-
Kuningaskotka
Janne Ahonen on kautta aikojen menestyneimpiä mäkikotkia, joka voitti mm. Keski-Euroopan mäkiviikon ennätykselliset viisi kertaa. Kuningaskotka lopetti keväällä 2008, mutta palasi kisoihin kaudelle 2009-10. Ura päättyi 2011 Salpausselän kisoihin.Tällä hetkellä Ahonen toimii MTV3:n erikoisasiantuntijana ja blogistina.
Aiheet
- Ammann (7)
- Anssi Koivuranta (4)
- harjoittelu (4)
- Harri Olli (10)
- hyppypuvut (3)
- Janne Happonen (2)
- joulu (1)
- Kofler (1)
- Lahti (1)
- lentomäki (5)
- Liberec (2)
- Loitzl (6)
- maailmancup (31)
- Maailmancup 2010-11 (1)
- mäkiviikko (15)
- Matti Hautamäki (9)
- MM-kisat (1)
- Morgenstern (2)
- Naisten mäkihyppy (1)
- olympialaiset (6)
- Schlierenzauer (10)
- siteet (3)
- Vancouver (5)
- Ville Larinto (11)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Herrat pitävät vaaleista
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rock Around The Blog
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Aihearkisto: Ville Larinto
Suomen mäkihypyn lähitulevaisuus
Minä uskon, että polvivammasta kuntoutuva Ville Larinto on loppukaudesta jälleen kilpailuissa mukana. Tämänhetkisen arvion ja toiveen mukaan hän pystyisi olemaan mukana viimeistään Salpausselän kisoissa, mutta Ville etenee sen mukaan, mikä on järkevää. Lähivuosina suomalainen mäkihyppy on näiden maajoukkueringissä jo mukana olevien kavereiden varassa. Larinnolla, Happosella ja kumppaneilla on tietenkin potentiaalia menestyä. Happosellakin on ihan rikkonainen kesä alla, joten tämän kauden menestymättömyys ei tarkoita mitään. Hän tulee varmasti olemaan vielä kova. Heidän takanaan on kuitenkin aika hiljaista nämä lähivuodet. Minun käsitykseni on tällä hetkellä se, ettei ihan muutamien vuosien sisällä tule tapahtumaan mitään ihmeitä uusien suomalaisten huippuhyppääjien suhteen. Toivotaan, että … Lue loppuun
Harjoittelua kotona
Omalta kohdaltani kausi alkoi aika turhalla keikalla. Ensin toisessa kisassa hylätään ja sitten Kuopion show oli ihan oma juttunsa. Me viisi ensimmäistä hyppääjää hyppäsimme siihen lumiselle ladulle, joka putsattiin vasta sitten, kun me olimme tulleet alas. Sen jälkeen alkoi porukoilla vauhdit parantua ja hypyt pidentyä. Me olimme siinä vain koehyppääjinä. Ei siinä ollut mitään järkeä. Onneksi hyppy ei ollut sellaisessa kuosissa, että olisi jäänyt sen enempää harmittamaan. Kauden ensimmäisissä kisoissa Hautamäen Masa hyppäsi sillä tavalla, kuten alkulumien perusteella kuvittelinkin. Ville Larinto vähän petrasi siitä, mitä etukäteen ajattelin. Lahdessa paikat alkavat olla hyvässä kunnossa. Huomenaamulla alan hypätä kotimäessä. Tänään ei vielä … Lue loppuun
Harri on Harri
Harmittaa Harri Ollin puolesta. Kovassa paikassa oli poika. Nyt karuimmalla mahdollisella tavalla tuli ilmi, että ei ole helppo paikka hypätä toisen kierroksen viimeisenä kilpailijana. Peli on tuossa vaiheessa kovaa ja kypärän sisältä täytyy löytyä muutakin kuin pehmusteita. Se Harrin ensimmäisen kierroksen hyppy oli huikea. Eikä toisellakaan olisi ihan älyttömiä vaadittu, niin olisi ainakin se mitali tullut. Saattaa olla, että olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta silti hänen olisi pitänyt semmoinen 95-97 metriä vetää siinä. Toisessa hypyssä Harrin ajoitus ponnistuksessa lipsahti pahasti ohi. Hän oikein putosi siitä keulalta. Oli siinä yritystä pelissä, mutta sen näki heti, että se jää matalalle. Ja … Lue loppuun
