Ensimmäinen virallisesti jääkiekko-otteluksi kutsuttava peli pelattiin Victoria Skating Rinkillä Montrealissa 135 vuotta sitten. Ensimmäinen sääntökirja julkaistiin melkeinpä täsmälleen 133 vuotta sitten -- 31.1.1877 -- niinikään Montrealissa.

Siinä oli seitsemän sääntöä.

Nykyinen kansainvälisen kiekkoliiton julkaisema sääntökirja on -- kaikkine liitteineen -- 130-sivuinen.  NHL:llä on tietenkin oma -- liitteineen, ilman hakemistoa 169-sivuinen -- sääntökirjansa. Liigan kotisivuilla todetaan, että “2009-10 on erikoinen kausi, sillä sääntökirjaan ei ole tullut yhtään uutta sääntöä.”

Todellakin. Uusia sääntöjä tulee vuosittain, ja jos ei nyt sattumalta tulisikaan juuri IIHF:n kirjaan, niin ainakin NHL muuttaa sääntöjään. Tai niiden tulkintaa. Niin tai Elitserien tai SM-liiga. Joku pieni viilaus, joka tekee lajista vähän katsojaystävällisemmän, vähän vauhdikkaamman, vähän turvallisemman, vähän  nykyaikaisemman.

Joka lajissa on varmaankin omia variaatioitaan -- tenniksessä ja yleisurheilussa pelataan ja urheillaan erilaisilla alustoilla ja jalkapallokenttien koossa lienee eroja -- mutta tuntuu, että jääkiekko lajina tekee asiat hieman liian hankalaksi itselleen.

Jo pelikentän koko vaihtelee. Eri turnauksia pelataan erikokoisissa kaukaloissa, missä milloinkin. Suomessa kaukaloiden koot vaihtelevat, mutta pääasiassa ne ovat kaventuneet 1990-luvun mitoista, lähemmäs NHL:n 26-metristä laatikkoa. Ruotsin kaukalot ovat lähempänä IIHF:n sääntöjen maksimimittoja, eli 30 metriä leveitä.

Nyt Ruotsissa suunnitellaan kaukaloiden pienentämistä. Samalla Elitserien ottaisi käyttöön rangaistuslaukauskisan voittomaalikilpailun, viiden minuutin jatkoajan jälkeen. Mikä hauskinta, vuonna 1999 Elitserien oli ensimmäisiä liigoja, joissa rankkareita ammuttiin. Ne poistettiin 2004. Ja tullevat takaisin 2010.

Elitserien harkitsee myös siirtyvänsä NHL:ssä käytettävään pitkän kiekon sääntöön. Moni haluaisi sen Suomeenkin. Sääntöjä on muutettu niin moneen kertaan, että se mikä yhdelle on “vanha” pitkän kiekon sääntö onkin toiselle “uusi”. Tai uusvanha. Suomessakin on ollut kosketuksen vaativa pitkä kiekko, ennen kuin siirryttiin nykyiseen, suoraan pitkään. Mutta sitä ennen se oli sama kuin nykyinen. Vanha on uutta ja uusi vanhaa.

Euroopassa poistettiin kahden viivan syöttö kymmenen vuotta sitten, NHL seurasi perässä muutamaa vuotta myöhemmin. Niinpä nykypelaajille kahden viivan syöttöä ei melkeinpä ole koskaan ollutkaan. Eikä vain yhtä paitsiopistettä, kuten silloin kun minä aloitin jääkiekkoilun.

Onko mahdotonta saada yksiä ja samoja sääntöjä kattamaan koko kiekkomaailman?

“Hyvä kysymys. Sääntöjen yhtenäistäminen saattaa olla esillä ensi elokuussa Torontossa järjestettävässä World Hockey Summitissa,” toteaa kv. kiekkoliiton edustaja Szymon Szemberg.

“Ymmärrän yhtenäisten sääntöjen edut, mutta erot ovat myös antaneet lajille dynamiikkaa, jollaista muissa lajeissa ei ole. Välillä NHL oppii IIHF:n säännöistä -- kuten vuoden 2002 olympialaisten jälkeen -- ja toisinaan IIHF oppii NHL:ltä. Siitä hyvä esimerkki on pitkän kiekon jälkeinen vaihtokielto,” hän sanoo.

Samaan aikaan, kun Elitserien mahdollisesti muuttaa pitkän kiekon sääntönsä,  Pohjois-Amerikassa käydään keskustelua pitkän kiekon säännön muuttamiseksi Euroopassa nykyisin käytettävään. Kumpi ehtinee muuttaa sääntönsä ensin? Kumpi on pelille parempi?

Toinen suuri pohjoisamerikkalainen keskustelun aihe on päähän kohdistuvien taklausten tekeminen rangaistavaksi.

IIHF:n mukaan päähän kohdistuva taklaus on jo sääntöjen vastainen. Sääntö 540, lisätty vuonna 2002.