Maastohiihdon päävalmentaja Magnar Dalen ilmoitti jo Rukalla, että vasta joulukuun maailmancupit kertovat sen suunnan, mihin Suomen joukkue on tällä kaudella menossa. Davosissa kirkkaasti plussan puolelle hiihtivät Aino-Kaisa Saarinen, Sami Jauhojärvi, Krista Lähteenmäki ja Matti Heikkinen, joten suuntaus on tismalleen toivottu.
Legendan mukaan ne, jotka ovat Davosissa iskussa, pärjäävät myös kevään arvokisoissa. Lienee enemmän urbaanilegendaa kuin kylmiin faktoihin perustuva juttu.
Sen verran korrelaatiota varmasti löytyy, että nyt aivan ylivoimaista vauhtia esittäneet Justina Kowalczyk ja Marit Björgen ovat takuuvarmasti kovia Oslossakin. Entäs nyt heidän kanssaan yllättävän hyvin kamppaillut Therese Johaug? Kevytrakenteisen norjalaisen vauhti oli lauantain kilpailussa aivan huikeaa, mutta hänen on ollut vaikea pitää tasaista huippukuntoa koko kautta yllä. Onko hän iskussa liian aikaisin?
Björgenin meno oli jälleen kerran hämmästyttävää. Puolen minuutin ero Kowalczykiin ja liki 1.40 Aino-Kaisa Saariseen on kymmenellä kilometrillä uskomaton. On äärimmäisen hankala nähdä, että kukaan kykenisi Björgeniä tällä kaudella voittamaan. Kuinkahan norjalaisen kunto vielä tuosta nousee kotikisoja kohti? Pakko toivoa, ettei ihan kauheasti, muuten MM-laduilla nähdään puuduttavan yksipuolisia kilpailuja.
Naisissa kärkikolmikon ero muihin on revennyt uskomattoman suureksi, mutta pitää toki muistaa, että esimerkiksi Charlotte Kalla ei lauantaina ladulle venynyt. Aino-Kaisa Saarinen teki loukkaantumistauon jälkeen lupaavan paluun maailmancupiin, mutta aivan varmasti mielipuolinen ero kärkihiihtäjiin hiukan mietityttää. Johaugiin tuli eroa minuutti, Kowlczykiin 1.10 ja Björgeniin 1.40. Saarinen oli tyytyväinen kilpailuunsa, mutta suunnaton ero pistää kyllä väkisinkin miettimään; kuinka se kurotaan kiinni reilussa kahdessa kuukaudessa? Fakta on kuitenkin se, että Björgen jätti Saarista lauantaina kymmenen sekuntia jokaisella kilometrillä, ja se on lähes iäisyys. Vielä uskomattomampaa on se, että maailmancupin pisteille pääsi yli kolmen minuutin erolla Björgeniin.
Krista Lähteenmäki teki jälleen upean hiihdon. Hän kuroi jopa Aino-Kaisa Saariseen eroa kiinni loppua kohti ja oli tuloslistalla peräti kahdeksas. Hän on ilman muuta alkukauden sensaatio. Lähteenmäki mietiskeli kilpailun jälkeen positiivisin mielin Tour de Skille lähtemistä. Se on niin kova fyysinen urakka, että nuorena hiihtäjänä miettisin vielä kertaalleen. Kyllä sinne vielä ehtii.
Naisten kilpailun huimat tasoerot ihmetyttävät sikälikin, että miesten 15 kilometrin kilpailu lauantaina oli huikea jännitysnäytelmä. Sami Jauhojärvi oli viides vain 5,9 sekuntia kärjestä ja kymmenenneksi sijoittunut Ranskan Jean-Marc Gaillardkin jäi voittajasta vain 21 sekuntia. Petter Northug oli tavallinen kuolevainen, eikä miesten puolella kukaan ole tällä hetkellä ylitse muiden. Asetelma on hieno.
Matti Heikkinen antoi viimein pieniä näytteitä siitä, että kunto on nousussa. 12. sija ja alle puoli minuuttia kärkeen oli parasta Heikkistä pitkään aikaan. Ville Nousiainen jäi Heikkisestä puoli minuuttia ja oli 18:s, joten parempaan suuntaan on hänenkin hiihtonsa hiljakseen menossa.
Sunnuntain sprintit menivät suomalaisilta tyystin pöpelikköön. Aino-Kaisa Saarinen oli karsinnassa täysin pihalla ja jatkoerissä ainoastaan Pirjo Muranen ja Riikka Sarasoja selviytyivät välieriin. Finaaliin ei kummallakaan ollut asiaa.