Arvoituksellinen pikkumäki
MM-kisat eroavat maailmancupin kisoista täysin, vaikkei niiden pitäisi erota. MM-kisoissa pitää hypätä ihan samalla tavalla kuin maailmancupissakin, mutta arvokilpailuihin kohdistuu urheilijalla ja kaikilla muillakin kovempia odotuksia. Niistä höpistään koko ajan ja niihin aletaan valmistautua kesästä lähtien. Maailmanmestari muistetaan helpommin kuin maailmancupin voittaja. On jännä asetelma, että pikkumäestä hypätään hyvin harvoin arvokisojen ulkopuolella. Tällä kaudella ei ole maailmancupissa yhtään osakilpailua sen kokoisesta mäestä eikä siellä käydä juuri harjoittelemassakaan, koska kaikki kisat ovat isossa mäessä tai nykyään yhä enemmän myös lentomäessä. Sitä on monesti kysytty, kuuluisiko pikkumäki enää arvokisaohjelmaan. En osaa sanoa sitä. On se siellä ihan OK. Liberecissä alkoivat keskiviikkona pikkumäen … Lue loppuun
Ylipitkää hyppäämistä
Vancouverin tuleva olympiamäki on nyt sitten nähty, television välityksellä. Koska se sijaitsee vuorten välissä, niin ilmat liikkuvat siellä aika hallitsemattomasti ja olosuhteen vaihtelut ovat tosi kovia. Vaikka viime sunnuntain kisassa oli olevinaan hieno ilma, niin siitä huolimatta olosuhteet vaihtelivat tosi rajusti. Mieleen jäi tietysti Ville Larinnon 149-metrinen hyppy. Se olisi kyllä mennyt lähelle 155 metriä, jos hän olisi antanut sen mennä. Sitten ei olisi enää selvitty pelkällä käsien maahan raapaisulla, vaan olisi tullut hurjempaa jälkeä. Kyllä Schlierenzauerilla oli Larinnon hypyn jälkeen varmaan jännänkakka housussa. Se on hurja paikkaa hyppääjälle, kun tietää olevansa kunnossa ja pystyvänsä hyppäämään vielä edellistä kaveria pidemmälle. … Lue loppuun
Uusi mäki ja uudet kujeet
Vancouverissa on viikonloppuna edessä mäki, josta kukaan ei ole aiemmin hypännyt. Mäen painoarvoa lisää se, että vuoden kuluttua siellä hypätään olympiamitaleista. Sieltä voi nyt hankkia hyviä fiiliksiä ensi vuotta varten tai sitten siitä voi saada peikon itselleen. Uusi mäki on aina jännä paikka. Sinne voi mennä ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja. Normaalisti kun menee tuttuun mäkeen, niin tietää jo etukäteen ajatella, että tämä on se paikka, jossa on esimerkiksi nopea keula. Kun tekee ensimmäisen hypyn uudesta mäestä, niin pitää vain koittaa toteuttaa sitä, mitä selkärangassa on. Silloin ei osaa etukäteen varautua mihinkään. Uuden mäen kanssa sinuiksi pääseminen riippuu tosi paljon siitä, missä … Lue loppuun
Voittamisen pelko poistui
