueen harmonialle, mutta samalla myös valtava mahdollisuus. Jotenkin tässä vaiheessa kautta on sellainen kutina, että nimenomaan Balotelli tulee ratkaisemaan Valioliigan tämän kauden mestaruuden – suuntaan tai toiseen.
Median ja markkinamiesten näkökulmasta Balotelli on taivaan lahja. Mies josta puhutaan koko ajan ja josta jokaisella jalkapalloa seuraavalla on mielipide; häntä joko rakastetaan tai vihataan, tuskin Mario Balotelli on kenellekään vain ihan jees kaveri.
Olisi kovin mielenkiintoista päästä Balotellin pään sisälle. Mitä siellä oikeasti liikkuu vai liikkuuko yhtään mitään? Elääkö hän pelkästään preesensissä vai kykeneekö nuori mies ajattelemaa elämäänsä yhtään seuraavaa päähänpistoa pidemmälle? Tässä mielessä nimenomaan Manchester City ja Roberto Mancini ovat avainasemassa Balotellin uran kannalta. Harva manageri olisi antanut Balotellille yhtä monta uutta mahdollisuutta. Jos Mario-poika tämän mahdollisuutensa tyrii, voi ura tyssätä yllättävänkin nopeasti. Toisaalta kaikki on hyvin niin kauan kuin maaleja syntyy. Urheilussa poikkeukselliset ja epämiellyttävätkin luonteenpiirteet on tavattu hyväksyä, jos urheilija on äärimmäisen lahjakas ja osaa hommansa. Toistaiseksi Mario Balotelli on osannut.
Harvoin koira kokonaan karvoistaan pääsee..Ei sillä Rooneyllakaan nyt niin vahvasti mene.. Edelleen samat ongelmat kuin ennenkin. Pitkä pelikielto maajoukkueessa, kiroilua ja huonoa käytöstä kentällä, sisäistä pelikieltoa Fergusonilta juhlimisen takia jnejne..
“Urheilussa poikkeukselliset ja epämiellyttävätkin luonteenpiirteet on tavattu hyväksyä, jos urheilija on äärimmäisen lahjakas ja osaa hommansa.”
Tuli mieleen eräs mäkihyppääjä, joka tosin rauhoittui vasta lähes viisikymppisenä. Onko Balotelli sittenkin vain tyypillinen adhd-yleissähläri, vai jotakin muuta. Mutta samaa mieltä, Balotellin kaltaisia tullaan katsomaan – robottien sijasta.
Toinen hyvä esimerkki on Liverpoolissa tällä hetkellä pelaava Bellamy.
Mutta tähän on pakko myös lisätä se seikka, kuinka FA suojelee näitä Rooneyta tai muita “hulluja” pelaajia. Balotelli on osoittanut jo käytöksellään aikaisemmin kaudella törkeitä otteita ja nyt FA uhkaa ainoastaan 4 ottelun pelikiellolla.
Kun sanot pahan sanan tummalle Manun pelaajalle, joka on jo todettu henkisesti hieman jälkeenjääneeksi – koska jokaisesta hänen ihonväriin suuntautuneesta kommentista hän menee itkemään Sir Alexille, saa pelikieltoa 8 ottelua. Kun taas sama pelaaja toistuvasti tekee törkeitä taklauksia, lyö kyynerpäällä vastustajaa kasvoihin tai yrittää kenkäistä nappiksilla päähän, saa VAIN 4 ottelua?
Pitääkö jonkun ura loppua tai pitääkö jonkun kuolla Balotellin törkeyksiin, ennen kuin FA rankaisee häntä edes 5 ottelun pelikiellolla?
Mancini ei saanut kenkää Interistä vaan erosi itse.
Mielenkiintoinen kirjoitus joka tapauksessa.
Kappas vain, Hollolla on myös psykolokista silimää.
Minä taas en vetäisi käytöksestä suoria johtopäätöksiä lapsuuden traumoihin.
Onhan meilläkin omat Matti Nykäset, Harri Ollit ja taisipa legendaarinen HJK:n Atik Ismailkin olla melkoinen väriläiskä.
“Urheilussa poikkeukselliset ja epämiellyttävätkin luonteenpiirteet on tavattu hyväksyä, jos urheilija on äärimmäisen lahjakas ja osaa hommansa”
On hyvä, että on persoonia. Ei kaikkien tarvitse olla harmaita hiirulaisia. Toki yhteiset pelisäännöt pitää olla kaikille samat, mutta kohtuullisuus pitäisi olla kaikessa. Esimerkkinä Harri Ollia kohdeltiin mielestäni urheilujohtajien ja median toimesta todella väärin. Kaveri olisi tarvinnut tukea, ei potkuja perseelle. Nyt meillä ei ole enää menestystä mäkihypyssä.
Tasapäistämisen kehdossa eli perunalandiasta katsottuna, persoonia tarvitaan, oli kyse urheilusta tai mistä vaan. Viimeaikaisia sylkykuppeja mm. Karalahti, Räikkönen jne… mutta kaverit jatkaa valitsemallaan tiellä ja hyvä niin.