Miesten puolella yksikään suomalainen ei päässyt karsinnasta jatkoon. Kuusamon perinteisen kisassa pari viikkoa sitten peräti kahdeksan suomalaista eteni 30 parhaan joukkoon, mutta vapaalla vauhtia ei tahdo löytyä yhdeltäkään ukolta. Huolestuttavaa.
Kaisa Mäkäräinen on noussut ampumahiihdon maailmancupissa aivan uudelle tasolle. Laji on aina sopinut televisioon kuin naula päähän, mutta kyllä se vain niin on, että suomalaismenestys nostaa kisojen mielenkiintoa aivan huikeasti. Mäkäräisen hiihtovauhti on viime kaudesta selkeästi parantunut ja se on tuonut itsevarmuutta myös ammuntaan. Kliseisesti voisi sanoa, että tästä on hyvä jatkaa. Sunnuntaina Mäkäräinen oli kiinni takaa-ajokisan voitossa vielä ennen viimeisen ammunnan kahta viimeistä laukausta, mutta ne menivät kummatkin ohi. Silti suomalainen oli toinen ja johtaa maailmancupia, mitä voidaan pitää isona yllätyksenä.
Mistähän miesten puolelle saataisiin oma Mäkäräinen? Nuoria lupauksia meillä on kyllä, mutta he ovat vielä kovin kaukana maailmancuptasosta. Sunnuntain viestikilpailussa joskus lupaukseksi tituleerattu Timo Antila tössi ammuntansa ja Suomi tuli vaihtoon sijalla 20 liki kaksi minuuttia kärkijoukkueista. Konkari Paavo Puurusen vauhti oli sen sijaan kohdallaan ja hän nosti Suomea huimat kymmenen sijaa. Valitettavasti vain Jarkko Kauppinen ei ollut ajoissa vaihtopaikalla ja Puurunen joutui levittelemään käsiään toistakymmentä sekuntia ennen kuin Kauppinen ilmestyi paikalle. Anteeksiantamatonta ja amatöörimäistä sähellystä. Ilman sitä Suomi olisi parantanut sijoitustaan 2-3 pykälää. Nuori Ahti Toivanen oli ankkurina tiukassa paikassa ja makuuammunta menikin heikosti. Pystystä hän ampui mukavasti ja suoritus oli ihan kelvollinen; Suomi oli 26 maan joukossa 14:s. Vaikka suomalaista supertähteä saadaankin miesten puolella odotella, on kokonaisuus menossa hiljakseen parempaan suuntaan. Tosin valitettavan pienin askelin.


Kaisan puolesta olen iloinen. Syystä tai toisesta ampumahiihdosta on Suomessa tullut lilliputtilaji ja liitto on sitä myöten rutiköyhä. Kehitys maailmalla on aivan päinvastaista, Keski-Euroopassa laji on käsittämättömän suosittua ja miesten viestiinkin osallistui 26 joukkuetta – eikä mukana tainnut olla edes kakkos,kolmos,neloisjoukkueita( niin kuin maastohiihdossa).
Maailmancupvoitoista ja hyvistä sijoituksista saa jo rahaakin, joten Kaisa saa vihdoinkin vähän korvausta kovalle työlleen.
Marit Björgen on avannut lähes joka vuosi samalla kaavalla. Hän on ollut kauden aikana kovimmillaan juuri kauden alussa ja kauden ensimmäisissä kisoissa. Silti tämän kauden avaus on ehkä paras hänen urallaan. Mutta ei varmasti pysty pitämään huippukuntoa yllä mm-kisoihin asti.
En malta olla mainitsematta, että kun Kuitunen, tuossa vielä pari vuotta sitten, tour de skin perinteisellä kympillä, jätätti kaikkia yli puoli minuuttia, Norjassa heräsi melkoinen kohu ja doping-epäilyjä esitettiin, ja taisi samaa henkeä olla vähän Suomessakin. Nyt Björgen tekee samanlaista jälkeä ja vieläpä kisasta kisaan. Puhutaan, että nainen pystyy hiihtämään tuollaiset 5 km lähes mies(huippu)hiihtäjien vauhtia.
No, näyttöä kielletyistä aineista ei ole (paitsi tämä outo erikoislupa tietylle astmalääkkeelle) joten tyydytään ihailemaan kenties tämän hetken kovinta naiskestävyysurheilijaa, kaikki lajitkin huomioonottaen.
Luettelit sitten suomalaisten sijoitukset?
Vähän muutakin sisältöä voisi blogissa olla.