Ilves lähetti osalle kannattajiaan verkkosivujensa kautta seuraavan viestin:
Ilveksen joukkue haluaa kiittää faneja hyvästä kannustuksesta, joka on ollut mahtavaa tänä syksynä. Se antaa nuorelle joukkueelle lisää energiaa ja siivittää taistelemaan joka tilanteessa täysillä. Toivomme, että hieno kannustaminen jatkuisi, mutta samalla vetoamme, että alatyylinen HV-huutaminen loppuisi. Varmaankin sen tilalle on kehitettävissä jotain uutta, joukkuetta innostavaa kannustusta.
Allekirjoittajina hallituksen puheenjohtaja Hannu Meskanen, toimitusjohtaja Ville Raunio, päävalmentaja Juha Pajuoja, valmentaja Raimo Helminen ja joukkueen kapteeni Pasi Määttänen.
Oletan, että ongelma on todellinen ja iso, koska seura päättää julkisesti vedota kannattajiinsa näin. Paitsi, että minun on hyvin vaikea samaistua jääkiekkomatsiin pelaajia ja erotuomareita herjaamaan tuleviin kannattajiin, koko tilanne kuulostaa hyvin masentavalta.
Näinkö pieniä me ihmiset olemme? Tuottaako muille kiukutteleminen niin paljon mielihyvää, että sen takia kannattaa vääntäytyä Hakametsään viikosta toiseen? Ilmeisesti.
Itse lähettäisin myös Raipen juttelemaan “fanien” kanssa asiasta. Ja ehkä vähän halaamaan.
Ilahduttavaa on kuitenkin, että seura reagoi tilanteeseen ja näyttää, ettei se hyväksy hölmöä käytöstä. Ihan kaikkea sillä pääsylipun hinnalla ei hallissa saa tehdä.
Fanit taitaisivat tarvita henkistä valmentajaa.
NHL-joukkueet ovat käyttäneet henkisen valmennuksen asiantuntijoita vuosia. Vastikään Edmonton Oilersin psykologiksi palkattu Kimberley Amirault toimi New York Rangersin psykologina vuosituhannen alussa, ja siirtyi sieltä Columbus Blue Jacketsiin ennen nykypestiään. Amirault ei suinkaan ole Oilersillekaan ensimmäinen henkinen valmentaja, ainoastaan uusin.
Yli puolella NHL-joukkueista on henkinen valmentaja.
Ruotsin maajoukkueen uusi päävalmentaja Pär Mårts lisäsi Tre Kronorin johtoryhmään kaksi uutta valmentajaa: maalivahtivalmentaja Stefan Ladhen ja henkisen valmentaja, psykologi Pär Petterssonin.
“Olen aina ollut etsijä ja koska olen koulutukseltani opettaja, minua kiinnostavat myös muut kuin tekniset ja taktiset osat pelistä. Usein taktiikkaan kiinnitetään mielestäni liikaakin huomiota, kun huomio pitäisi olla sitä toteuttavissa ihmisissä. Jos yksilö ei ole ihmisenä aivan kunnossa, taktiikalla ei ole mitään merkitystä,” Mårts sanoi Dagens Nyheterissä.
Pettersson on mukana myös Karjala-turnauksessa.
“Hänen tehtävänään on olla läsnä. Minä jaan peliaikaa, ja se on kilpailutilanne, jossa minä en saa pelaajilta kaikkea tietoa, mutta heille voi olla tärkeää pystyä keventämään sydäntään tietäen, että heidän sanomansa ei leviä,” Mårts kertoi.
Leijonien johtoryhmässä on jäseniä yhtä paljon kuin joukkueessa on hyökkääjiä, mutta henkisen valmennuksen asiantuntijaa ei -- vielä -- ole.
“Melkein poikkeuksetta jokaisen SM-liigakierroksen jälkeen joku pelaaja tai valmentaja on todennut että ‘ei oltu valmiita kun peli alkoi’. Viimeiset prosentit ovat vaikeita löytää, mutta kun puhutaan ammattilaisurheilusta, kaikkien pitäisi päästää sellaiseen vaiheseen, että ollaan joka ilta valmiita,” maajoukkueen entinen päävalmentaja Hannu Aravirta totesi Ylellä pari viikkoa sitten.
“Ihmisen korvien väli on mielenkiintoinen. Uskon, että valmennuksessa tullaan entistä enemmän kiinnittämään näihin asioihin huomiota. Nyt meillä on fysiikkavalmentajia, tekniikkavalmentajia ja maalivahtivalmentajia, mutta en tiedä, että yhdessäkään SM-liigajoukkueessa olisi kiinteästi mukana henkinen valmentaja. Olen varma, että tälle osastolle mennään lähivuosien aikana,” Aravirta totesi.
Kuka ehtii ensin?
