Urheilun suurkuluttaja joutuu ahtaaseen rakoon, jos eksyy illanistujaisiin, joissa ei ole yhtään hengenheimolaista. Mielenkiintoiseksi kehkeytyvät sen sijaan illat, jolloin vastassa on tyystin vastakkaisen koulukunnan urheilufani.

Yleistäminen on aina joko vaarallista tai äärimmäisen käyttökelpoista, riippuu tarkoitusperistä. Siksi tässä tarinassa yleistetään ainoastaan silloin, kun se sopii kirjoittajan tarkoitukseen. Tulkitkaa koodi omalla tavallanne.

Voin olla hyvinkin väärässä, mutta olen tunnistavinani urheilun seuraajissa ja faneissa kaksi toisistaan selkeästi erottuvaa koulukuntaa. Toinen on niin sanottu jääkiekko-formula-mäkihyppy -kansa, toinen on terminologisesti hankalammin määriteltävissä. Sen edustajat kyllä seuraavat edellä mainittuja urheilumuotojakin sivusilmällä, mutta suuremman tunteen palon heissä aiheuttavat esimerkiksi jalkapallo, yleisurheilu tai paini.

Mikä yhdistää mäkihyppyä, jääkiekkoa ja formuloita? Vastaus selviää käänteisesti, kun pohditaan yleisurheilun, jalkapallon ja painin yhteisiä nimittäjiä. Kaikki ne ovat globaaleja urheilulajeja, joita harrastetaan jokaisessa maailmankolkassa. Kynnys päästä harrastamaan lajia on erittäin pieni, lähes olematon; kuka tahansa voi kokeilla, olisiko hänessä ainesta juoksijaksi, jalkapalloon tarvitaan vain pyöreähkö palloa muistuttava esine ja paini käy keneltä tahansa ilman välinettäkään. Jääkiekko, moottoriurheilu yleisesti tai mäkihyppy eivät tähän sapluunaan sovi. Tarvitaan lunta ja jäätä, tarvitaan välineitä, tarvitaan kalustoa -- ja ennen kaikkea rahaa. Etenkään moottoriurheilussa ei köyhä kovin usein kykene. Mitä enemmän on rahaa takana, sitä paremmat ovat etenemismahdollisuudet. Elitistien touhuako siis?

Koska jääkiekko ja formulat tuntuvat saavan ylivoimaisesti eniten palstatilaa mediassa, tehdään muutamia muitakin yleisiä rinnastuksia. Järkyttävän paljon palstatilaa on viime aikoina saanut uusi James Bond -elokuva, jota on markkinoitu ilmaiseksi monissa medioissa jo kuukausikaupalla. Hyvin tuntuvat uppoavan kansaan myös BB:t ja Idolsit. Niputettakoon siis tähän ykkösryhmän diagnoosiin ihmiset, jotka pitävät formuloista, jääkiekosta, James Bondeista ja BB:stä tai Idolsista. Millaisen persoonallisuuden äärellä ollaan? Olettavasti sellaisen, joka arvostaa nopeita elämyksiä ja tiukkaa toimintaa; nuoria tai nuoruuttaan sinnikkäällä epätoivon vimmalla tekohengittäviä keski-ikäisiä, korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneita, mahdollisesti duunareita. Viikonloppuisin nollataan arkituska perskänneillä, tupakki käryää ja karaoke raikaa. Näen tämän prototyypin sieluni silmillä ja tunnen aika monta tähän profiiliin täydellisesti istuvaa kaveria; heille Kimi, Teemu, BB ja Bond ovat onnellisen elämän elementit.

Sitten olemme me henkisesti hitusen feminiinit, jotka katsomme mieluummin hyvin tehtyä draamaa ja dokumentteja kuin Bondeja. Saamme orgasmin olympiamaratonista ja 50 kilometrin hiihdosta väliaikalähdöllä. Itkemme, kun Jukka Keskisalo voittaa EM-kultaa. Meidän mielestämme urheilussa ei tarvitse tapahtua koko ajan; 0-0 jalkapallossa voi olla loistava elämys, eikä maratonjuoksun aikana ehdi välttämättä kertaakaan vessaan, vaikka kuinka kusettaisi.

Me luulemme itseämme keskimääräistä sivistyneemmäksi, meillä on aika usein akateeminen koulutus ja me paheksumme BB:tä, Idolseja sekä monia muita sairaita nykyilmiöitä. Kännejä emme vedä koskaan, mitä nyt sivistyneesti tissuttelemme punaviinin ja tumman tshekkioluen äärellä -- kuitenkin äärimmäisen harvoin, pääosin ainoastaan iltaisin.

Haaveilemme ajoista, jolloin linja-autossa oli tunnelmaa, ukkoa, akkaa, nyyttiä, pakkaa -- ja tietysti se nostalginen rahastaja-Jussi. Pervoimmat meistä äänestävät joka vaaleissa ihan vain periaatteen vuoksi vihreää naista. Mutta meitä sellaisia on kai loppupeleissä aika harvassa…

Kaiken edellä mainitun lisäksi saattaa tämä prototyyppi asua 200 neliön asunnossa järjettömän isolla pihalla, ajaa citymaasturilla (dieselillä kumminkin) ja piipahtaa kaksi kertaa vuodessa perheineen etelässä hyvällä omatunnolla. Siinä sitä on skitsofrenista ideologiaa kerrakseen. Kuinka me voimme elää itsemme kanssa; paljon rehellisempää ja suoraviivaisempaa olisi kuulua ykköstyypin ihmisryhmään.

Viime viikolla istuskelin saunanlauteilla ykkösryhmään kuuluvan ääriaineksen kanssa. Oli hemmetin hauskaa. Miehet eivät riidelleet, vaikka eri mieltä oltiinkin. Urheilufanatismi on ihan riittävän suuri yhteinen nimittäjä; sen sisälle mahtuvat erimielisyydet itse asiassa ainoastaan mahdollistavat hedelmällisen ajatustenvaihdon.