Osasin odottaa, että itävaltalaiset pärjäävät Innsbruckissa, mutta heidän keskinäinen järjestyksensä oli toisinpäin. Olisin veikannut Schlierenzaueria voittamaan ennen Loitzlia, mutta ihan hyvä näin. Innsbruck on mäkiviikon mäistä monelle hyppääjälle se hankala mäki. Oma paras muistoni Innsbruckista on viime vuodelta, kun myrskytuulen takia siellä ei hypätty ollenkaan, vaan kisa siirrettiin Bischofshofeniin. Se on parasta, mitä minulle on koskaan Innsbruckissa tapahtunut. Loitzlin osalta näkyy nyt se, että kun pitkän tahkoamisen jälkeen tuli vihdoin ensimmäinen voitto Garmischissa, niin kaveri sai sellaisen tunteen, että pystyy voittamaan kisoja. Itseluottamus nousee huimasti ja niin sanottu voittamisen pelko karisee. Loitzlilla oli nyt Innsbruckissa rennompaa hyppäämistä, kun hän tiesi … Lue loppuun
Oikeat tyylipisteet
Wolfgang Loitzl sai Garmischin toisesta hypystään täydet 60 tyylipistettä. Mielestäni se oli aivan oikein. Ilmalentoasennon suhteen löytyy jopa tyylikkäämpiäkin hyppääjiä, mutta alastulon Loitzl tekee paremmin kuin kukaan muu. Se on jopa parempi kuin oppikirjassa. Simon Ammann jäi tyylipisteillä toiseksi, vaikka hyppäsi 3,5 metriä pidemmälle kuin Loitzl. Olen itsekin hävinnyt monta kilpailua siten, että olen hypännyt pisimmät hypyt, mutta jäänyt alastulojeni takia kakkoseksi. Näin kävi muun muassa viime vuonna Garmischissa, jossa hyppäsin metrin pidemmälle kuin Schlierenzauer, mutta jäin tyylissä hänelle. Uskon kärsineeni urani aikana hieman tästä asiasta. Toki myönnän, ettei alastuloni ollut aina paras mahdollinen, ja siitä rankaiseminen oli oikeutettua, mutta … Lue loppuun
Erilainen joulu
Tänä vuonna on meikäläisellä edessä täysin erilainen joulu kuin koskaan aiemmin aikuisiällä, kun mäkihyppy ei ole enää jouluun vaikuttamassa. Ainakin nyt voi joulupöydän antimista nauttia eri tavalla kuin aiemmin. Muutenkin fiilis ja tunnelma on tietysti aivan erilainen. Kaikkina aikaisempina jouluina ajatukset ovat olleet jo niin kovasti kiinni mäkiviikossa, että sitä on ollut muissa maailmoissa. Nyt varmasti pystyy itse olemaan paremmin siinä jouluilussa läsnä. Pukintamineita ei meidän kaapeista silti löydy, vaan pukki tulee ihan Korvatunturilta! Viime vuonna lähtökohtani joulutauolle olivat hankalat. Engelbergin kisa ennen joulutaukoa oli mennyt omalta osaltani sijoilla ynnä muuta. Suomessa oli huono lumitilanne, enkä silloin päässyt joulun välipäivinä … Lue loppuun
Malttia, malttia
Ville Larinnon kausi on lähtenyt todella hienosti käyntiin. Kolme henkilökohtaista kisaa ja kaikissa kympin sakkiin. Nyt tarvitaan malttia sekä Villelle itselleen että mäkihyppyä seuraavalle Suomen kansalle. Kun Ville oli Trondheimin toisessa kisassa seitsemäs edellisen päivän palkintopallikisan jälkeen, monet olivat jo lähes pettyneitä, vaikka seitsemäs sija on aivan loistava suoritus nuorelta mieheltä. Nyt on tärkeää, että Ville itse tietää, missä mennään samoin kuin kaikki, ketkä Villeltä jotain odottavat. Ville suoritukset ovat olleet aivan loistavia, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Villen pitää olla aivan jokaisessa kisassa palkintopallilla. Villen nousu maailman terävimmälle huipulle näyttää räjähdysmäisen nopealta. Ville on kuitenkin tehnyt monta … Lue loppuun

