Kolme varttia

Toyota on saanut maailmanlaajuista huomiota, kun automalli toisensa jälkeen on vedetty markkinoilta korjattavaksi kuntoon. Jarru- ja kaasupoljinviat kuulostavat vaarallisilta. Kun kyseessä on yksi Suomenkin suosituimmista automerkeistä, huomio ja mielenkiinto on taattu.

Vähemmän tunnettua on se, että vakavia uusien autojen laatuongelmia on kymmenillä muillakin merkeillä. Eikä kyse ole merkin tai mallin hinnasta. Uusien autojen takaisinkutsukampanjoita on myös kaikkein hintavimmilla merkeillä.

Lisäksi jotkut autonvalmistajat korjaavat vakaviakin vikoja vaivihkaa määräaikaishuoltojen yhteydessä eivätkä järjestä näyttäviä takaisinkutsukampanjoita.

Ohjelmassamme esiintyvä laukaalaismies osti katumaasturin 70 000 euron hintaan ja pettyi hankintaansa.

“Oikeastaan se pahin vaiva, mikä tässä on ollut, on se äkillinen tehojen katoaminen… joko ennen ohitusta tai ohituksen jälkeen niin autosta häviää tehot ihan yllättäen ja vauhti putoaa kun seinään ajaisi”, mies kertoo keskiviikon 45 minuuttia -ohjelmassa.

Lempäälän valtava Ideapark aikoo laajentua. Samaan aikaan liikemies Toivo Sukarin Ideapark-hankkeet muualla Suomessa ovat kohmeessa. Vaalirahakohun valpastuttamat ympäristöviranomaiset valvovat silmä kovana kaava-alueen ulkopuolelle hamuavien kauppahankkeiden laillisuutta.

Nykyisin Ideaparkin kaltaiset liikeideat eivät etene, vaan kaupat halutaan peltojen sijasta ihmisten ja asutuksen keskelle. Eilen ympäristöministeriö teilasi Porvooseen suunnitellut jättimarketit.

Miten ensimmäisen Ideaparkin synty muutama vuosi sitten oli edes mahdollinen? Laki oli silloin pääpiirteiltään sama kuin nykyäänkin.

45 minuuttia päätti tutkia asian. Toimittaja Salla Vuorikoski löysi Ideaparkin syntyhistoriasta mielenkiintoista kaavakeplottelua ja rakennusten pinta-alalla kikkailua. Ei tämä nykyään menisi läpi, myönsi Lempäälän kuntajohtajakin. Tästä aiheesta lisää illan 45 minuuttia -ohjelmassa.

Todennäköisesti juuri menestys Lempäälän Ideaparkin rakentamisessa sai Sukariin lisävauhtia.

Kyösti Kakkosen kanssa kaksikko nousi valtakunnan johtaviksi halpakauppiaiksi, liikepaikkoja alkoi järjestää Nova Groupin Arto Merisalo. Vaalirahoituksella kolmikko tavoitteli vaikutusvaltaa myös lainsäädäntöön ja sitä kautta kauppapaikkojen rakentamisen ohjaukseen.

Hallitus tulee saamaan esityksen uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi tänä keväänä. Sen sisältöä kannattaa nyt seurata erityisen tarkasti.

Samaan aikaan poliisi syynää Novan toimia.

Sukarin ja Kakkosen hovihankkijan konkurssissa suurimmat tappiot kärsivät verottaja ja eläkeyhtiöt, joilta jäi saamatta veroja ja maksuja yli kolmen miljoonan euron edestä.

Välillisiä hyötyjiä olivat Sukari ja Kakkonen. He saivat kauppapaikkojen hankintapalvelut Novalta, joka puolestaan pystyi toimimaan halvalla jättämällä verot ja velat maksamatta. Ei ihme, että suurkauppiaat ovat vaalirahakohun aikana ottaneet etäisyyttä Novaan - ja päässeet julkisuudessa huomattavasti Merisaloa vähemmällä.

Novan avulla tehty halpakauppojen Suomen-valtaus kuitenkin osoittaa, että Suomessa voi tehdä merkittävää liiketoimintaa yhteiskunnan säännöistä piittaamatta.