Kyllä täytyy Cityn-kannattajana todeta, että pikkuhiljaa alkaa mitta täyttymään Super-Marion suhteen. Eniten harmittaa juurikin nämä muihin pelaajiin kohdistuvat sikailut. Minulle on ihan sama, vaikka jätkä räjäyttäisi kylpyhuoneensa joka viikko. Muita pelaajia on kentällä kunnioitettava! Sitä kautta hän osaltaan kunnioittaisi yllään kantamaa paitaa ja seuraa, jossa pelaa.
Oot Mario äärimmäisen lahjakas, korvienväli kuntoon niin avot!
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jalkapallo/urheilu kaipaa tällaisia spektaakkeleita kuin Balotelli. Olen itse siirtynyt vihasta ihannointiin. Niin huikeita ovat nämä tempaukset.
Toisten tahallinen vahingoittaminen on kuitenkin teko josta tulee rangaista kovan kaavan mukaan. Jalkapalloon kuuluu nämä äsryttäjälanaajat (van Bommel, de Jong, Gattuso, Pepe jne.) Mutta kun siirrytään fyysisestä pelaamisesta ja henkisestä sodasta tahalliseen vahingoittamiseen, on raja ylitetty. Kyllä, kaikki mainitsemani futarit ovat syyllistyneet tähän perseilyyn. Kovia tuomioita kehiin niin ehkä ylilyönneiltä vältytään.
Väriä todella löytyy. Tosin sikailijoita on löytynyt maailmansivu, mutta vain todellisten tekijämiesten toilailuista media jaksaa kohkata. Veikkaisin, että eräs kuulisa Matti olisi nykyisessä mediaympäristössä lytätty niin alas, että muutama kulta olisi jäänyt ottamatta ja siideriä otettu sitäkin enemmän. Onnekseen Matti sai touhuilla ja menestyä ilman internettiä ja kännykkäkameroita, vaikka aikamoisen ajojahdin kohteena aikanaan olikin.
Tässäpä markan psykiatrin kommentti. Ehkä silti osa totuutta:
Artikkelissa on hyvänä puolena se, että edes pieni osa tekstiä viittaa lapsuuden traumoihin. Kukaan ei mielestäni ole oikeutettu väheksymään niiden asioiden vaikutusta. On selvää, että lapsuuden tapahtumat ovat suurin syy törttöilyyn. On varmasti totta, että Mario on saanut liikaa liian nuorena, mutta tämän asian käsittelyyn vaikuttaa edelleen sama asia. On turha viisastella miten asiat pitäisi hoitaa, kun kenelläkään täällä ei erittäin suurella todennäköisyydellä ole mitään vastaavaa kokemusta lapsuudesta. Päinvastoin voisi ihmetellä, miten vastaavia törttöjä on ilman vastaavia traumoja. Toivottavasti Balotelli onnistuu siirtämään energian vieläkin enemmän olennaiseen, sen verran lahjakas ja mielenkiintoinen persoona on kyseessä.
Sen verran vielä lisäystä, että tietenkin varsinkin nämä toisiin pelaajiin kohdistuneet törkeydet on rangaistava ankarasti. Eikä tietenkään traumat OIKEUTA tekemään mitään tällaista, vaikka hän niitä tekeekin.
Kommenteissa onkin jo vertailu nykäseen nostettu mutta lisätään siihen sen verran että:
Aina puhutaan että mitä nykänen olisikaan ollut jos ei olisi juonut riehunut jne.jne. itse olen sitä mielä että ei olisi ollut yhtään sen parempi vaan päinvastoin huonompi ei ihmistä eikä persoonaa voi eikä saa muuttaa.
Sama asia balotellilla jos mies laitettaisiin 24/7 valvontaan ja kaikki tymyydet karsittaisiin niin nähtäisiinkö kentällä enään niitä huikeita otteita joita hän meille (toisinaan) esittää? Mielestäni ei!
Toki en hyväksy kentällä sattuneita ja sattuvia toiseen pelaajaan kohdistuvia vääryyksiä ja ylilyöntejä, mutta mielipiteeni on se että balotellin ei tarvitse muuttua vaan on 2 vaihtoehtoa.Joko jatketaan samalla linjalla ja mies tulee ratkaisemaan otteluita suuntaan tai toiseen niinkuin hollo sanoi tai sitten mies kylmästi potkitaan ulos jalkapallosta.
Ei tällä kaverilla ole kultaista keskitietä niinkuin ei ollut nykäselläkään vaan fanien ja pomojen tarvitsee päättää kumpi puoli tässä vie voiton maailman lahjakkain jalkapalloilija vai raketteja ampuva idiootti.Itse olen ensimmäisen kannalla.
Vielä Rooneyhin sen verran että kyllä hänenkin tehonsa laskevat sitä mukaan kun käytös paranee ja se on jo nähtävillä vaikka mies fantastinen toisinaan onkin.
Lisättäköön tähän kuitenkin vielä, ettei urheilijan tarvitse olla ns. kusipää ollakseen maailman parhaita. Esimerkkejä on kumpaankin lähtöön. Messi, Iniesta, Xavi,Pele, Gerard, Hyypiä ,Litmanen,Kaka jne ovat suorastaan herrasmiehiä.
balotelli ei ole forsselia kummempi pelimies. Agueron ja Silvan rinnalla nyt on pakko verkko heilua. Ajatelkaa montako häkkiä Van persie olisi iskenyt noiden kavereiden kanssa varmaan tuplasti enemmän mitä tällä hetkellä