Ville Koistinen oli Suomen sankari puolitoista vuotta sitten Kanadan MM-kisoissa, kun hän lämäsi kiekon sivuverkon läpi Yhdysvaltojen maaliin. Eilen Koistinen yllätti rannarillaan Blackhawksin maalivahti Cristobal Huetin suunnilleen samasta paikasta ja oli jälleen suomalaisten sankari.
Koistisen maali ja rankkarikisassa nykäisemä voittomaali pelastivat perjantaisen pelin.
Ville sai nautiskella pelistä kotiyleisön edessä, omassa kotimaassa, ja kyllähän hän tällä kertaa siitä nautti jo pelin aikanakin. Tampereella hänellä oli 63 ystävää ja perheenjäsentä kannustamassa harjoitusottelussa Tapparaa vastaan, mutta Hakametsässä tunnelma oli nuorelle miehelle melkein liikaa.
“Ei Suomessa pelaamisesta sinänsä tule lisäpaineita,” Koistinen sanoi torstaina.
Sitten hän oli hetken hiljaa ja jatkoi.
“No, Tampereella jännitti. En tiedä miksi, olen kuitenkin pelannut Tapparaa vastaan kymmeniä kertoja. Ehkä se 63 lippua, kaikki vähänkin tutut olivat siellä rivissä katsomassa. Tiesin, että muutama rivillinen oli seuraamassa minun jokaista liikettäni, ja se sai aikaan jännityksen. En edes oikein halunut koskea kiekkoon, pelata vain pelin alta pois, mutta kokemuksena Tappara-ottelu oli hieno. Kun seisoin viivalla, kun Maamme-laulu soi…” hän sanoi.
Eilen Koistisella oli vain parikymmentä läheistä kannattamassa ja jännityskin oli karissut. Varsinainen arki ei ole ihan vielä alkanut, sillä Panthersin pitkän harjoitusleirikiertueen vuoksi, Ville ei ole ehtinyt Floridassa aikaa viettää.
“Harjoitusleiri alkoi 18. syyskuuta Kanadassa, siellä olimme 11 päivää, ja sitten kaksi päivää Floridassa ennen kuin lähdimme Suomeen. Hyvää on se, että ainakin joukkue on ollut koko ajan tiiviisti yhdessä ja jätkät voivat tutustua toisiinsa, joukkueen kemian kannalta se on hyvä juttu. Toisaalta -- no, jotkut tykkäävät hotelleista, mutta on se kolmatta viikkoa tylsää,” hän totesi.
“Minusta on tietenkin mukavaa olla Suomessa, vaikka ei kai harjoitusleirin täällä oleminen minua erityisesti auta. On siinä sellainen ero, että nyt tulee paljon huomiota, ikään kuin olisin tähtipelaaja, vaikka en sitä ole,” Koistinen jatkoi.
Eilisen jälkeen Koistinen ei varmaankaan vaihtaisi kokemusta mistään hinnasta. Tosin, tyytyväinen hän oli jo ennen kahden maalin iltaansa.
“Mikä on parasta? Suomi. Minä olen sen verran kotikylän poikia, että mukava täällä on olla. Ei tätä mikään voita.”
Lauantaiaamuna Chicagon kaikki kolme maalivahtia olivat aamujäillä eilen kokoonpanon ulkopuolella olleiden pelaajien kanssa, mikä saattaa olla merkki siitä, että Antti Niemi pelaisi. Valmentaja Joel Quenneville totesi eilisen ottelun jälkeen harkitsevansa maalivahdin vaihtoa toiseen otteluun.
Lauantaina saattaa olla toisen kotikylän pojan, vantaalaisen Niemen vuoro valloittaa halli.