Uutislähetyksissä, päivälehdissä ja talousmediassa on raportoitu viime aikoina siihen tyyliin, että “julkisen talouden kestävyysvaje on yli viisi prosenttia bruttokansantulosta”. Samaan hengenvetoon puhutaan vyönkiristyksen tarpeellisuudesta ja työurien pidentämisestä.

Tuosta ei suoraan sanottuna kukaan ymmärrä yhtään mitään.

Suomi on matkalla kohti kovia aikoja. Olennaista nyt olisi hahmottaa, mitä tämä kaikki mahdollisesti vaikuttaa kunkin omaan elämään.

Toimittaja Tommi Manninen keksi juttuidean, jolla meneillään olevan talouskriisin jälkipyykki voidaan muotoilla tavallisen tv-katsojan tajuttavaksi palaseksi.

45 minuuttia selvitti kymmeneltä eri asiantuntijaorganisaatiolta arviot erilaisten kuluerien kuten asumisen ja autoilun hinnannousupaineista vuodesta 2010 vuoteen 2015.

Kysyimme myös arviot siitä, kuinka paljon julkisen talouden vaje pakottaa nostamaan mattimeikäläisen palkasta perittäviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Samaan pakettiin saimme myös arvion keskimääräisestä palkankorotuksesta.

Asia tuodaan esille yhden ihmisen kautta. Mitä työntekijä tienaa nyt, mikä on hänen veroprosenttinsa ja mitkä kuukausittaiset elinkustannuksensa? Paljonko hieman kohonneesta palkasta jää käteen vuonna 2015? Tuohon mennessä veroprosenttia on hilattu ylöspäin ja elämisen pakolliset kulut ovat yhä kalliimpia.

Asiantuntija-arviot oli kohtuullisen helppo saada, sillä ajatusleikkiä pidettiin niin tärkeänä kuin mielenkiintoisenakin.

Tarvitsimme vertailua varten ihmisen tai perheen, joka suostuisi kertomaan palkkansa ja kuukausittaiset menonsa. Etsimme esimerkkihenkilöä sekä itse että eri järjestöjen kautta viikon ajan. Oman talouden avaaminen osoittautui yhä sellaiseksi tabuksi, että juttuun suostuvaa ihmistä ei meinannut löytyä mistään. Jos vaimo jo suostuikin, niin mies kieltäytyi muutaman tunnin mietittyään.

Lopulta helsinkiläinen kaupungin palveluksessa teknisenä konsulttina työskentelevä Kari Kälviä suostui. Jokainen voi Kälviän lukuja omiinsa vertaamalla pohtia, mitä taloudessa kenties pian on tapahtumassa.

Kansanedustaja Tony Halme kuoli äskettäin oman käden kautta. SIG-muusikko Matti Inkisen ruumis löytyi viime vuonna pitkien etsintöjen jälkeen merestä.

Kahta erilaista julkisuudessa kuohuttanutta tragediaa yhdistää yksi vähemmälle huomiolle jäänyt asia. Halmeella oli aivovamma. Myös Inkisellä oli takanaan aivokasvainleikkaus.

Aivovaurion jälkeen potilaan käytös muuttuu usein rajusti. Aivovauriopotilaan lisäksi sairastuu tavallaan myös perhe.

“Täähän on vamma, joka vammauttaa koko perheen. Kun perheessä on yksi vajaakuntoinen, jonka käytös vielä muuttuu oleellisesti ja joka on täysin pois kuvioista, nukkuu, ei osallistu mihinkään, ei kommunikoi, ei ota kantaa. Tai jos ottaa kantaa, niin ne kannat voivat olla hyvin radikaaleja ja äärimmäisiä”, kertoo aivovamman saanut entinen huumepoliisi Jari Jokinen.

Yli 150 000:lla suomalaisella on aivovaurio kuten aivovamma tai aivoverenkiertohäiriö.

Tuhannet ovat jääneet ilman tarvitsemaansa kuntoutusta, kertoo toimittaja Elisa Tikkasen juttu illan 45 minuuttia -ohjelmassa.